Virkisty verkossa – ota avuksi taide- ja kulttuurilähtöiset menetelmät

Teamsin Together-mode vapautti mukavasti tunnelmaa!

Poskiin sattuu, nauroimme niin paljon! Tämä oli paras Teams-kokous ikinä. Koin uudenlaista yhteisöllisyyttä verkon kautta piiitkästä aikaa. Elo verkossa inhimillistyi ja tuntui, etten olekaan vain joku koneen osa tässä etäilyssä. Tällaiset olivat tunnelmat tiimikokouksen jälkeen, mitä ihmettä palaverissa oikein tapahtui?

Kulttuurihyvinvoinnin tiimin hauska etäkokous syntyi luovien menetelmien kokeilusta yhdessä. Samalla jaettiin omaa osaamista kollegoille. Kulttuurihyvinvoinnin tiimi muodostuu xamkilaisista, jotka hyödyntävät hankkeissa tai opetuksessa taidelähtöisiä menetelmiä ja kulttuuria hyvinvoinnin edistämiseksi.

Koronaviruksen takia suurin osa elämästä siirtyi verkkoon, niin opinnot, työt, ostokset ja tapaamisetkin. Muutos vaikuttaa hyvinvointimme, ja tarvitsemme yhä enemmän työkaluja verkkotyöskentelyyn.

Pitkä istuminen tietokoneen edessä voi helposti väsyttää. Verkkopalavereissa ja koulutuksissa käytetäänkin siksi erilaisia ja joskus täysin uusia menetelmiä, joilla voidaan virkistää hetkeksi oloamme. Luovien taukojen tarve kasvaa, kun työaika tietokoneen edessä on lisääntynyt.

Verkkopalavereissa tuunauksen tarvetta

Monilla on takana kohta jo vuoden pituinen etätyöjakso pandemian vuoksi. Kohtaamiset siirtyivät vauhdilla verkkoon ja työntekoon sekä kokouksiin liittyvät fyysiset siirtymät jäivät koronakeväänä kertaheitolla pois. ”Siirryn tästä seuraavaan palaveriin” -fraasi tuli varmasti monelle etätyöläiselle tutuksi viime vuonna. Siirtymä on aina parin klikkauksen päässä.

Tutkimusprofessori Jari Hakanen puhuu työn tuunaamisesta, jonka avulla voidaan torjua myös etätyöläisen hyvinvointia haastavaa etätyöapatiaa. Työn tuunaamisessa on kyse esimerkiksi työtehtävien osien muokkaamisesta ja uusien näkökulmien omaksumisesta työntekoon. Tuunaamisen voi aloittaa pohtimalla, miten voisin tehdä työstäni parempaa juuri näissä olosuhteissa. (Sarkkinen 2020.)

Pitkä etätyöjakso on osoittanut, että työn tauotus ja pienet hengähdystauot palavereiden välissä ovat erityisen tarpeellisia. Entä palavereiden sisällä? Jos voimme tuunata työtämme, voimme tuunata myös verkkopalavereita.

Kulttuurihyvinvoinnin tiimin etäpikkujouluissa vaihdettiin omia kokemuksia erilaisista luovista menetelmistä, jotka voivat olla hyvin käytössä verkkokokouksien alussa tai tauoilla. Niiden tarkoituksena oli herätellä luovuutta, suunnata ajatuksia uusille poluille sekä vahvistaa hyvinvointia.

Samalla työkavereista tuli esiin aivan uusia puolia!

Luovat menetelmät toimivat myös ryhmäyttämisen apuna. Etäpikkujouluissa käytiin läpi naamajooga, haiveruno, digipiirustus, kuvaimprovisaatio sekä joululauluvisa. Kokous päätettiin yhteiseen tarinaan. Tavoite saavutettiin – nauroimme ja virkistyimme!

Virkistyspakki verkkokokouksiin

Lämmittelyn naamajoogalla ohjasi Tiina Ikkonen. Haiverunon ja tarinaimprovisaation menetelmät esitteli Piia Kleimola. Yhteisen digipiirustushetken veti Tiina Ikkonen. Kuvaimprovisaation esitteli Katariina Silvola. Joululauluvisan oli laatinut Tuija Suikkanen-Malin. Muutama näistä virkistyksistä on esitelty Tiina Ikkosen tekemällä videolla (klikkaa video auki tästä linkistä, jos alla oleva upotettu video ei toimi): 


1. Naamajooga -menetelmä rikkoo jäätä ja herättelee kasvojen lihaksia. Menetelmä vaatii hiukan heittäytymistä ja sopii parhaiten virkistämään jo toisilleen tuttujen tiimien työskentelyä. Mikään ei kuitenkaan estä kokeilemasta sitä täysin tuntemattomien kanssa, jolloin tutustuminen ainakin voisi saada täysin uudenlaisen aloituksen.

Tässä tehtävässä kannattaa pitää kamerat päällä parhaan vuorovaikutuskokemuksen synnyttämiseksi. Naamajooga lähtee liikkeelle lauseentäydennystehtävällä. Vetäjä voi keksiä aloituslauseen (esimerkiksi ”Ilmeeni kun huomaan, että…), jonka jokainen osallistuja täydentää joko verkkoalustan keskusteluun tai paperille.

