Vuosi sitten sain mahdollisuuden Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun hyvinvoinnin koulutusalan työelämävaihtoon. Keväällä 2021 alkoi vaihdon suunnittelu, koronapandemia esti sen toteutumisen tuolloin, mutta syksyllä 2021 vaihto onnistui pandemiasta huolimatta. Olin asettanut itselleni monia tavoitteita tuolle työelämäjaksoajalle. Tietysti tärkeää oli päivittää omia taitoja hoitotyössä ja tuoda niitä omaan opetukseen, sen lisäksi halusin nähdä, miten hoitotyö on muuttunut, mitä vaatimuksia hoitajilla on tämän päivän akuutissa hoitotyössä. Tavoitteena oli lisätä oppilaitoksen ja Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen (Kymsote) yhteistyötä mm. opiskelijoiden ohjauksessa ja yhteisissä opinnäytetöissä. Näiden lisäksi pidin tärkeänä kehittää opiskelijoiden käytännön etäohjausta verkkoalusta Workseedin välityksellä. Tavoitteita oli paljon ja odotukset korkealla.
Työelämän vaihtopaikoiksi valikoituivat entiset työpaikkani Kymsoten päivystys ja teho-osasto. Olin toki käynyt, tehnyt keikkatyötä ja pitänyt yhteyttä kyseisiin paikkoihin vuosien varrella, mutta nyt oli kulunut muutama vuosi siitä, kun olin viimeksi vieraillut osastoilla. Vierailujen vähentymiseen osaltaan vaikutti koronapandemia ja toisaalta se, että opiskelijoiden käytännön ohjaus on siirtynyt digiaikaan.
Molemmat yksiköt sijaitsivat uudessa sairaalasiivessä. Uuden ympäristön omaksuminen vei oman aikansa. Hoitajilla oli paljon paineita koronapandemian takia. Hoitotyöhönkin oli tullut paljon digiajan teknologiaa. Teknologian avulla lisätään potilasturvallisuutta esim. lääkkeidenjakoautomaattien ja digitaalisten kirjaamisten avulla. Hoitajien turvallisuutta lisäävät mm. mukana kannettavat hälyttimet. (Terveydenhuollon…2019.)
Hoitotyön digitalisoituminen
Maailma muuttuu ja siinä mukana myös hoitotyö. Vaikka hoitotyössä olikin tapahtunut paljon muutosta, itse asiakkaan kohtaaminen ja hänen tarpeensa olivat pysyneet samana. Yksi iso muutos hoitotyössä on kirjaaminen, mikä toki on jo pitkään tehty tekniikkaa hyödyttäen, mutta se oli kehittynyt edelleen. Sen avulla mahdollistetaan nopea ja luotettava tiedonkulku hoitajalta hoitajalle ja eri ammattiryhmien välillä. Tietotekniikan avulla voidaan yhtenäistää potilaan hoitoa. Kirjaamisen reaaliaikaisuus oli molemmissa uusissa yksiköissä otettu hyvin huomioon työpisteissä ja tietokoneita kirjaamiseen oli riittävästi. Toisaalta oli havahduttavaa ulkopuolisena seurata, miten paljon tietokone vie hoitoaikaa. Havaintoni ei ollut väärä, Helsingin Sanomien jo vuonna 2016 julkaiseman artikkelin (Vihavainen 2016) mukaan yli puolet hoitajista käyttää neljä tuntia työvuorosta tietokoneella tehtävään työhön ja osa lääkäreistä käyttää yli kuusi tuntia. Artikkeli perustui Helsingin Sanomien omaan kyselytutkimukseen, johon osallistui mm. yli 600 lääkäriä. Monet hoitajat kokevat tietokoneen käytön vievän liikaa aikaa itse potilaiden hoidosta.
