Olet luovempi kuin luuletkaan

Luovuuden käsitys nykyajan työelämässä on muuttumassa. Olemme kaikki luovia, vaikka sitä ei ensin tulisi ajatelleeksikaan. Alasta riippumatta voimme ajatella luovasti, ideoida ja synnyttää uusia näkökulmia.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Voi hyvin yritys -hankkeessa kehitettiin työhyvinvointia ja työssä jaksamista edistäviä toimintamalleja. Hankkeessa huomioitiin erityisesti työhyvinvoinnin merkitysta pienyrityksissä.

Huomasimme Voi hyvin yritys -hankkeen työhyvinvointikyselyssä yllättyneenä, että metalli- ja korjausalojen työmiehet kokivat oman työnsä hyvin luovaksi. Teollisuustyö ei olekaan vain rutiinin toistamista, ja luovuus kuuluu myös muidenkin kuin taiteilijoiden työhön. Samalla tuli selväksi, että työmiehet kokivat tarvitsevansa paljon uuden oppimista pysyäkseen ajan tasalla ammattitaidossaan.

Heidän työssään täytyy osata soveltaa osaamista ja tietämystä joka päiviä. Viime aikoina on muuallakin todettu, että luovuus ja idearikkaus ovat tavoiteltavia arvoja varsinkin nuorten puhuessa unelmatyöpaikasta (viittaus lähteisiin 1 ja 2). On hienoa, että työhyvinvointia on alettu ymmärtää laajemmin kuin pelkästään työterveytenä tai työhyvinvointipäivinä (viittaus lähteeseen 3).

Yksi tapa lisätä yrityksen työhyvinvointia ja tuottavuutta on kiinnittää huomiota luovuuteen yrityksen johtamisessa ja eri työntekijäryhmien tarpeissa. Suorittavan ja kehittävän työn pitäisi toimia vuorovaikutuksessa keskenään. Työntekijät ja työtehtävät tulisi nähdä mahdollisuuksien näkökulmasta. Nykyaikana koettu ”kiire” on luovuuden yksi este.  Voisimme käyttää myös paljon enemmän mielikuvitustamme ja kokea luovuuden suureksi voimavaraksi.

Luovuus on yhdessä ideointia

Luovuus on kehittämistä, jonka taustalla on ajattelutyötä, ideoita ja uuden oppimista. Usein tämä tarkoittaa ajattelutavan muutoksia entisiin toimintatapoihin ja taustalta löytyy myös merkitys omalle ja tiimin työlle. Tästä seuraa innostusta visioida ja keksiä uusia ideoita työhön. Vaikka työntekijä ei kokisikaan olevansa luova, erilaiset toimintatavat ja ajattelumallit ovat väistämättä luovuuden osatekijöitä. Luovuutta on meissä kaikissa, vaikka emme sitä heti huomaisikaan. Luovuus voi olla myös opittu taito, jota voi harjoitella.

Opimme myös tunnekokemusten kautta. Tunnemuisti vaikuttaa toimintaamme ja sinne tallennettuja tunteita nousee väistämättä esiin työssämme ja vuorovaikutustilanteissa, halusimme tai emme. Olisi hyvä, jos voisimme vapauttaa energiaamme tunteiden pidättelemisestä elämisen iloon ja vapauteen.

Luovuutta hankkeiden toteutukseen

Hankkeiden toteutuksessa voidaan käyttää myös luovia ratkaisuja. Varsinkin, jos joku suunniteltu asia tai toimenpiteiden toteutus ei toimikaan suunnitellulla tavalla. Hanketyötä ohjaavat tietysti rahoittajan kriteerit, projektisuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet, mutta nekin antavat puitteet ja mahdollisuuden erilaisille toteutusvaihtoehdoille, jolloin voidaan ajatella luovasti.

Hankkeissa voitaisiin olla enemmän myös nykyistä ennakkoluulottomampia, kokeilevampia ja sallivampia sekä käyttää uudenlaisia ratkaisumalleja vanhojen sijasta.

Voi hyvin yritys –hankkeessamme on tiedostettu, että perille voi päästä toista tietäkin pitkin ja näin ollen olemme olleet luovia. Muitakin keinoja voi kokeilla ja olisi oltava valmis myös kyseenalaistamaan omia valintojaan. Hankkeissa voitaisiin olla enemmän myös nykyistä ennakkoluulottomampia, kokeilevampia ja sallivampia sekä käyttää uudenlaisia ratkaisumalleja vanhojen sijasta.

