Tässä artikkelissa tehdään katsaus Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun – Xamkin – fysioterapeuttikoulutuksessa Savonlinnan kampuksella tehtyihin opinnäytetöihin ja tulevaisuuden haasteisiin, joihin opinnäytteilläkin voidaan vastata. Katsaukseen valittiin vuosien 2016 – 2017 kuluessa tehtyjen opinnäytetöiden tiivistelmät. (huom. vuoden 2016 opinnäytteet kirjattiin vielä Xamkia edeltäneen Mikkelin ammattikorkeakoulun opinnäytteiksi). Opinnäytteiden tarkastelussa otettiin huomioon, miten ne vastaavat fysioterapian ydinosaamisalueisiin nyt ja tulevaisuudessa (Suomen Fysioterapeutit 2016).
Opinnäytetöissä ammatillinen ydinosaaminen korostuu
Fysioterapian ammatillisena ydinosaamisena pidetään ihmisen toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointiin ja seurantaan liittyvää tutkimus- ja arviointiosaamista, fysioterapian terapiaosaamista, johon sisältyvät mm. terapeuttisen harjoittelun menetelmien käyttö, sekä fysioterapian ohjaus- ja neuvontaosaamista, joka kohdistuu yksilöiden, ryhmien ja yhteisöjen terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen monipuolisin menetelmin. (Suomen Fysioterapeutit 2016.)
Tarkasteluun valittujen opinnäytetöiden aiheet kattoivat tasapuolisesti mainitut osaamisalueet ja fysioterapian erilaiset kohderyhmät. Kiinnostavaa oli huomata, miten tasaisesti opinnäytetöissä myös kaikki ikäryhmät olivat edustettuina. Väestön ikääntyessä huoli opiskelijoiden kiinnostuksesta ikäihmisten toimintakykyä kohtaan on tämän aineiston perusteella turhaa.
Menetelmälliset lähestymistavat monipuolisia
Mainittuna ajanjaksona Savonlinnan kampukselta valmistui 37 fysioterapian opinnäytettä. Ne voitiin jakaa neljään menetelmällisesti erilaiseen ryhmään. Eniten (n=14) tehtiin tutkimuksellisia opinnäytetöitä, kuten tapaustutkimuksia, haastatteluja, sähköpostikyselyitä ja toimintatutkimuksia. Joihinkin tapaustutkimuksiin sisältyi interventio. Niistä esimerkkinä ryhmäliikuntaohjelman toteutus alakoululaisille, ikäihmisten tasapainoharjoittelu ja fyysisestä kuormittumisesta palautumisen arviointi sykeväliseurannan avulla.
Opinnäytetöinä tehtiin myös kirjallisuuskatsauksia (n=9), joissa paneuduttiin uusimpaan, näyttöön perustuvaan tietoon erityisesti fysioterapian erilaisista menetelmistä. Opinnäytteistä, joiden aiheissa oli alan näkökulmasta uutuusarvoa, tehtiin lisäksi artikkeli alan ammattilehteen (Kajava & Reunanen 2016; Ohtamaa & Sarén 2017).
Fysioterapian työkäytäntöä konkreettisella tavalla palvelevina opinnäytteinä tehtiin erilaisia potilasoppaita ja ohjeita (n=8) sekä ohjausvideoita ja tietopaketteja (n=6) asiakkaiden ja ammattilaisten käyttöön. Ohjausvideoissa ja oppaissa välittyi asiakkaiden omatoimisuuteen ohjaamisen ja ihmisten oman vastuun korostuminen vaikkapa leikkaukseen valmistautuessa.
Toimeksiantajan kokemus opinnäytetöiden merkityksestä ja yhteistyöstä
Rantasalmella fysioterapeuttina työskentelevällä Pauliina Silvennoisella on pitkä työkokemus niin fysioterapeuttina kuin alan opiskelijoiden harjoittelun ohjaajana. Sen rinnalla hän on ohjannut opinnäytteitä, joiden aiheet ovatkin usein virinneet opiskelijan harjoittelujakson aikana.
Pauliina kannustaa kollegoitaan ehdottamaan aiheita opinnäytteisiin. Hänen kokemuksensa mukaan ohjaus ei tuota sen enempää lisätyötä kuin muutaman lukukerran, ja ohjeen tai oppaan ensimmäisen ”raakaversion” kommentoinnin. Samalla hän korostaa, että opinnäytetyöhön liittyvät ohjauskeskustelut vahvistavat monipuolisesti opiskelijoiden, tulevien kollegoiden, ammatillista kehittymistä.