Hoitotyön kirjaamisen muutosprosessi jatkuu; seuraava vaihe teknologian kehittymisessä on menossa, kirjaamisen siirtyminen mobiiliin. Tietojen tallentaminen ja lukeminen onnistuvat langattomasti älypuhelimen tai älylaitteen avulla potilaan vieressä. Hoitajien ei ole välttämätöntä enää poistua potilashuoneesta kirjaamaan. Aikaa pitäisi siis jäädä enemmän potilaan lähellä tapahtuvaan hoitoon. Näin ei kuitenkaan omien havaintojeni mukaan ole tapahtunut.
Kymsotessakin on menossa Hoitotyön mobiilikirjaamisen kehittämishanke. Tässä käytetään Medanets-mobiilisovellusta, jota käytetään älypuhelimen tai muun langattoman älylaitteen avulla. Sovellus on jo käytössä monessa perusterveydenhuollon yksikössä sekä erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla. Sovelluksen avulla kirjataan potilaasta erilaisia fysiologisia arvoja ja muita tärkeitä tarkkailuun liittyviä mittauksia kuten verenpaine, syke, lämpö, jne. Sen avulla voidaan tehdä myös erilaisia riskinarviointeja potilaasta, kuten painehaavariskin arviointi, sairaalapotilaiden vajaaravitsemusriskin arviointi. Yksi tärkeä ominaisuus sovelluksessa on potilaan vointia kuvaavan aikaisen varoituksen pisteytysjärjestelmä (EWS). Sovellus antaa hoitajalle pisteytyksen mukaiset toimintaohjeet, mitkä on laadittu asiantuntijoiden ohjeistuksen mukaan. Näin sovelluksen avulla pystytään yhtenäistämään ja parantamaan hoidon laatua. (Kymenlaakson hyvinvointialue 2021.)
Digitaalisuuden kehittyminen jatkuu edelleen ja tuo paljon helpotusta ja tarkkuutta hoitotyöhön. Kuitenkaan emme saa unohtaa potilasta digiviidakkoon. Teknologian lisääntyminen vaatii meitä hoitotyön opettajia muistuttamaan opiskelijoita yhä enemmän eettisyydestä ja siitä, mikä on hoitotyössä se tärkein asia; potilaan ja hoitajan välinen vuorovaikutus.
Nuori ja digitalisaatio
Päivystysosastolla kiinnitti huomiota potilaiden tulosyyn ja käyttäytymisen muuttuminen siihen verrattuna, kun työskentelin siellä vuosia sitten. Siellä näkyi selvästi varsinkin nuorten pahoinvointi. Psykiatrinen sairaanhoitaja päivystyksessä oli osoittanut tarpeellisuutensa. Hänen konsultaatiotansa tarvittiin lähes joka työvuorossa. Huumeiden käytön yleistyminen yhteiskunnassamme näkyy päivystystyössä sekä teho-osastolla. Ehkä tämäkin on osaltaan seurausta meidän yhteiskuntamme digitalisaatiosta. Valtiovarainministeriön Digi arkeen-neuvottelukunnan toimintakertomuksessa (Digitaalinen Suomi…2019) onkin yhtenä kohtana ´´ Miten digitaalinen käyttö ja lisääntyvä teknologiavälitteinen vuorovaikutus muuttavat kulttuuriamme? ´´
Digitalisaatio on tullut jäädäkseen myös opetustyöhön. Yksi työelämävaihdon tavoitteista olikin kehittää opiskelijoiden käytännön ohjausta verkkoalustaisen Workseed-ohjelman välityksellä. Workseed on tuonut paljon hyvää opiskelijoiden käytännön ohjaukseen. Kuten yleensä, asioilla on kaksi puolta, niin tässäkin asiassa; opiskelija saattaa unohtua digitalisaation alle. Huomaammeko, jos joku nuori voi huonosti, jos olemme vain verkkoviestinnän avulla kontaktissa häneen? Kuten hoitotyössä, niin opetuksessakin kaikkein tärkeintä on vuorovaikutus. Hyödynnetään digitalisaatiota ja tekniikkaa, mutta kehitetään samalla taitoja kohdata nuori, nähdä mitä hänelle oikeasti kuuluu.