Asuntomessut kaikenikäisille

Xamkin luovien alojen TKI-asiantuntija Arja Hämäläinen suunnisti kesällä Kouvolan asuntomessuille. Hän halusi selvittää, onko sukupolvien välinen kuilu revennyt isommaksi kuin ennen. Onko jokaiselle ikäpolvelle oma siilonsa?

Aatokseni ennen Kouvolan asuntomessukäyntiä

Suunnittelin valmiin näkö- tai tulokulman, kun menisin Kouvolan asuntomessuille. Päätin pohtia, miten nuoret on otettu huomioon alueen suunnittelussa ja toteutuksissa.

Näkökulmani vaihtui hetkeä ennen messuille menoa, koska mieleeni välähti muistikuva menneestä. Jo parikymppisenä minua ahdisti sellaisissa paikoissa, esim. ravintoloissa, joissa oli vain minun ikäisiäni ihmisiä. Paljon mielenkiintoisempaa oli, kun eri-ikäiset kokoontuivat yhteen. Vuoropuhelu syvenee, ymmärrys lisääntyy.

Miten yhteiseloa voitaisiin tukea asuinalueiden rakenteilla? Pitääkö joka ikäluokalle olla silti myös omat siilonsa, joissa he voivat keskittyä oman ikäkautensa kehitystehtävien ratkomiseen? Lapset opettelevat elämän perustaitoja. Nuoret kapinoivat ja muodostavat maailmankuvaansa. Aikuiset luovat uraa ja kasvattavat perhettä. Vanhukset seestyvät ja jakavat kokemuksistaan.

Ikä ei tietenkään ole ainoa ihmistä määrittävä tekijä, vaan myös työ, harrastukset, perhetilanne ja elämänkokemukset vaikuttavat. Onko sukupolvien välinen kuilu kuitenkin revennyt isommaksi kuin ennen? Kuplia syntyy myös iän perusteella. Ihminen voi tuntea ikäisiään ihmisiä globaalisti paremmin kuin eri-ikäisiä lokaalisti.

Nyt lähden messuille.

Aatokseni Kouvolan asuntomessujen jälkeen

Räsymatot vetoavat kaikenikäisiin kaikkialla!

Kouvolan asuntomessujen tunnuslause oli: ”Tule ja ihastu asuinalueeseen, jossa uusi ja vanha lyövät kättä.” Näkyikö se alueella? Uusi painottui ainakin pienasuintalojen rakentamisessa. Vanhaa oli saneerattu lähinnä tiilikellarityyppisissä yhteistiloissa.

Sisustuksissa sen sijaan oli hyödynnetty kiitettävästi vanhaa: senioritalojen asunnot levysoittimineen kirjoituskoneineen olivat kuin muisteluterapiaa avustavia laatikoita, hyvässä mielessä. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat suunnitelleet mm. senioritalojen sisustuksia. On hienoa, että opiskelijat ovat päässeet antamaan panoksensa alueen kehittämiseen.

Entä löivätkö nuori ja vanha kättä? Hyvää pyrkimystä siihen suuntaan oli. Senioritalot oli suunniteltu viihtyisiksi, ja niiden yhteistilat toivat mahdollisuuksia senioreiden ja heidän läheistensä kohtaamisiin. Kuvittelisin myös nuorten visiteeraavan mielellään mummon ja vaarin värikkäässä kodissa. Virkkulan seniorikylässä oli jopa viihtyisä saunarakennus, jossa on tilaa isommankin porukan ajanviettoon.

Joihinkin taloyhtiöihin Helsingissä rakennetaan vierashuoneita. Tällainen mahdollistaisi Virkkulassakin asukkaiden sukulaisten ja ystävien pidemmät käynnit. Seuraavilla messuilla Tuusulassa voisi panostaa yhteistilojen vielä näkyvämpään suunnitteluun. Suomalainen yksityisyyden tunkkainen eetos vaatii pöllyttämistä. Dosentti Markku Tinnilä Aalto-yliopistosta kiteyttää: ”Yhteiskäytön taustalla vaikuttavat isommat trendit: omistamistarpeen väheneminen, jakamistalouden kasvu ja ympäristöarvojen korostuminen.”

Vinkkejäni Tuusulan 50-vuotisjuhlamessuille

Vuonna 2020 Tuusulassakin ollaan Kouvolan tapaan vanhalla kasarmialueella. Ensimmäiset messut pidettiin siellä 50 vuotta sitten.

Tuusulan messujen rakentamisen aikaiset teemat ovat:

  1. Innovatiiviset ja älykkäät energiaratkaisut
  2. Taide asumisen ja elämänlaadun parantajana
  3. Aktiivisen arjen ratkaisut
  4. Älykkäät ratkaisut asumisen helpottajina ja teknologian monipuolinen hyödyntäminen taloissa

Tuusulan suunnittelussa olisi hyvä ottaa mukaan kaikki ikäryhmät ja eri elämäntilanteissa olevat alusta lähtien. Ihanneyhteiskunnassa asukkaat osallistuisivat aktiivisesti asuntopolitiikkaan tai ainakin heitä itseään koskevaan suunnitteluun. Nuorista voisi koota oman raadin, joka ideoisi ratkaisuja heidän kannaltaan ja ottaisi kantaa alueen rakenteisiin.

Miten voisi edistää asukkaiden osallisuutta messujen jälkeen, asuinalueelle muuton jälkeen, vuoden asumisen jälkeen ja vielä kymmenenkin vuoden asumisen jälkeen?

Lapsiperheiden palvelut ovat olennaisia. Kun hoito- ja koulupaikka on lähellä, nuori viihtyy paremmin ja kenties jää tai palaa alueelle aikuisena.

Lapsivaikutusten arviointi on ”erilaisten päätösten ja toimenpiteiden yhteydessä tehtävää lapsiin (ja nuoriin) kohdistuvien vaikutusten ennakointia ja seurantaa”. Käsite ei vielä ole kovin tuttu edes teorian tasolla, saati että päätösten vaikutuksia systemaattisesti käytännössä seurattaisiin. Tuusulassa arvioinnille ja uusille käytänteille olisi tuhannen taalan paikka.

Senioreiden huomiointi jatkukoon Tuusulassa Kouvolan malliin. Älykäs teknologia on entistä ajankohtaisempaa, kun seniorit alkavat olla aiempaa tottuneempia digivehkeisiin. Teknologian välityksellä voi saada taidetta ja kulttuuriaktiviteetteja koteihin. Entistä parempia turva- ja hälytysjärjestelmiä voidaan ottaa käyttöön.

Toivottavasti aiempien vuosien kokemuksista opitaan Tuusulassa. Toivottavasti myös messuhengestä jää henkiin muutakin kuin pari rakennusta pellolla, joita ohimennen kummastellaan. Ainakin Kouvolan julkikuva koheni messujen myötä, ja ne toivat lisää säpinää kaupungin kaduille.

Pin It on Pinterest