Tekoäly apuna pk-yrittäjän arjessa

Microsoftin Copilotin näkemys itäsuomalaisesta matkailuyrittäjästä keskustelemassa innostuneesti yritysneuvojan kanssa. Kuvaa laajennettu Photoshopin Generative Expand-työkalulla.

Olisiko pk-yrittäjän kiireistä arkea mahdollista helpottaa tekoälyn avulla? Kyllä, ja tässä tutut tekoälysovellukset ovatkin parhaimmillaan: virtuaaliapureina, joiden avulla voi tuottaa sisältöä, tiivistää tietoa ja etsiä uusia ideoita. Saat myös väsymättömän sparraajan ja haastajan.

Tärkein kysymys on se, miten juuri Sinun asiakkaidesi odotukset muuttuvat tekoälyn käytön yleistyessä? Ensimmäisenä tekoälymurroksen kohtasivat opettajat, markkinoijat ja sisällöntuottajat, sittemmin muun muassa kulttuurin ja taiteen ammattilaiset.

Generatiivinen tekoäly on sisällön luovaa yhdistelyä

Kattavan esityksen generatiivisen tekoälyn eri käyttötavoista tarjoaa Harvard Business Review’n artikkeli (Zanders, 2024). Selvityksen tehnyt yritys tunnisti 100 käyttötapausta, jotka jaettiin edelleen kuuteen kategoriaan.

Odotetusti tekninen tuki ja ongelmanratkaisu nousivat kärkeen (23 %) yhdessä sisällön luomisen ja muokkaamisen kanssa (22 %). Sovelluksia hyödynnettiin myös henkilökohtaiseen ja ammatilliseen tukeen, oppimiseen, luoviin tehtäviin sekä tutkimukseen ja analyysien tekemiseen.

Vain mielikuvitus on rajana – ja tietenkin myös palveluiden tausta ja käyttöehdot. Varo levittämästä arkaluontoista tietoa tai yrityssalaisuuksia. Etelä-Savon Yrittäjien ja tutkimuskeskus Digitalian Tekoälyiltamissa 18.4.24 vieraillut Antti Merilehto Elev Consultingista kiteyttikin nyrkkisäännön:

”Älä koskaan anna ChatGPT:lle mitään, mitä et voisi jättää printtinä lounasruokalan pöydälle.”

Miten yrityksemme voisi hyötyä tekoälysovelluksista

Digiportaat – asiakaslähtöisempää digitaalista liiketoimintaa -hanke (2023-25) on aiempien Digiportaat-toteutusten tapaan tarttunut ajankohtaisiin koulutusaiheisiin.

Kuulu Oy:n Jonna Muurisen koulutukset ovat havainnollistaneet pk-yrittäjille ja yritysneuvojille niin tekoälyn käyttötapoja kuin käytön rajoitteita ja eettisiä kysymyksiä.

Digitaaliset teknologiat ovat edenneet kehitysvaiheeseen, jossa korostuu kyky tunnistaa relevantit ongelmat ja muotoilla oikeat kysymykset ratkaisun löytämiseksi. Mihin tahansa tekoälyä käytätkin, heti kättelyssä tarvitset promptaamisen taitoa eli oikeanlaisia kehotteita.

Anna ensin rooli: opasta sovellusta olemaan esimerkiksi markkinointistrategi, käyttöliittymäsuunnittelija, vaativa asiakas tai kokenut rekrytoija.

Anna sen jälkeen tavoite tai tehtävä. Seuraavassa on käytännön esimerkkejä pienyritysten arjesta.

  • Tee markkinoinnin vuosikellopohja pienelle yritykselle. Tee se taulukkomuotoon.
  • Tee SWOT-analyysi tästä yrityksestä: (verkkosivujen osoite)
  • Analysoi tämä verkkosivujemme kävijädatan kehitys ja suosittele parannuksia.
  • Käännä seuraava työntekijöiden perehdytysohje ukrainan kielelle.
  • Keksi 10 myyvää otsikkoa kampanjalle, jossa tarjoan hyvinvointivalmennusta tuoreille vanhemmille.
  • Selitä minulle tämä tilinpäätöslaskelma. (Liitä tiedosto)
  • Tiivistä minulle olennainen tästä lakimuutoksesta. (Liitä teksti)

Lopuksi, anna vielä esimerkki tai sävy, jota haluat käytettävän, esimerkiksi innostunut tai asiallinen. Älä tyydy ensimmäiseen saamaasi tulokseen, vaan tee rohkeasti lisäkierroksia: esimerkiksi kampanjaotsikoiden kohdalla kerro, mikä oli mielestäsi paras ehdotus, ja pyydä tuottamaan lisää samanlaisia. Vaikka ChatGPT:n tapainen ”sanojen arvontakone” (Merilehto, 2024) ei välttämättä lopullista versiota tuottaisikaan, sen avulla saat ideoinnin hyvään vauhtiin.

Paikallistakin tekoälyä tarvitaan

Ei enää koskaan tyhjän paperin kammoa, muistuttaa Antti Merilehto, Elev Consulting Oy. Kuva: Miia Kosonen

Edellä viitattiin jo kaupallisten tekoälysovellusten rajoitteisiin. Miten siis toimia, jos yritykselläsi on tarve räätälöinnille tai kiinnostavaa dataa, jonka perkaamiseen tarvitaan luotettavaa kumppania ja sparrausta?

Esimerkiksi mikkeliläinen digi-kivijalkayritys Mindhive Oy tarjoaa yrityksille älykkäitä tekoälyassistentteja.

Mikkeliin rakentuva Memory Lab puolestaan tarjoaa yritysten käyttöön supertietokone Hipun ja sen mittavan laskentakapasiteetin omiin tekoälykokeiluihin.

Ensimmäiset pilotit toteutettiin keväällä 2024 päättyneessä hankkeessa Memory Lab digitaalisuuden kokeilu- ja innovaatiokulttuurin ajurina Etelä-Savossa.

Esimerkiksi Cluetail Oy:n kanssa tehtiin sisällönanalyysia ja sisältöjen rikastamista tekoälytuetusti, esineiden internetiä rakentavan Suomiconnect Oy:n maatilan energiankulutuksen optimointia, ja Xamkin ruokapalveluiden kanssa ennustemalleja lounasannosten menekistä.

Yhtenä tavoitteena Memory Labissa on testata tekoälyn taustalla vaikuttavien kielimallien jatko-opettamista. Kenties seudun yritykset voivat piankin tuottaa helposti paikallista sisältöä, esimerkiksi yritysesittelyitä ja chatbotteja suoraan savoksi. Jos nyt pyydät chatGPT 3.5:a kääntämään savon murteelle lauseen ”Onko julkisissa kulkuneuvoissa paljonkin Mikkeliin menijöitä?”, tulokseksi saattaa tulla vaikkapa ”Onks julkisilla kulkuneuvuilla paljo Mikkeliin menööjiä?”

Työsarkaa siis riittää vielä. Amerikkalaiset ja kiinalaiset tekoälyt eivät vaali puolestamme pienten kielialueiden paikallista kulttuuria ja historiaa – se meidän on tehtävä itse, samalla kun vahvistamme korkean teknologian osaamista alueellamme.

Pin It on Pinterest