Työkykytalomalli perustuu tutkimuksiin, joilla on selvitetty työkykyyn vaikuttavia tekijöitä. Talon kolme alimmaista kerrosta kuvaavat henkilökohtaisia voimavaroja ja ylimmäinen kerros itse työtä. Talon kantava ajatus on, että se pysyy pystyssä, kun kaikkia kerroksia kehitään työelämän ajan.
Ammattikorkeakouluopiskelua voi verrata talon rakentamiseen. Talon rakennuksessa tärkein on perustukset. Hyvät perustukset takaavat onnistuneen rakennuksen. Kun uusi opiskelija saapuu opiskelemaan ammattikorkeakouluun, tulee perustuksen olla kunnossa. Opiskelijan työkykytalon perustukset muodostuvat on motivaatiosta, opiskelutaidoista, opiskelutekniikasta, oman elämän ja opiskelun vaatimusten onnistuneesta yhdistämisestä. Hyvä opiskelukyky tukee oppimista ja opintojen etenemistä.
Opiskelijan olisikin syytä varmistaa, että opintojen alkaessa talon perustukset ovat kunnossa, tällöin rakentamisesta tulee helpompaa. Aina ei riitä, että opiskeluun liittyvät taidot ovat kunnossa. Opintojen aloittamisen ajankohta on kaiken kaikkiaan melkoista pyörrettä; ehkä muutto, ensimmäinen oma koti, oman elämän ja arjen vastuunotto, sosiaalisten suhteiden vaihtuvuus –paljon asioita, jotka vaikuttavat tasapainoon ja mieleen.
Taloa rakennetaan järjestelmällisesti alhaalta ylös. Katosta on hankala aloittaa, jos seinät eivät ole vielä pystyssä. Rakennuksissa on myös usein erilaisia huoneita ja joissain jopa useita kerroksia. Löytyy eteistä, keittiötä, kylpyhuonetta.
Perustusten päälle opiskelija rakentaa omaa ammatillista taloaan. Hän kerryttää osaamista. Meidän tehtävämme ammattikorkeakouluna on antaa työvälineitä osaamiseen ja varmuutta tulevaan ammattitaitoon. Talon rakenteista löytyy osaamista, ammattieettisiä arviontitaitoja, analyyttisyyttä ja työelämäosaamista. Nämä kaikki yhdessä perustusten kanssa muodostavat opiskelijan opiskelu- ja työkyvyn.
Rakentajan on täytynyt varata tarpeeksi tarvikkeita ja resursseja talon rakentamista varten, jottei talo jää puutteelliseksi. Jokainen meistä on kyllästymiseen saakka kuullut voimavaroista, palautumisesta ja resilienssistä. Nämä ovat kuitenkin niitä resursseja, joiden mukaan opiskelua ja työelämää mitoitetaan ja minkä mukaan omaa jaksamistaan määritellään. Äkillisesti muuttuvat toimintaympäristöt haastavat yksilöä ja saattavat huojuttaa tunnetta tilanteiden hallitsemisesta. Korkeakouluopintojen yksi tehtävä on myös varmistaa, että opiskelija saa eväitä henkilökohtaisten resurssien vahvistamiseen ja löytämiseen.
Mutta mitä tehdä sitten, kun voimavarat ehtyvät?
Taloa rakentaessa usein auttaa, että piipahtaa rautakaupassa hakemassa lisää työvälineitä.
Kun opiskelijan voimavarat uhkaavat ehtyä, opiskeluhyvinvointi voi auttaa. Yhteistyössä opettajien, ohjaushenkilöstön ja opiskeluterveydenhuollon kanssa mietitään ratkaisuja, jotka kohentavat opiskelujen tilannetta ja auttavat eteenpäin. Yhdessä vahvistetaan niitä perustuksia, joita opiskelija on itse jo rakentanut. Tämän lisäksi ammattikorkeakoulun opettajat ja ohjaushenkilökunta tarjoavat välineitä osaamisen ja ammatillisen kasvun tukemiseen. Yhteinen tavoite on, että opiskelijan opinnot etenevät ja tavoitteena oleva valmistuminen on realistista.
Talon rakennuksessa on tärkeä ottaa myös ympäristö huomioon. On tehtävä välillä jotain muuta kuin rakentaa omaa taloa. Tällöin voi esimerkiksi laittaa pihamaan kuntoon. Opiskelun lisäksi vapaa-aika on tärkeää. Taitoja voi kehittää myös muualla kun “rakennusmaalla”. Omaa työkykyä tukee perhe ja lähiympäristö. On tärkeää muistaa talon ulkopuolella olevat asiat. Myös palautuminen on tärkeä asia opiskelukyvyn ylläpitämisen näkökulmasta. Ahkerinkin rakentaja tarvitsee välillä lepoa, jatkuva puurtaminen ei ole lopulta hyödyksi. Kun on loma, kannattaakin olla hetki tekemättä yhtään mitään.
Lue aiheesta lisää Next-artikkelista Xamkin opiskelijoille tukea opintoihin pandemia-aikana.