Jokainen lapsiperhearkea viettänyt tuntee hyvin ikävaiheen, jossa Miksi? -kysymystä kysytään ihan kyllästymiseen asti. Tarvitsemme selityksiä aistihavainnoillemme ja hahmottaaksemme, kuinka maailma oikein toimii.
Symbolit pitävät sisällään merkityksiä. Kaikkein tutuimmat ja tärkeimmät symbolit ovat osa jokapäiväistä arkeamme: sanat ja kieli ovat yksilöiden jakama symbolijärjestelmä. Käsitys itsestämme ja maailmasta on täysin riippuvainen tästä symbolijärjestelmästä. Käsite ja käsitys eivät vain sattumalta kuulosta samoilta sanoilta.
Sanojen merkitykset eivät ole aina selkeitä, vaan yhteen käsitteeseen saattaa sisältyä useita piilomerkityksiä sekä erilaisia sävyjä. Samaan asiaan viittaavilla sanoilla voidaan luoda aivan erilainen mielikuva puhutusta asiasta.
Esimerkiksi perheyritys -sana herättää myönteisempiä mielikuvia kuin suuryritys, vaikka molemmilla sanoilla voitaisiin kuvata samaa, esimerkiksi Kone Oyj:n kaltaista, suomalaista yritystä. Sanoilla on aina väliä.
Kieli muokkaa todellisuutta
Sanojen ja kielen käytöllä on myös vaikutusta korkeakoulumaailmaan. Klassinen esimerkki on yliopisto- ja ammattikorkeakoulu-sanojen sisään piiloutuvilla merkityksillä: yliopisto symboloi vahvasti tiedettä ja tutkimusta, kun suurelle yleisölle tulee edelleen yllätyksenä, että ammattikorkeakouluissa tehdään tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa satojen miljoonien eurojen edestä.
Korkeakoulupolitiikasta puhuttaessa tulee keskivertosuomalaisen mieleen aina ensimmäisenä yliopistot ja vasta toissijaisesti ammattikorkeakoulut. Suuren yleisön suhtautumisen kannalta on myös väliä, aloitetaanko lause käyttämällä sanaa korkeakoulu vai ammattikorkeakoulu.
Aivan kuten suur– etuliite muuttaa yritys -sanan merkitystä, muuttaa ammatti– etuliite korkeakoulu-sanan merkitystä. Ammatti– etuliite saattaa suuren yleisön mielissä yhdistyä ammattikouluun ja siten ohjata ihmisen ajatukset kauemmas ammattikorkeakoulu -sanan todellisesta merkityksestä.
Emme kielellä vain kuvaa ympäröivää todellisuutta, vaan myös aktiivisesti luomme siihen uusia merkityksiä.
Ammattikorkeakouluilla ja yliopistoilla on omat ja toisistaan eroavat tehtävät. Ammattikorkeakoulut syntyivät reilu 30 vuotta sitten vanhan opistomallin tilalle vastaamaan työelämän nopeisiin muutoksiin koulutuksen ja soveltavan tutkimuksen avulla.
Kun yliopistojen toimintakenttänä on akateeminen tutkimus ja teorialähtöisyys, yhdistävät ammattikorkeakoulut yliopistoja vahvemmin käytännön ammatillisen osaamisen ja teorian. Kahden tasavertaisen, mutta painatuksiltaan erilaisen, korkeakoulun mallia kutsutaankin duaalimalliksi.
Sanojen merkitykset voivat vahvistaa vääriä mielikuvia korkeakouluista sekä niiden eroista. YAMK-tutkinto ja maisteritutkinto ovat juridisesti samanarvoisia, mutta maisterien on arvioitu olevan työmarkkinoilla YAMK-tutkinnon suorittaneita paremmassa asemassa. Muualla Euroopassa ei samanlaista retorista karsinointia ole tehty, vaan sekä ammattikorkeakouluista että yliopistoista valmistuvat ovat kaikki maistereita (Master of …).
On myös huomion arvoista, että ammattikorkeakoulu on englanniksi University of Applied Sciences: soveltavan tutkimuksen/tieteen yliopisto.
Kieli elää ja kehittyy
Kieli ja siihen kätkeytyneet merkitykset kuitenkin myös muuttuvat ja niihin voidaan vaikuttaa. Emme kielellä vain kuvaa ympäröivää todellisuutta, vaan myös aktiivisesti luomme siihen uusia merkityksiä.
Ammattikorkeakoulu-käsite on lopulta kovin nuori ja sen nivoutuminen osaksi symbolijärjestelmäämme ja kieltämme ottaa oman aikansa. Mitä useammin viittaamme korkeakouluista puhuttaessa sekä yliopistoihin että ammattikorkeakouluun, sitä paremmin kuulijat alkavat yhdistää myös ammattikorkeakoulut tuon käsitteen alle. Mitä useammin puhumme ammattikorkeakoulujen tekemästä tutkimustyöstä, sitä paremmin käsitys tieteestä laajenee ammattikorkeakoulukentälle.
Emme ole symbolien ja merkitysrakenteiden kanssa apukuskin paikalla, vaan voimme itse vaikuttaa suuntaan, johon kielemme kehittyy. Se vaatii kuitenkin aktiivisesti työtä muutoksen eteen. Vain ammattikorkeakoulujen toiminnan tuntevat voivat uskottavasti viestiä siitä ulospäin ja vaikuttaa siihen, kuinka ihmiset hahmottavat näiden käsitteiden merkitykset.
Ajatusjohtajuutta ei oteta omaan kuplaan käpertymällä, vaan rohkeasti omasta tutkimuksesta sekä työstä ulospäin kertomalla.