Tarkoittaako opiskelu istumista?

Onko luennolla pakko istua? Pystyisikö liikettä lisäämään luonnollisella tavalla luentojen lomaan tai yhdistämään liikettä opetukseen? Parantaisiko pieni liikuskelu opiskelijoiden vireyttä ja virittäisi aivonystyrät oppimistaajuudelle? Oletko valmis kokeilemaan tai ehkä oletkin jo kiinnittänyt huomiota liikkeen lisäämiseen opetuksessa? Istumisen tauottaminen ja liikuskelun lisääminen opetuksen yhteydessä on loistava keino tukea opiskeluhyvinvointia.

Korkeakouluopiskelijat istuvat keskimäärin 10 tuntia päivässä (Kunttu ym. 2017) ja lisääntynyt etäopiskelu on varmasti vähentänyt opiskelijoiden fyysistä aktiivisuutta entisestään. Kevyellä liikuskelulla ja jo pelkästään seisomaan nousemisella on positiivisia vaikutuksia vireystilaan ja oppimiseen (Hansen 2017). Lisäksi liikuskelu ehkäisee istumisen aiheuttamia haittoja kuten tuki- ja liikuntaelimistön ongelmia sekä useiden pitkäaikaissairauksien riskiä (mm. STM 2015).

Olisiko siis mahdollista rikkoa sosiaalisia normeja, jotka kannustavat istumiseen ja paikallaan oloon?

Istumisen kulttuuri on suomalaisissa korkeakouluissa erittäin vahvana. Moni opiskelija saattaa kokea tarvetta nousta seisomaan, keinuttaa lantiota tai pyörittää hartioita, jotta vireystaso pysyy parempana tai kivut ja jäykkyys helpottavat. Tätä ei välttämättä kuitenkaan uskalleta tehdä normien rikkomisen pelossa.

Voit klikata kuvan suuremmaksi.

Opettaja on avainasemassa opiskelijoiden istumiskulttuurin muuttamisessa. Muutoksen käynnistämiseen riittää usein pelkkä maininta, että täällä on ok nousta seisomaan, venytellä tai liikkua. Rohkeimmat ja eniten kropalleen liikettä kaipaavat kyllä tarttuvat tilaisuuteen ja saavat seuraajia mukaansa.

Pedagogisen hyvinvoinnin edistäminen liikkeen lisäämisellä

Opettaja on oppimistilanteen fasilitoija ja toimii esimerkkinä opiskelijoille. Oma asennoituminen ja liikkuminen opetuksen aikana aktivoi myös opiskelijoita liikkumaan ja edistää näin oppimistuloksia. Toki opettajan omalla liikuskelulla opetuksen aikana on valtava merkitys myös opettajan omaan fyysiseen hyvinvointiin ja jaksamiseen.

Kun puhutaan yhtä aikaa sekä opettajan työhyvinvoinnista että opiskelijan opiskeluhyvinvoinnista, puhutaan pedagogisesta hyvinvoinnista. Pedagoginen hyvinvointi vaikuttaa positiivisesti niin opettajien kuin opiskelijoiden fyysiseen hyvinvointiin, työn laatuun, stressin säätelyyn ja toimintatapoihin. Opetuksessa tämä näkyy positiivisena ja kannustavana otteena sekä kokeilemisen tukemisena.

Miten lisätä liikettä?

Opettajana sinulla on loistava mahdollisuus lisätä pedagogista hyvinvointia mm. lisäämällä liikettä opetukseen, vähentämällä istumisen määrää tunneilla sekä innostamalla opiskelijoita hyöty- ja kuntoliikunnan pariin.

Yksi parhaista keinoista aktivoida opiskelijoiden aivot oppimiselle on suositella heitä kulkemaan kampukselle pyörällä tai kävellen. Opiskelijoita voi myös kannustaa taukoliikuntaan luentojen välissä. Liikettä opetuksen yhteyteen voi lisätä esimerkiksi jaloittelulla, vaihtamalla paikkoja tai nousemalla seisomaan. Liikkeen ei tarvitse keskeyttää opetusta tai viedä aikaa opetukselta, vaan opetus voi jatkua normaalisti.

Toisaalta muutama liikkumiseen käytetty minuutti voi olla pois opetukselta, mutta ei oppimiselta, sillä liikkuminen tehostaa oppimista ja vireystilan ylläpitämistä.

Opetuksessa voi hyödyntää myös toiminnallista opetusta, jolloin korostuu tekemällä oppiminen. Liike ei kuitenkaan ole taikakeino oppimiselle, vaan opiskeluakin tarvitaan!

Xamkin kampusten käytäville on lisätty taukoliikuntavälineitä ja luentotiloihin on viety vinkkilistoja, joista löytyy vinkkejä istumisen tauottamiseen ja fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen luennoilla.

Vinkkejä voi testata totutellen ja poimia omaan opetukseen parhaiten soveltuvat vinkit. Eri koulutusaloille toimivat varmasti erilaiset menetelmät ja joillakin aloilla liike on jo luonnollinen osa opiskelua.

Luodaan yhdessä fyysistä aktiivisuutta edistävää toimintakulttuuria Xamkiin!

PYYNTÖ LUKIJOILLE: Kuulemme mielellämme hyväksi havaittuja toimintamalleja liikuskelun lisäämiseksi ja istumisen tauottamiseksi luennoilla!

Lähteet

Hansen, A. 2017. Aivovoimaa: Näin vahvistat aivojasi liikkumalla. Jyväskylä: Atena

Kunttu, K., Pesonen, T. & Saari, J. 2017. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016. Helsinki: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 48. Saatavissa:  https://www.yths.fi/app/uploads/2020/01/KOTT_2016-1.pdf (viitattu 28.6.2022).

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2015. Istu vähemmän – voi paremmin. Kansalliset suositukset istumisen vähentämiseksi. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3726-0 (viitattu 28.6.2022)

Pin It on Pinterest