Kestävyysvaje syntyy, kun julkiset menot ovat pitkällä aikavälillä julkisia tuloja suuremmat. Kestävyysvaje kertoo, kuinka paljon julkista taloutta tulisi sopeuttaa, jotta julkinen talous pysyisi tasapainossa ilman verotuksen merkittävää korotusta, julkisten palveluiden merkittävää heikennystä tai velkaantumisen merkittävää kasvattamista. Kestävyysvaje saattaa pahentua odottamattoman paljon maamme syntyvyyskehityksen vuoksi. Suomessa syntyi vuonna 2017 vähemmän lapsia kuin vuonna 1868 ja syntyvyys on laskenut seitsemättä vuotta peräkkäin. Valtion kyky kerätä julkisia verotuloja on tämän vuoksi uhattuna.
Pula veronmaksajista ja valtion velkakuorma pakottavat uudistamaan sosiaali- ja terveyspalvelut siten, että maakunnat vastaavat jatkossa kuntien sijasta sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Palveluiden ylläpito saadaan kuntapohjaista tuotantoa ”leveämmille hartioille”. Maakuntien järjestämisvastuu on uudistuksen keskeisin perusperiaate. Tämän ohella pyritään kasvattamiaan asiakkaiden vapautta valita palvelut joko maakunnan tuotantoyhtiöstä tai yksityisiltä palvelutuottajilta. Yksityisiä palveluntuottajien halutaan jatkossa hyödyntää sosiaali- ja terveysalan peruspalveluiden tuottamisessa entistä laajemmin kilpailuttamalla peruspalveluita maakuntatasolla.
Uudistuksen tavoitteena on aikaansaada toimiva sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelukokonaisuus, jossa palvelut annetaan asiakkaalle mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tällöin selvitään entistä keveämmillä palveluilla, joissa palvelu- ja hoitopolut ovat sujuvia ja ihmiset saavat avun nopeasti. Järjestelmä toimii ehkäisevän työn periaatteiden mukaisesti. Asiakkaat saavat laadukkaan avun kaikkialle Suomessa lähipalveluiden kautta. Henkilön asuinalue ja alueen vauraus eivät uhkaa kansalaisten tasa-arvoista asemaa palveluiden käyttäjinä. Järjestelmän tehokkuutta lisätään sillä, että peruspalveluissa voidaan hyödyntää yksityisiä sosiaali- ja terveyskeskuksia, jotka kirittävät julkisen sektorin tuottajia kohti kustannustehokkaita toimintakäytäntöjä. Hallituksen tavoitteena on aikaansaada uudistuksen avulla vuositasolla 3 miljardin suuruiset säästöt sosiaali- ja terveysmenoihin.
Karikoita valtakunnallisessa kehittämistoiminnassa
Uudistus on kohdannut kovaa kritiikkiä koko hallituskauden ajan. Siihen liittyviä esityksiä on palautettu hallituksen valmistelutyöhön eduskunnan perustuslakivaliokunnan arvioiden pohjalta ja esityksiä uudeksi sote- lainsäädännöksi on valmisteltu tiiviisti viimeisen vuoden aikana. Lakien läpimenosta eduskunnassa ja hallituksen toimintakyvyn säilymisestä ei kenelläkään ole tällä hetkellä täyttä varmuutta, koska lakiesityksissä ilmenee koko ajan uusia perustuslaillisia ongelmia. Riippumatta siitä, meneekö uudistus läpi vai ajaudutaanko Suomessa ennen aikaisiin eduskuntavaaleihin, on sote-uudistus jo tähän mennessä saanut paljon hyvää aikaa siten, että maakunnassa on pikku hiljaa valmistauduttu uudistukseen omaehtoisen uudistustyön kautta. Maakunnallista palvelujärjestelmää kehitetään sote-kuntayhtymämallin pohjalle.
Maakunnassa mennään eteenpäin uudistuksen tiellä
Kymenlaaksossa on käynnistetty sote-kuntayhtymän valmisteluprosessi omaehtoisesti syksystä 2017 alkaen. Valmistelutyön pohjana on toiminut nykyinen kuntayhtymä Carea, joka tulee myöhemmin väistymään uuden kuntayhtymän tieltä. Sote-kuntayhtymän perussopimus hyväksyttiin maakunnan kuntien valtuustoissa huhtikuun 2018 aikana. Maakunnan uusi sote-kuntayhtymä aloittaa toimintansa 1.1.2019 alkaen ja sen piirissä tullaan tekemään paljon kehittämistyötä. Tällä tähdätään siihen, että ihmiset saavat maakunnassa samantasoiset ja yhdenmukaisten periaatteiden mukaisesti toimivat palvelut. Palveluiden kehittämisessä toteutetaan uusia maakunnallisia linjauksia, joiden kautta uusia entistä asiakaslähtöisempiä ja tehokkaampia toiminta- ja järjestämistapoja tullaan ottamaan käyttöön. Uusia palveluideoita tullaan pilotoimaan valinnanvapauspilotteina, koska näihin tullaan saamaan valtiovallalta ylimääräistä kehittämisrahaa. Piloteissa tullaan kokeilemaan esimerkiksi asiakasseteleitä, henkilökohtaista budjetointia ja asiakkaan palveluiden yhteensovittamista. Pilotointi tarjoaa otollisen kentän kehittämistyölle, jossa alueen eri toimijat harjaantuvat tekemään asiakkaiden eduksi entistä paremmin yhteistyötä. Eri tahot oppivat tuntemaan entistä paremmin toinen toistensa vahvuuksia ja hyviä toimintakäytänteitä. Kun arvovalta-asiat jäävät ennakkoluulottomasti sivuun, löydetään asioita yhdessä tutkailemalla parhaimmat käytännöt, menetelmät ja työtavat yhteisten asiakkaiden eduksi. Keskitetty alueellinen asiakas- ja palveluohjaus on hyvä esimerkki uusista toimintakäytännöistä, joita Kymenlaaksossa aiotaan viedä eteenpäin sote-uudistuksen yhteydessä. Maakunnan ikäihmisille luodaan uusi palveluohjausjärjestelmä, jonka ansiosta asiakasohjaus ja palvelutarpeen arviointi toteutuvat entistä laadukkaammin ja asiakaslähtöisemmin.
