Vierailimme Kemiönsaaren edustan uloimmalla kallioluodolla sijaitsevalla, Suomen korkeimmalla ja kauneimmaksi kehutulla Bengtskärin majakalla sekä Rauman edustalla sijaitsevalla Kylmäpihlajan majakkasaarella. Suomen vesillä on yhteensä noin 80 majakkaa, kun mukaan lasketaan valottomat tunnusmajakat eli pookit ja pohjamajakat (Määttänen 2020). Kymmenellä majakalla on jonkin tasoisia matkailupalveluja (Lankinen 2016) ja joissakin voi myös yöpyä. Jokainen majakka on yksilöllinen rakennus ja jokaisen historia on erittäin kiinnostava.
Majakkaretkeä suunnitellessa on hyvä ottaa huomioon muutama seikka. Majakat sijaitsevat usein avomeren äärellä, sillä niiden tarkoitus on pitää laivat poissa saariston karikoista. Näin ollen rannikolle, josta laivat lähtevät, on usein pitkähkö ajomatka. Merimatka majakalle kestää myös oman aikansa, mutta merellisestä tunnelmasta nauttiminen on tärkeä osa majakkaretkeä.
Sääolot asettavat retken toteutumiselle omat haasteensa, kuten Bengtskärin retkellämme, jonka suunniteltu toteutumispäivä piti vaihtaa tuulen suunnan vuoksi. Bengtskärin laituriin pääse rantautumaan vain tuulen käydessä suotuisasta suunnasta. Onneksi olimme varanneet Kemiönsaaren vierailuumme kolme vuorokautta, jolloin päivän vaihto oli mahdollista.
Tärkeää on myös huomioida se, että majakkasaarilla on runsas eläimistö, erityisesti lintukanta, jonka elämää ei saa häiritä. Esimerkiksi lintujen pesintäaikana saarilla liikkumista on rajoitettu vain rakennusten välittömään läheisyyteen. Myöskään saarilla vierailevia harmaahylkeitä ja itämerennorppia ei saa lähestyä.
Bengtskärillä
Lähdimme Kasnäsin satamasta kohti Bengtskäriä aamupäivälaivalla, joka vei meidät ensiksi Rosalan Viikinkikeskukseen, jossa saimme kuulla seudulla muinoin eläneiden viikinkien elämästä. Söimme myös lounaan suuressa viikinkiaikaa jäljittelevässä päälliköntalossa. Matka Kasnäsistä Rosalaan kesti puoli tuntia. Lounaan jälkeen jatkoimme matkaa kohti Bengtskäriä, jonne on Rosalasta noin 50 minuutin matka.
Majakalle saavuttuamme asiantunteva energinen opas kertoi elävästi majakan historiasta sekä nykyisestä omistajasta, Turun ylipistosäätiöstä, ja suositteli kiipeämään kaikki 252 askelmaa ja valohuoneeseen johtavat tikkaat majakan huipulle. Tuumasta toimeen ja korkeanpaikan pelko taskuun! Pientä hengästymistä oli havaittavissa päästyämme valohuoneeseen, josta oli uskomattomat maisemat kimaltavalle avomerelle sekä saaristoon. Onneksi huone on lasitettu, sillä avotasanteella tuuli olisi hurja.
Valohuoneessa on esillä Ranskassa valmistettu suuri valolaite, joka ei enää ole käytössä. Huoneesta löytyvät myös kaksi sähkölamppua, jotka nykyisin vilkkuvat öisin. (Ihastu majakkasaareen 2022.) Majakan kiinnostavaan sotahistoriaan voi tutusta asuinsiiven alakertaan sijoitetussa museossa, joka kertoo Bengtskärin voitokkaasta puolustustaistelusta Neuvostoliiton hyökkäystä vastaan jatkosodassa 26.7.1941. Luodolla voi vierailla myös bunkkerissa, jossa on ollut konekivääripesäke.
Oppaamme kertoi 1930-luvun olleen Bengtskärin kulta-aikaa, jolloin majakkasaarella asui kolmisenkymmentä ihmistä, joista lapsia oli parikymmentä. Tällöin majakalla asui kolme perhettä; majakanvartijan, sumutorven soittajan ja edellisten vuoromiehen perheet sekä opettaja, sillä saarella oli oma koulu. Bengtskärillä asuvat viihtyivät siellä hyvin ja karu luoto oli lapsille rakas leikkipaikka. Opas kertoi, kuinka lapset hämmästelivät puita heidän päästessään ensimmäisen kerran käymään kasvillisuudeltaan rehevämmässä Rosalassa. Kun majakka automatisoitiin 1968, asukkaille oli kova paikka muuttaa pois luodolta. (Ks. myös Majakan dramaattinen historia 2022.)
Majakka ehti rappeutua tyhjillään lähes kolmekymmentä vuotta, kunnes Merenkulkulaitos vuokrasi majakan Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskukselle vuonna 1992 (Majakan dramaattinen historia 2022). Tästä alkoi majakan kunnostus ja muuttaminen museoksi. Bengtskärin majakka on kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennettu ympäristö. Bengtskärillä on hyvät hotellipalvelut, joten yöpyminen tässä Suomen eteläisimmässä matkakohteessa on mahdollista.
Kylmäpihlajalla
Kaikki muistavat radion merisään ilmoituksen: ”Kylmäpihlaja 24, luode 5, näkyvyys 20 kilometriä”. Kylmäpihlajalla, kuten monella muullakin Suomen majakkasaarella, toimii myös sääasema.
