Sote-uudistus tulee muuttamaan palveluiden rakennetta ja lisäämään asiakkaiden valinnan vapautta, mikä puolestaan edellyttää henkilöstön osaamisen kehittämistä ja uudistamista joustavammaksi. Sote-uudistuksen tavoitteeksi kirjattu palvelujen integraatio muuttaa asiakkaan asemaa uudenalaisissa palvelukokonaisuuksissa. Palvelujen integraatio edellyttää koko sote-alan henkilöstöltä yhteistä asiakaslähtöistä toimintakulttuuria ja asiakkaan palvelutarpeen mukaista palvelujen yhteensovittamista. Uudistus tuo mukanaan uusia työnkuvia, ammatteja sekä vaatimuksia ammattien välisestä osaamisesta. Ilman sote-henkilöstön osaamisen kehittämistä, vaarantuu koko uudistuksen onnistuminen. Sote-uudistuksen näkökulmasta tarkasteltuna sosiaali- ja terveysala on selvästi ns. rakennemuutosala.
Arvoidut osaamisen muutokset sosiaali- ja terveysalalla
Sote-osaamisen muutoksen tarvetta on ennakoitu OKMn ja STM:n Osaamisella Soteen –hankkeessa. Tässä hankkeessa on tarkasteltu sote-alan ammattilaisten osaamisen muutostarvetta painottaen erityisesti sote-ammattilaisten jatkuvan oppimisen tarvetta, osaamisen ennakointia sekä joustavan osaamisen uudistamista. Hankkeessa tunnistettuja osaamishaasteita ovat muun muassa uuden järjestelmän ja lainsäädännön tuntemus, palveluohjaus ja asiakkaan tukeminen, ammattien välinen yhteistyö ja sen johtaminen, näyttöön perustuva toiminta, asiakaslähtöisyys, kulttuurin muutos sekä kustannusvaikuttavuus. Osaamisella Soteen -hankkeessa on laadittu esitykset täydentävän osaamisen koulutuksista, jotka on jaoteltu kolmelle tasolle (taulukko 1).
Taulukko 1. Koulutusesitykset (OKM, Osaamisella Soteen -väliraportti, 2018, 5)
Täydentävän osaamisen vahvistamista tarvitaan kaikilla sote-palvelujärjestelmän tasoilla. Koulutusmuotoina voivat olla esimerkiksi koko henkilöstölle suunnatut verkkokoulutukset, erikoistumiskoulutukset ja täydennyskoulutukset.
Mari Kangasniemi selvitti tutkimusryhmänsä kanssa (2018) sote-uudistuksen synnyttämiä tulevaisuuden osaamistarpeita. Tutkimustulosten perusteella sote-osaaminen voitiin jakaa seuraavasti:
- Jaettu osaaminen: koskee jokaista ammattiryhmää mm. asiakaslähtöisyys, valinnanvapaus
- Integroitu osaaminen: asiakaslähtöisyyden ja työnjaon kannalta jouheva toiminta, esimerkiksi ikääntyneiden hoidossa
- Rajatyöosaaminen: sote-rajat ylittävien asiakkuuksien tarpeisiin vastaaminen, esimerkiksi tutkintojen ja kelpoisuuksien tarkastelu
- Työntekijyysosaaminen: sote-työntekijöiden osaamisen arviointi, markkinointi
Tulosten perusteella ammattialakohtainen substanssiosaaminen muodostaa tulevaisuudessakin osaamistarpeiden ytimen. Tämän lisäksi kaikkia sote-ammattiryhmiä koskevat yleiset eli geneeriset osaamistarpeet ovat merkityksellisiä. Geneeriset osaamiset liittyvät asiakastyöosaamiseen, palvelun kehittämisosaamiseen sekä työntekijyyden ja yhteistoiminnan muutososaamiseen. Lisäksi jatkossa tulee arvioida, onko tarvetta uusille tutkinnoille tai nykyisten tutkintojen uusille kelpoisuuksille, jotta sosiaali- ja terveyssektorit ylittävien asiakkuuksien tarpeisiin voitaisiin vastata. Uusien geneeristen osaamisalueiden perustaidot tulee sisällyttää sote-alan tutkintoon johtaviin koulutuksiin, mutta erityisen ajankohtaista on vastata osaamisvajeisiin nopeasti käyttöön otettavalla täydentävällä koulutuksella.
Perus- ja täydennyskoulutuksen tulee jatkossa tehdä enemmän yhteistyötä ja poistaa koulutusten päällekkäisyyksiä. Edelleen, selvityksen mukaan osaamisen jakamisen menetelmiä tulisi ottaa nykyistä tehokkaammin käyttöön. Jatkossa sote-koulutuksen tulisi olla myös nykyistä monialaisempi, ja sen tulisi hyödyntää paremmin asiakkaiden ja potilaiden kokemuksia esimerkiksi kokemusasiantuntijoiden ja simulaatioiden muodossa.
Lopuksi
Kangasniemen ym. (2018) selvitys nostaa esiin työyhteisöosaamisen merkityksen. Nykyään meillä on vain rajallisesti työkaluja saada organisaation koko osaaminen näkyväksi. Yleensä osaamisen kuvaamisessa ja arvioinnissa näkökulmana on yksilön henkilökohtainen osaaminen. Sen lisäksi, että osaamisen arviointi kokonaisuudessaan tulee entistäkin tärkeämmäksi, on aiheellista kysyä, riittääkö yksittäisen työntekijän osaamiseen keskittyvä kehittämistyö koko sote-uudistuksen läpiviemisessä?
Sote- ja maakuntauudistus on tätä kirjoitettaessa vielä valmisteluvaiheessa. Uudistuksen aikataulu ratkeaa tulevan talven aikana, mutta jossakin laajuudessa uudistus tulee varmasti. Omissa maakunnissammekin tehtyä mittavaa suunnittelu- ja valmistelutyötä ei voida jättää hyödyntämättä, kun luodaan tulevaisuuden palvelurakennetta. Sote- ja maakuntauudistus on iso järjestämiskokonaisuus, jonka ymmärtäminen ja hallitseminen voisi sellaisenaan olla osa tulevaisuuden hyvinvointialan erikoistumiskoulutusta. Joka tapauksessa uudistuvan sote-tuotannon johtamisen ja kehittämisen osaamistarpeet soveltuvat hyvin täydennyskoulutuksen sisällöksi.
LÄHTEET
Kangasniemi, M., Hipp, K., Häggman-Laitila, A., Kallio, H., Karki, S., Kinnunen, P., Pietilä, A-M., Saarnio, R., Viinamäki, L., Voutilainen, A. & Waldén, A. 2018. Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus- ja osaamisuudistus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 39. Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160883/39-2018-Optimoitu%20sote-osaaminen.pdf (viitattu 4.11.2018).
OKM 2018. Osaamisella soteen –hanke. Väliraportti. Täydennyskoulutustarpeet ja osaamisen vahvistaminen sote –uudistuksen tueksi. Saatavissa: https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/ce7009af-c9a9-49b8-9247-8dd1dc0a346d/3014a7be-eaeb-42f9-aa27-a94b46cd452a/MUISTIO_20180329141048.pdf (viitattu 4.11.2018).