Paikalliset palveluntuottajat kehittävät toimintaansa
Paikalliset palveluntuottajat eivät ole jääneet ”pyörittämään peukaloitaan” sivustakatsojina, vaan ne valmistautuvat isoon muutokseen kehittämällä omaa kilpailukykyään sekä käyttäjäasiakkaiden että kilpailutuksia järjestävien tahojen näkökulmista.
Kaakkois-Suomen Sosiaalipsykiatrinen yhdistyksen omistama Kakspy Palvelut Oy on hyvä esimerkki palvelutuottajasta, joka on kehittänyt mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita määrätietoisesti. Tämä palvelutuottaja tarjoaa tuetun asumisen, palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen asumispalveluja Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueella. Yhdistys kehittää asumispalveluita toipumisorientaation näkökulmasta. Tässä näkökulmassa korostetaan uuden merkityksellisen elämän rakentamista mielekkäässä sosiaalisessa roolissa. Tämä orientaatio ohjaa sekä yksilötason toipumisen tavoitteita yhteisöllisessä kontekstissa että mielenterveyspalveluiden järjestämisen periaatteita.
Asumispalveluiden arjessa korostetaan asiakkaiden osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja sitä, että asiakkaiden ääni pääsee esille ideoitaessa erilaisia aktiviteetteja asumisen arkeen. Tavoitteena on itsetunnon vahvistuminen, omien vahvuuksien löytyminen ja vastuunotto omasta elämästä siten, että sairaudesta riippumaton osallisuus edistyy ihmisen elämässä mahdollisimman paljon. Asumisen ulkoisten puitteiden kehittäminen aikaansaa asukkaiden keskuudessa tunnetta, että heidän oma elämänsä on merkityksellistä ja ihmisarvoista. Asukkaat saavat mahdollisuuden kehittää osaamistaan kokemusasiantuntijoina, jolloin heidän erityistä asiantuntemustaan voidaan hyödyntää monipuolisesti sekä Kakspy Palvelut Oy:n että myös muiden asumispalveluiden tuottajien palveluiden kehittämisessä erilaisten auditointien kautta.
Palveluiden asiakaslähtöisen laadun ohella tämä palvelutuottaja pyrkii kehittämään toimintojaan tulevia kilpailutuksia silmällä pitäen. Henkilökunnan koulutusta pyritään kehittämään tavoitteellisesti siten, että koulutusta sidotaan suoraan palveluiden kehittämiseen esimerkiksi tuotekehitystyön erikoisammattitutkinnon kautta. Opinnot tuottavat suoraan uusia palveluinnovaatioita. Monipuolisella ja tasokkaalla koulutuksella tähdätään joustavaan palvelutuotantoon sekä hyvin erilaisten asiakasryhmien tarpeisiin vastaamiseen. Kilpailutusprosesseissa mukana oleminen tarjoaa hyvän oppimisprosessin palvelutuottajalle. Kakspy Palvelut Oy:n edellytykset toimia menestyksellisesti tulevassa maakunnallisessa kilpailuympäristössä kohenevat koko ajan.
Sote-uudistuksen lopputuloksesta ei voida olla varmoja. Lopputuloksesta riippumatta Kymenlaaksoon syntyy maakunnallinen palvelutuottaja, joka on suurempi palveluiden kilpailuttaja kuin aiemmat erilliset kunnat. Mitä suuremmalla foorumilla kilpaillaan, sitä suurempaa kiinnostusta ja huomiota tämä asia saa osakseen suurten valtakunnallisten palvelutuottajien keskuudessa. Maakunnan aluetalouden näkökulmasta on toivottavaa, että paikalliset laadukkaat palveluntuottajat säilyttävät tulevaisuudessa markkina-asemansa. Tämä markkina-asema tuottaa lisäarvoa ja kehittämisrahaa maakunnan omaan palvelutuotantoon. Myös hallitus on asettanut tällaisien asiantilan yhdeksi tavoitteeksi palveluita uudistettaessa.