Kylmäpihlajalle menevät vesibussit lähtevät Rauman Merijakamon rannasta. Alus poikkeaa matkalla Kuuskajaskarin saaressa. Matka Raumalta Kylmäpihlajan suojaisaan satamaan kestää noin 50 minuuttia.
Kylmäpihlajan saari on suurempi kuin Bengtskärin pieni luoto, ja siellä kasvaakin matalaa puustoa ja runsaasti tyrniä. Lintuja, etenkin valkoposkihanhia, on runsaasti – samoin niiden jätöksiä. Myös punkkeja kannattaa varoa.
Majakan entiset henkilökunnan huoneet on muutettu hotellihuoneiksi, joita on kaikkiaan 15. Yksi sviitti löytyy punaisen torniosan ylimmästä kerroksesta. Superior-huoneet ovat 7. ja 6. kerroksessa. Saarella on myös vuokrattavissa maisemamökkejä. Huoltosiivestä löytyvät vastaanottotilat ja mainio ravintola. Myös saunomiseen ja uimiseenkin on mahdollisuus, joskaan varsinaista uimarantaa saarella ei ole.
Majakan edustalla olevat kalliot tarjoavat kiinnostavan maaston luonnon tarkkailuun. Tyrskyt lyövät kallioihin, ja niiden väliin jäävät vesilämpäreet voisivat toimia luonnonuima-altaina! Maisema on huikaiseva horisontissa seilaavine laivoineen ja purjeveneineen.
Kallioilla näkyy luonnon kiertokulku; joutsenperhe aterioi matalissa rantalämpäreissä ja kallioilla näkyy siellä täällä kuollut lokki, ja jopa yhden itämerennorpan jäänteet. Tornin näköalatasanteelta näkee hyvin vasta 1200-luvulla merestä kohonneen saaren vaihtelevan ja koristeellinen kallioperän: graniitin juonittama kiillegneissi sekä mustavalkoiset ambifoliittikalliot (VisitRauma 2022).
Kylmäpihlajan majakka ja luotsiasema ovat valmistuneet vuonna 1953 Raumanmeren ainoalle ulappaluodolle. Majakalle ja siihen yhdistetylle luotsiasemalle oli tarve meriliikenteen kasvun lisääntymisen myötä.
Majakan suunnittelivat arkkitehdit Antero Pernaja ja Kaarina Tamminen. Saaren kallioihin raaputettu varhaisin vuosiluku on 1700-luvulta. Saari on vuosisatoja ollut kalastajien levähdyspaikka ja siellä on metsästetty lintuja, kerätty linnunmunia ja höyheniä. 1600-luvulla raumalaisten lampaat on tuotu laiduntamaan saareen kesäaikaan. (VisitRauma 2022.)
Majakka-arkkitehtuurista
Majakat ovat hyvin kauniita rakennuksia. Kahta samanlaista majakkaa ei ole, ja niiden estetiikka syntyy ylväästi kohoavasta tornista, jonka arkkitehtuuri ja väritys sitoutuvat majakan toiminnallisuuden vaatimuksiin.
Majakan huipulla on valolaite, jonka valon avulla laivat suunnistavat avomerellä. Valolaitteen ympärillä on parveke, ja parvekkeita voi olla myös muilla majakan ylätasanteilla. Eri majakoilla pääsee parvekkeille vaihtelevasti ihailemaan maisemia – jos uskaltaa kiivetä huipulle asti. Majakoiden torneissa on vaihtelevasti ikkunaukkoja, jotka antavat majakan ulkonäölle oman ilmeensä.
Majakoiden väritys on usein raikkaan punavalkoinen tai puhtaan punainen tai valkoinen meren sinisistä ja harmaista sävyistä erottuakseen, mutta poikkeuksiakin on: Bengtskärin majakka on kallioluotoon täydellisesti sulautuva, sillä sen rakentamiseen käytetyt graniittikivet on louhittu luodolta (ks. Majakan dramaattinen historia 2022).
Majakkatornin lisäksi majakan juurella on usein luotsiasema tai rakennus, jossa ovat sijainneet majakanvartijan ja muun henkilökunnan asuintilat ja majakan huoltoon liittyvät tilat. Nykyään näissä tiloissa sijaitsee usein ravintola- ja kahvilatiloja, matkamuistomyymälä ja majakan historiasta kertova näyttelytila.
Majakat ovat aikansa rakennusarkkitehtuuria mukailevia. Esimerkiksi Bengtskärin majakka on valmistunut 1906, ja sen muutoin jykevässä muodonannossa onkin nähtävissä jugend-tyylin mukaista koristeellisuutta, erityisesti tämä näkyy asuinsiiven pyöreissä koristemuodoissa ja ikkunoiden tyylissä. Bengtskärin asuinsiiven sisätilat on palautettu 30-luvun asuun.
Kylmäpihlaja puolestaan on selkeälinjainen 1950-luvun funktionalismia noudattava rakennus. Kylmäpihlajan majakan huipultaan kaartuva valkoinen torni noudattaa funktionalistisen arkkitehtuurin estetiikkaa. Majakka-arkkitehtuurin kuriositeettina voi mainita Valassaarten vuonna 1886 valmistuneen majakan Mustasaaressa; sen suunnitteli Eiffel-tornin rakennuttaja Henry Lapautte (Suomen majakkaseura 2020). Tärkeää on muistaa myös majakkalaivat, jollaisesta saa edustavan kuvan juuri restauroidussa majakkalaiva Kemissä, Kotkan Merikeskus Vellamossa.
Lisää tietoa majakoista antaa Suomen majakkaseura, jonka sähköpostiosoite löytyy lähdeluettelosta. Seura tekee myös retkiä majakoille ja järjestää muuta majakoiden säilyttämistä tukevaa toimintaa.