Opinnäytetyöhän edellyttää ja kokoaa uusinta, näyttöön perustuvaa tietoa arkityössä hyödynnettäväksi. Toisaalta ohjaajan kliininen kokemus tulee samalla jaetuksi opiskelijoille uuden tiedon soveltamiseksi käytännön tilanteisiin. Kaikki osapuolet oppivat uutta.
Sopimuksen tekeminen opinnäytetyöstä toimeksiantajan ja opiskelijoiden kesken Xamkin ohjeiden mukaan on tärkeää, ja tukee sitoutumista joskus pitkäänkin prosessiin. Tavallisesti toimeksiantaja ja opiskelijat tekevät yhteistyötä niin sujuvasti, että opettajien rooli rajautuu opinnäytetyön suunnitelman ja raportoinnin ohjaukseen. Opettajat kuitenkin odottavat varhaista yhteydenottoa toimeksiantajalta, jos huoli opinnäytetyön etenemisestä herää. Pauliinan kokemuksen mukaan Xamkin opiskelijoiden tuottamat opinnäytteet, esimerkiksi potilas- ja asiakasohjeet tai harjoitusohjelmat, ovat palvelleet konkreettisella tavalla fysioterapiayksikön arkityötä.
Digitaalisuus ja teknologia mukaan palvelujen kehittämiseen
Valtioneuvoston tuore selvitys sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaamisen ja koulutuksen uudistamistarpeista mainitsee, että ammattialakohtainen osaaminen on tulevaisuudessakin keskeistä. Sen rinnalla ammattilaisia haastetaan moniammatillisuutta edellyttävään joustavuuteen ja ammattien rajojen limittymiseen varsinkin palvelujen risteyskohdissa. (Kangasniemi ym. 2018.) Se tarkoittaisi myös eri alojen opiskelijoiden yhteisiä opinnäytteitä, joista on joitakin esimerkkejä.
Fysioterapian toimintaympäristöjen muuttuminen ja erityisesti teknologian käyttö vaikuttavat jo ammatilliseen ydinosaamiseenkin. Teknologian avulla voidaan edistää ihmisten omatoimisuutta ja osallisuutta yhteisöissään ja yhteiskunnassa. (Suomen Fysioterapeutit 2016, 18.) Kun digitalisaatio etenee, palvelut tuotetaan yhä lähempänä asiakkaiden elämää ja arkea. Etäohjaus ja –teknologia ovat esimerkkejä alan ydinosaamisen menetelmällisestä muutoksesta. Ne avaavat uusia näkökulmia ja kiinnostavia mahdollisuuksia myös opinnäytetöille. Suuntaus tähän näkyykin jo kuluvan vuoden opinnäytteissä.
Aktiivisuusmittareiden kaltaiset teknologiset ratkaisut ja mobiilisovellukset edistävät asiakkaiden roolia oman hyvinvoinnin seurannassa. Se haastaa ammattilaiset uudistamaan ohjauskäytäntöjään. Palvelujen valinnanvapauskin vaatii erilaisten ohjauskanavien käyttöä, markkinointia ja palvelujen räätälöintiä. Sähköisiin palveluihin, hyvinvointiteknologian hyödyntämiseen ja robotiikkaan liittyvä osaaminen (Suomen Fysioterapeutit 2016, 22-23) sopisivat hyvin teemoiksi opinnäytetöihin. Työelämän toimeksiantoina olisikin kiinnostavaa saada näihin teemoihin liittyviä opinnäytetöiden aiheita. Näin opiskelijat ja työelämän toimijat voisivat yhdessä vastata alan tulevaisuuden haasteisiin.
Lähteet:
Kajava, T-M. & Reunanen, M. 2016. Muusikoiden yleisiä yläraajaongelmia voidaan ehkäistä. Fysioterapia 5, 30 – 33.
Kangasniemi, M., Hipp, K., Häggman-Laitila, A., Kallio, H., Karki, S., Kinnunen, P., Pietilä, A-M., Saarnio, R., Viinamäki, L., Voutilainen, A. & Waldén, A. 2018. Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus- ja osaamisuudistus. Valtioneuvosto. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta 39/2018. PDF-tiedosto. Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160883/39-2018-Optimoitu%20sote-osaaminen.pdf [Viitattu 13.11.2018.]
Ohtamaa, N. & Sarén, H. 2017. Terapeuttinen kiipeily fysioterapian työvälineenä. Fysioterapia 3, 52 – 55.
Suomen fysioterapeutit. 2016. Fysioterapeutin ydinosaaminen. PDF-tiedosto. Saatavissa: http://www.suomenfysioterapeutit.com/ydinosaaminen/FysioterapeutinYdinosaaminen.pdf [Viitattu 13.11.2018.]