Tulevaisuuden osaamista aprikoivat monet. Ammatinvalintaansa pohtivat nuoret tai mikseivät vanhemmatkin luotaavat aloja, joissa työllistyminen olisi varmaa ja elämänkulun rakentaminen mieluisassa työssä olisi vankalla pohjalla. Työssä olevat puolestaan miettivät, miten voisivat kehittää omaa osaamistaan niin, että ovat työmarkkinakelpoisia ja pysyvät mukana työmarkkinoilla eläkeikään asti ja vähän sen jälkeenkin.
Yrityksissä tulevaisuuden osaamisen näkökulmina ovat liiketoiminnan elinkelpoisuus ja kilpailukyky markkinoilla. Nyt on käsillä neljäs teollinen vallankumous, jossa digitaalisten teknologioiden ja tekoälyn mahdollistama elinkeinorakenteen murros vaikuttaa työllisyyteen ja työhön erityisesti pitkällä aikavälillä.
Digitalisaatio – uhka vai mahdollisuus?
Digitalisaation ja tekoälyn aiheuttama työn muutos koetaan osin uhkana. Mieleen saattaa nousta dystopioita eli kuvia yhteiskunnan tai maailman tilanteesta, joka ei ole toivottava. Ottaako tekoäly vallan ihmisestä? Miten käy yhteiskunnan toimintojen ja rakenteen, jos pahansuovat hakkerit pääsevät iskemään? Uhkat ovat mahdollisia, mutta ei kannata olla liian pessimistisiä. Digitalisaatio on merkinnyt ihmisten tekemien töiden loppumista joillakin aloilla, mutta suomalaiset Ville-Veikko Pulkan (2017) mukaan kuitenkaan eivät usko työn loppumiseen.
Erityisesti nuoret ja yli 65-vuotiaat suhtautuvat optimistisesti työllisyyskehitykseen. Nämä ikäluokat näkevät, että teknologiakehitys voi aiheuttaa työttömyyttä väliaikaisesti, mutta tilanne tasoittuu uusien työpaikkojen syntymisen myötä. Digitalisaation myötä häviävän työn tilalle syntyy siis jotain muuta. Kun työn prosesseja digitalisoidaan, jää tilaa keskittyä tärkeämpiin tehtäviin.
Osaamistarpeet muuttuvat
Työ muuttaa siis muotoaan, samoin siinä tarvittava osaaminen. Erityisesti niin sanotut keskiluokkaiset työpaikat vähenevät ja tilalle syntyy epämääräisiä mutta innovoivia, uuden omaksumista vaativia ja epävarmuuden kestämistä edellyttäviä töitä. Monet työt, kuten hoivaaminen, siivoaminen tai rakentaminen säilyvät, mutta niiden osaamisvaatimuksia lisäävät esimerkiksi herkkyys asiakkaiden tarpeille ja toiveille sekä kyky uusien palveluiden kehittämiseen.
Tulevaisuuden työelämässä tarvittavat metataidot nähdään kolmen osaamisen (knowledge, skills & character) ulottuvuuden yhdistelmänä, joiden yhtymäkohtaan asettuu uusi tapa oppia ja osata. Työn osaamiseen tarvittavan tiedon ja taidon lisäksi on tärkeää, miten työntekijä suhtautuu työhönsä. Uuden ajan osaaja on utelias, rohkea, eettinen, joustava ja kykenevä hallitsemaan mielensä. Substanssin osaamisen lisäksi on tärkeää käyttäytyminen ja maailman menosta kiinnostuminen. (Fadel ym. 2015.)
Parasta ennen…
Muutosvauhti kiihtyy ja osaaminen vanhenee nopeasti. Yritysten elinikä lyhenee, joten niiden strategiset linjaukset toiminnan suunnasta ja henkilöstön osaamisen kehittämisestä pannaan toimeen nopeasti. Yritykset kouluttavat henkilöstöään ja rekrytoivat uusia osaajia, mutta myös henkilöstöllä on vastuu ammattitaitonsa päivittämisessä.
Muutama vuosi sitten arvioitiin, että tutkinnon jälkeen osaamisen ”parasta ennen”-aika oli noin viisi vuotta. On selvää, että osaamisen päivittäminen tulee työntekijälle ajankohtaiseksi yhä aiemmin. Katse kääntyy koulutuksen tarjoajiin: onko oppilaitoksilla resursseja olla ajan hermolla, tai jopa sen edellä, ja ketterästi tarjota apua yritysten henkilöstön osaamisen kehittämiseen?
Hyvät tyypit pärjäävät?
Monet työtehtävät häviävät tai muuttavat muotoaan. Fadelinym. (2015) työelämän metataidoista esitän tärkeimmäksi ulottuvuuden ”character” eli suomeksi luonne tai luonteenlaatu. Tulevaisuuden työelämässä pärjäävät parhaiten henkilöt, jotka ovat kykyä havainnoida ja ymmärtää kehityskulkuja työelämässä. Niin ikään luonnikas ihminen suhtautuu muutostarpeeseen rohkeasti ja joustavasti. Hän ei kiinny liiaksi menneeseen, vaan kulkee pelottomasti kohti uusia haasteita. Rekrytoinnissa etsitään usein ”hyviä tyyppejä”. Hyvät tyypit pärjäävät tulevaisuuden työelämässä, jos heillä on siihen soveltuva luonteenlaatu.
Lähteet:
- Fadel, C., Bialik, M. & Trilling, B. 2015. Four-Dimensional Education: The Competencies Learners Need to Succeed. Boston: Center for Curriculum Redesign.
- Pulkka, V-V. 2017. Suomalaiset eivät usko työn loppuun. http://foresight.fi/ville-veikko-pulkka-suomalaiset-eivat-usko-tyon-loppuun/ [viitattu 9.10. 2017].