Tähän tarjottiin Essoten ja Pieksämäen kotihoidon esihenkilöille täydennyskoulutusta. Tavoitteena oli saada organisaatioiden käytössä olevat mittarit käyttöön ja osaksi esihenkilöiden työtä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa tulevia hyvinvointialueita tullaan johtamaan mahdollisimman hyvään ja luotettavaan tietoon perustuen. Toiminnan ja päätöksenteon tulee perustua parhaaseen mahdolliseen saatavilla olevaan tietoon. Koulutuksen tavoitteena oli vahvistaa myös tähän valmistautumista.
Tietoa keräävien erilaisten mittareiden, sovellusten ja muiden työkalujen määrä ja käyttö on lisääntynyt myös sosiaali- ja terveysalalla. Näistä kertyvää tieto auttaa valmistautumaan hyvinvointialueiden asettamiin haasteisiin. Tiedolla johtamisella varmistetaan, että asiakkaat saavat apua todetun palvelutarpeen mukaisesti ja palvelu toimii tehokkaasti. Käytettävissä olevan tiedon avulla johtamisella varmistetaan, että oikea määrä henkilöstöä ja oikea osaaminen ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Osaava esihenkilöstö on tässä keskeisessä roolissa.
Vetovoimainen kotihoito ja tiedolla johtaminen
Essoten hallinnoimassa Vetovoimainen kotihoito – hankkeessa pilotoitiin kotihoidon esihenkilöille suunnattu osallistavan tiedolla johtamisen täydennyskoulutus, jossa huomioitiin kotihoidon esimiestyön erityispiirteet, vaatimukset ja kehittämisen muutospaineet. Koulutuksen tavoitteena oli parantaa työn tuottavuutta, henkilöstön työhyvinvointia ja prosessien sujuvuutta.
Koulutus toteutettiin Essoten ja Pieksämäen kotihoidon esihenkilöille omina koulutuksinaan, jotta voitiin huomioida käytössä olevat mittarit ja toiveet koulutuksen sisällössä. Esihenkilöt saivat koulutuksesta käytännön esimerkkien avulla työkaluja, kuten esim. oman työajan ja johtamisen hallintaan keinoja sekä tiedolla johtamisen vuosikellon malli, joilla vahvistaa tiedolla johtaminen osaksi omaa työtä ja osallistaa tähän myös omaa tiimiä.
Vallitsevasta koronatilanteesta johtuen jouduttiin koulutukset toteuttamaan etänä Teamsin välityksellä. Tämä hidasti hieman avoimen, vuorovaikutuksellisen keskustelun syntymistä. Koulutukseen osallistujat kokivat asioiden auki puhumisen ja kertaamisen, sekä yhteiset keskustelut ja pohdinnat antoisina. Konkreettiset käytännön esimerkit auttoivat soveltamaan koulutuksen oppeja omaan työhön, ja koulutus vahvisti oman työn johtamista ja suunnitelmallisuutta.
Tiedolla johtaminen vaikuttaa monella tasolla
Tiedolla johtaminen vaikuttaa palvelun laatuun, tuottavuuteen ja vaikuttavuuteen, sekä henkilöstön hyvinvointiin. Henkilöstön osallistaminen ja johtaminen tiedon avulla antaa mahdollisuuden henkilöstölle tulla kuulluksi ja vaikuttaa työn sisältöön, joka samalla vahvistaa heidän työhyvinvointiaan.
Koulutus pystyi vastaamaan myös osaltaan uuden vanhuspalvelulain tuomaan velvoitteeseen, jossa keskeisenä muutoksena on palvelunjärjestäjän ja -tuottajan kannalta erityisesti palveluntarpeen kartoituksessa ja -arvioinnissa käytettävä RAI-arviointivälineistö (Resident Assessment Instrumet) .
RAI- arviointiväline on etenkin vanhusasiakkaiden palvelutarpeen arvioinnissa käytettävä hoidon tarpeen ja laadun arviointi- ja seurantajärjestelmä. Rai-järjestelmä soveltuu yksilön hoito- ja palvelusuunnitelman laadintaan ja hoidon tulosten seurantaan. Kuntien on otettava käyttöön RAI-arviointi viimeistään 1.4.2023 (laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta 28.12.2012/980) Koulutuksessa vahvistettiin RAI-arvioinnin osaamista ja pohdittiin, kuinka arviointiosaamista saadaan henkilöstön keskuudessa vahvistettua ja mistä löytyy laadukkaan ja luotettavan RAI-arvioinnin vaatima riittävä aika.
Tiedolla johtaminen ja sosiaali – ja terveydenhuollon uudistus
Sosiaali – ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteena on turvata yhdenvertaiset ja vaikuttavat sote-palvelut kaikille. Tämän tavoitteen toteutumiseksi tarvitaan osaavaa ja ennakoivaa päätöksentekoa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa vastuu palvelujen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille. Tietoon perustuvalla päätöksenteolla on tavoitteena vahvistaa palvelujen saatavuutta huomioiden palvelun vaikuttavuus ja kustannukset.
Tiedolla johtaminen ja olemassa olevan tiedon käyttäminen auttaa kehittämään palveluja sekä auttaa kohdentamaan resursseja ja voimavaroja parhaalla mahdollisella tavalla. Tulevat hyvinvointialueet tarvitsevat luotettavaa ja ajantasaista tietoa väestön hyvinvoinnista sekä palvelujen vaikuttavuudesta ja kustannuksista voidakseen tarjota palveluja tarvitseville palvelu.
Ajantasaisen ja ennakoivan päätöksenteon tulee perustua mahdollisimman luotettavaan, laadukkaaseen ja ajantasaiseen tietoon. Hyödyllistä tietoa kertyy jatkuvasti ja runsaasti eri lähteistä. Tiedon hyödyntämistä niin päätöksenteossa kuin käytännön työssä kannattaa tehostaa.