Mikä edistää luovuutta työssä?

Työhyvinvointi syntyy arkisessa työssä. Yksittäinen työntekijä voi edistää luovuuttaan huolehtimalla palautumisesta työstä ja terveellisillä elämäntavoilla. Väsynyt ei jaksa innovoida. Liikunta ja taide antavat uusia elämyksiä ja ideoita myös työhön. Oman luovuuden lisäämisen keinona olisi aluksi hyvä kuunnella itseään. Pitäisi rohkeasti kokeilla ja tehdä asioita, vaikka niissä ei aina onnistuisikaan.

Itse olemme saaneet alkuvuodesta hanketyössä rikkoa rajoja harjoitellessamme esimerkiksi kuoro- ja tanssiesitysten luomista. Teimme Voi hyvin yritys –hankkeen loppuseminaarin väliajalle ohjelmanumeron, jossa Xamkin ja Työterveyslaitoksen henkilökunnasta koottu Laulux-kuoro lauloi lauluja työstä. Muutaman yhteisen harjoituskerran ja oman harjoittelun tuloksena saatiin myös työhyvinvointia tukevaa toimintaa. Kuoroharjoitukset kesken päivän olivat voimaannuttava ja vuorovaikutusta tukeva hetki.

Jokaisen on syytä myös huomioida, luoko itse työpaikalla uskalluksen ja kokeilemisen ilmapiiriä. Työuran aikana voi myös huomata, että on elinikäinen oppija, joka voi luovasti hyödyntää aikaisempaa osaamistaan uusissa työtehtävissä.

Työn luovuus alkaa kukkia, kun työn johto luo kiireetöntä ja tarpeeksi itsenäisiä työtehtäviä. Organisaatio ei voi olla innovatiivinen ja luova, jos se ei kykene keskustelemaan työstä turvallisesti, kriittisesti ja uusista näkökulmista. Luovuus ja motivaatio kulkevat rinta rinnan ja motivoituneena syntyy hyviä ideoita ja toimintatapoja. Tällaisissa yrityksissä työhyvinvointi ja tuottavuus paranevat ja henkilöstö sitoutuu paremmin yritykseen ja silloin myös työympäristö on järjestetty luovuutta tukevaksi. Luovuutta rakentavassa työympäristössä palauttavat tauot ovat vähintään parin tunnin välein ja yhteiset tilat mahdollistavat yhteisen keskustelun. Luonnon läheisyys ja luontoaiheiset kuvat työpaikalla edistävät palautumista ja luovuutta.

Niin Karibialle – työnantajakin voi huolehtia työntekijöidensä työhyvinvoinnista erinomaisen luovasti. Eräässä työpaikassa työnantaja tuki työaikajoustoja, mutta niin tekivät myös työntekijät.  Viikkopalaverit pyörivät ja uudet työohjeet tuli kuitata listaan lukemisen jälkeen. Käytiin viikoittain yhdessä harrastamassa liikuntaa. Työntekijöille oli järjestetty liikunta- ja kulttuuriseteleitä. Kaiken tämän päälle koko työporukka suuntasi matkalle Karibialle – oi, jospa olisimme saaneet olla mukana!

Lähteet

  1. Nuoret osaajat työelämässä 2028. Osoitteessa: https://www.studentwork.se/media/1216/nuoret-osaajat-tyoelamassa-raportti.pdf
  2. Torvinen V. 2015. LUOVUUS KÄYTÄNNÖSSÄ – Etnografinen tutkimus luovuuden ilmenemisestä hotellin arjessa. Pro gradu. Lapin yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta.
  3. Kuusisto-Länsineva Maija. 2018. “Ehkä mä olen sellainen mahdollistaja.” Lähiesimiesten rooli tuloksellisuutta kasvattavan työhyvinvoinnin edistäjinä: Case SataDiag -liikelaitos.Pro gradu. Turun yliopisto, Johtamisen ja yrittäjyyden laitos. Osoitteessa: https://www.utupub.fi/handle/10024/146141

Pin It on Pinterest