Korkeakoulujen yhtenä keskeisenä tehtävänä on kehittää opiskelijoiden valmiuksia toimia kansainvälisissä tehtävissä ja toimintaympäristöissä. Opiskelijoiden kansainvälistymisessä keskeisessä asemassa ovat mm. ulkomailla suoritetut vaihto-opinnot ja harjoittelut. Opiskelu ja asuminen toisessa maassa ja kulttuurissa on ollut monille silmiä avaava kokemus. Niin itsellenikin, silloin omana opiskeluaikanani noin sata vuotta sitten.
Ulkomailla opiskelun rinnalla toinen merkittävä kansainvälistymisen muoto on ns. kotikansainvälistyminen eli omassa korkeakoulussa saadut kansainvälisyyskokemukset. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa (Xamkissa) opiskelee tälläkin hetkellä yli 700 kansainvälistä opiskelijaa.
Emme varmasti osaa vielä hyödyntää monikulttuurisuuden tarjoamia mahdollisuuksia täysimääräisesti, mutta jo nyt kansainväliset opiskelijat rikastuttavat korkeakouluamme ja toimintaympäristöämme monin tavoin.
Englanninkieliset koulutukset ovat luonteva tapa tarjota myös vaihto-opiskelijoille opintoja Xamkissa
Vaikka monissa koulutusyksiköissä on tehty erinomaista työtä vaihto-opiskelijoiden integroimiseksi suomenkielisiin ohjelmiin, englanninkieliset koulutusohjelmat ovat olleet keskeinen osa Xamkin käytännön kansainvälistä toimintaa. Ulkomailta tulevien tutkinto-opiskelijoiden lisäksi kyseiset koulutukset ovat tarjonneet luontevan perustan saapuvien vaihto-opiskelijoiden opintojen suunnittelulle ja toteutukselle. Vastaanottamalla vaihto-opiskelijoita olemme samalla avanneet ovia kansainvälisiin vaihtoihin omille opiskelijoillemme koulutuksista riippumatta, sillä monet vaihto-ohjelmat toimivat ns. vastavuoroisuusperiaatteella.
Lukuvuosimaksut alensivat EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta hakevien määrää
Ensi syksystä alkaen EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta peritään lukuvuosimaksuja. Xamkissa lukuvuosimaksut ovat AMK-tutkinnoista 6000 euroa, ylemmistä AMK-tutkinnoista 7000 euroa ja yhdessä ulkomaalaisen korkeakoulun kanssa toteutetuissa kaksoistutkinnoista 1500 euroa. Lukuvuosimaksut ovat vähentäneet ulkomaalaisten hakijoiden määriä niin meillä kuin muissakin suomalaisissa korkeakouluissa. Esimerkiksi Xamkin englanninkielisissä koulutuksissa ensisijaisten hakijoiden määrä laski 38 prosenttia viime vuodesta. Tämän vuoden haussa näihin koulutuksiin oli yhtä aloituspaikkaa kohden 2,26 ensisijaista hakijaa.
Laskeneet hakijamäärät herättävät luonnollisesti kysymyksen englanninkielisten koulutusten tulevaisuudesta. Näin Brexitin, matkustuskieltojen ja populististen voimien aikakaudella löytyy varmasti monia, jotka haluavat kyseenalaistaa näiden koulutusten tarpeellisuuden. Heidän mielestä suomalaisten korkeakoulujen pitäisi keskittyä kouluttamaan ainoastaan suomalaisia opiskelijoita suomeksi. Itse pidän tällaista ajattelua lyhytnäköisenä.
Meiltä ja muualta valmistuvien tulevaisuuden ammattilaisten työpaikat eivät ole vain Suomesta tai edes Euroopan yhteisiltä työmarkkinoilta vaan ne ulottuvat sanamukaisesti maailman ääriin.
Korkeakoulun tehtävänä on antaa opiskelijoille edellytykset kehittää globaaleilla työmarkkinoilla tarvittavia tietoja ja taitoja aidossa kansainvälisessä vuorovaikutuksessa. Tälle osaamiselle on taatusti tarvetta myös alueen yrityksissä ja yhteisöissä.
Aidosti kansainvälisen Xamkin kampuksena on koko maailma
Xamk ja sen edeltäjät Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulut ovat olleet jo vuosia vahvoja kansainvälisiä toimijoita kaikilla keskeisillä mittareilla mitattuna. Vaikka olemme saavuttaneet erinomaisia tuloksia toteuttamalla laadukkaita englanninkielisiä opintojaksoja ja moduuleja suomenkielisissä koulutuksissamme, ne eivät ole yksin riittäneet eivätkä riitä tulevaisuudessakaan. Tarvitsemme ehdottomasti myös jatkossa kokonaan englanninkielisiä koulutuksia ja koulutusohjelmia. Ne ja niiden kansainväliset opiskelijat tekevät meistä aidosti kansainvälisen korkeakouluyhteisön, joka menestyy myös tulevaisuudessa. Koulutukset tarvitsevat kuitenkin opiskelijoita tuoteutuakseen ja siksi meidän on tehtävä kaikkemme koulutusten vetovoiman parantamiseksi niin kotimaassa kuin ulkomailla.
Tämä aika, jos mikä, vaatii selkeitä linjauksia kansainvälisyyteen liittyvissä kysymyksissä. Jos meidän on tehtävä valinta omaa kulmakuntaa korostavan impivaaralaisuuden ja avaran maailman välillä, eiköhän valinta ole Xamkille aika helppo, sillä onhan meillä kampuksena koko maailma.