Digitaidot liittyvät itseilmaisuun, ongelmanratkaisuun ja kriittiseen ajatteluun. Digitaalisuuden etuja ovat tiedon jakamisen, tallentamisen ja saatavuuden helpottuminen. Samaan aikaan tiedon luotettavuuden ja todenperäisyyden arvioimisen taidot ovat korostuneet. Nuorten digitaitojen tukemiseksi Nousu-hankkeessa yhteiskehitetään digikoutsausta ja digitaitopakettia.
Edelleen elää vahvana käsitys, jonka mukaan nuoret ihmiset ovat automaattisesti taitavia digilaitteiden ja sovellusten käyttäjiä (Hämäläinen & Mäkinen, s. 13. 2021). Osa nuorista toki on kiinnostuneita digilaitteista ja omaa hyvät digitaidot. Nämä taidot eivät kuitenkaan synny itsestään, eivätkä ne eroa muista taidoista mitenkään – asioita on kokeiltava ja harjoiteltava, jotta niissä voi kehittyä taitavaksi. Digitaitojen taso ei myöskään yksiselitteisesti ole vain hyvä tai huono, vaan se voi vaihdella eri osa-alueilla.
Myös nuorilla on oikeus saada digitukea sekä apua digitaitojensa tunnistamiseen ja vahvistamiseen. Digitaidot ovat nykypäivän yhteiskunnassa välttämättömiä kaikille ikäryhmille. Ne eivät ainoastaan tue menestymistä työelämässä ja opinnoissa, vaan mahdollistavat myös aktiivisen kansalaisuuden ja osallistumisen yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tuuva-Hongiston ja Erikssonin (2019) mukaan kriittinen medialukutaito ja digitaidot yhdessä vaikuttavat olennaisesti nuoren yhteiskunnallisen aseman muodostumiseen nykymaailman digitaalisessa kulttuurissa. Digitaalisen eriarvoistumisen ehkäisemiseksi tulee kaikille ikäluokille olla tarjolla digitukea. (Tuuva-Hongisto & Eriksson, 2019. s. 29.)
Digitaidot voivat siis lisätä yksilön mahdollisuuksia osallistua tietoyhteiskuntaan ja tarjota entistä laajempia mahdollisuuksia hyödyntää digitaalisia resursseja tai vastavuoroisesti heikot digitaidot voivat heikentää näitä mahdollisuuksia.
Se, millaisia digilaitteita nuorilla arjessa on käytössään, on suoraan yhteydessä heidän digitaitoihinsa. Digitaitojen kehittymisessä on nähtävissä eriarvoistumista liittyen perheiden sosioekonomiseen asemaan ja eriarvoistumisen nähdään tulevaisuudessa kasvavan edelleen. Suurimmalla osalla nuorista on nykyään kuitenkin mobiililaite käytössään, mikä voi vähentää eriarvoistumista. (Tuuva-Hongisto & Eriksson, 2019. s. 28.)
Nuorten digitaitojen kehittymiseen vaikuttaa ja tulee vaikuttamaan myös jatkossa digitaitojen tukemisen määrä ja sen mahdollisuudet. Digitaitojen tukeminen edistää kykyä suodattaa sekä käsitellä digitaalisuuden tarjoamaa valtavaa informaatiomäärää ja tämä voi auttaa digitaalisen eriarvoistumisen vähentämisessä (Tuuva-Hongisto & Eriksson, 2019. s. 28).
Digikoutsauksesta työkalu nuorten digitaitojen vahvistamiseen
Nuorten digitaitojen edistämiseen yksi vaihtoehto on digikoutsaus. Nousu-hankkeessa digikoutsauksella tarkoitetaan henkilökohtaista ja ohjauksellista tukea laaja-alaisesti digitaitojen kehittämisessä ja se on suunnattu nuorille. Digikoutsauksen tavoitteena on edistää nuorten digitaitoja ja digirohkeutta. Pilotoinnin ja yhteiskehittämisen tuotoksina syntyy digikoutsauksen toimintamalli sekä digitaitopaketti nuorten ja ammattilaisten käyttöön.
Yksilöllistä digitaitojen koutsausta on pilotoitu marraskuusta 2022 saakka ja se päättyy kesällä 2023. Pilotoinnissa oli kolme digikoutsia sekä kolme nuorta, jolloin jokaisella koutsilla oli yksi ohjattava. Parit jaettiin sen mukaan, millaisia aiheita osallistuvat nuoret toivoivat käsiteltävän tapaamisilla.
Digikoutsauksen alussa määriteltiin tavoitteet, joita koutsaustapaamisten aikana edistettiin yhdessä. Digikoutsauksessa käsiteltyjä aiheita ovat olleet muun muassa opiskelussa tarvittavat järjestelmät ja ohjelmat, CV:n tekeminen ja video-CV, videoeditointi, tiedonsiirto ja taulukkolaskenta.
Digikoutsauksen eteneminen, tapaamiskerrat ja kesto määräytyivät nuoren omien toiveiden mukaan. Digikoutsi ja nuori sopivat tapaamiset molempien aikataulun mukaan. Tapaamisten määrä on vaihdellut kahdesta yhdeksään kertaa, jonka lisäksi koutsit ovat voineet halutessaan antaa neuvoja myös viestitse. Digikoutsaus kesti lyhimmillään kaksi kuukautta ja pisimmillään puoli vuotta.
Digikoutsausta on kehitetty yhdessä pilotointiin osallistuneiden kanssa. Koutsaustapaamisten lisäksi pilotointiin kuului koutsien alkutapaaminen sekä yhteiskehittämispaja Living Lab -tilassa.
Pajassa käytiin läpi onnistumisia ja kehittämiskohtia sekä muotoiltiin yhdessä digikoutsauksen mallia. Pajassa esille nousi tärkeinä asioina digikoutsauksen ohjauksellisuus ja joustavuus, riittävä jalkautuva mainonta sekä innostamisen ja digirohkeuden tukemisen merkitys.
Digitukea on saatava iästä riippumatta
Nuorille suunnatulle digitaitoja vahvistavalle tuelle on tarvetta, sillä nuorten digitaidoissa on suurta vaihtelua. Digikoulutusten ja itsenäisen taitojen vahvistamisen rinnalla on selvästi paikka myös yksilöohjaukselliselle digituelle.
Nuorten digitaalisen eriytymisen vähentämiseksi tarvitaan kuitenkin digitaitojen tukemisen lisäksi myös muita toimia, kuten sosioekonomisen kuilun kaventamista, jotta kaikilla nuorilla olisi muun muassa yhtäläiset digilaitteet käytettävissään. Jokaisella tulisi olla iästä, taustasta, laitteista tai digitaitojen lähtötasosta riippumatta mahdollisuus hyötyä digitalisoituneen maailman tarjoamista resursseista ja eduista.
Onneksi monissa nuorten palveluissa tuetaan jo nuorten digitaitoja ja erityisesti medialukutaitoa pidetään jo yleisesti tärkeänä. On huolehdittava, ettei nuorille tarjottava laaja-alainen digituki ja sen yhteiskehittäminen jää muiden ikäryhmälle ominaisten erityispiirteiden varjoon tai palveluiden ulkopuolisten nuorten saavuttamattomiin. Nuorten digitaitojen ja -rohkeuden tukeminen sekä innostaminen digiaiheisiin on yhtä merkityksellistä, kuin muidenkin ikäryhmien.