Lauseet luetaan yksi kerrallaan ja jokainen ottaa lauseen loppuun sopivan ilmeen. Kaikki ilmeet ja tulkinnat ovat siis oikeita. Naamajooga saattaa laittaa nauramaan ja hellii siten lämpimästi kehoa ja mieltä.

Naamajooga. Ilmeeni kun kuulen, että minulla on huomenna vapaapäivä.

Naamajooga. Ilmeeni kun kuulen hiiren rapistelevan keittiön alakaapissa.

 

Haiverunon runko. Kuva Angelika Polak.

2. Osallistujat koostavat pikaisen runon ympäristöstä saaduista virikkeistä.

Pyydä osallistujia valitsemaan jokin maisema, jokin esine, jokin tekeminen tai toiminta sekä jokin toive. Näistä koostetaan runo.

Sidossanoja voi käyttää tarvittaessa lauseiden muodostamiseksi. Kannusta osallistujia yllättävään ajatteluun, runon ei tarvitse olla looginen! Pyydä jakamaan runo chatissa muille.

 

3. Yhteinen digipiirustus. Googlen Jamboard on hyvä työkalu muun muassa virtuaaliseen ideointityöskentelyyn.

Yhteisen digipiirustuksen lopputulos.

Alustalla jokainen osallistuja pääsee samanaikaisesti esimerkiksi kirjoittamaan yhteiselle seinälle post-it-lappuja.

Sovelsimme Jamboardia tällä kertaa kuitenkin yhteisen digipiirustuksen tekemiseen. Post-it-lappujen lisäksi, Jamboardissa on muutamia kuviotyökaluja, kyniä ja siveltimiä sekä muutama värivaihtoehto. Näitä hyödyntämällä kukin osallistuja voi omalta työpisteeltään käsin piirtää yhteiselle ”paperille” verkossa.

Yhteinen digipiirustus voisi sopia esimerkiksi tutustumiseen. Hiirellä piirtäminen on oma lajinsa, joten tämä tapa voisi madaltaa kynnystä osallistua myös heille, jotka eivät muuten osallistuisi piirtämistehtävien tekemiseen. Katso videolta, kuinka yhteinen teos syntyy.

 

Kuvaimprovisaation lopputulos. Varokaa verkkoa!

4. Jokainen osallistuja piirtää oman kuvan. Pyydä osallistujia ottamaan kynä ja paperia. Sitten edetään vaihe vaiheelta.

Pyydä piirtämään ääriviivalla jokin täysin satunnainen vapaa muoto. Sitten pyydä lisäämän yksityiskohtia ja uusia muotoja kuvaan. Sitten lisätään kontekstia tai taustaa, missä tilanne tapahtuu?

Seuraavaksi lisätään jokin muutos tai teko, joka muuttaa tarinaa. Viimeisenä lisätään jokin kommentti tai puhekupla tai otsikko kuvalle. Mikä tilanne syntyi?

 

5. Tarinaimprovisaatio. Millainen tarina syntyy, kun tarinaa jatketaan vuorotellen? Ohjaaja antaa tarinaa kuljettavan lauseen aloituksen, jonka osallistujat vuorollaan täydentävät. Menetelmän ytimessä on toisten kuuntelu, reagointi ja tarinan jatkaminen.

Oikeita tai vääriä vastauksia ei ole, tavoitteena ei ole ylenmääräinen nokkeluus tai mielikuvitus. Tarinaa voi pidentää tarpeen mukaan keksimällä uusia tapahtumia, hahmoja tai kuvauksia.

Alla tiimin runo, jossa tummennettuna ohjaajan antamat virikelauseet.

 

      1. Olipa kerran huonehämähäkki, jonka jalat tutisivat.
      2. Joka päivä hän harjoitteli trapetsitaitojaan.
      3. Kunnes eräänä päivänä huonehämähäkin personal trainer muutti toiseen kaupunkiin.
      4. Siitä johtuen huonehämähäkin trapetsitaidot huononivat.
      5. Kunnes viimein hän päätti vaihtaa lajia, ja alkoi tenniksenpelaajaksi kaikilla 8 jalallaan
      6. Tämän tarinan opetus on, että kahdeksan jalkaa on enemmän kuin kaksi kättä!

 

6. Tämän voi tehdä verkossa niin joukkueiden kuin yksilöiden välisenä. Visa on pelillinen leikki, jolla harjaannutetaan muistia ja nokkeluutta, laulutaidolla ei niinkään ole merkitystä, joskin se on iloksi kanssavisaajille.

Hyväksyttävät laulut voidaan määrittää esimerkiksi laulujen teeman (esim. joulu- tai rakkauslaulu), genren tai vaikka esittäjien mukaan. Visan vetäjä antaa asian, mikä pitää laulussa esiintyä (esim. henkilön nimi, kukka, kulkuneuvo).

Pienen mietintähetken jälkeen ryhmille annetaan vuoro yksi kerrallaan laulaa kyseisen asian kohta laulusta. Kun laulu on tunnistettu, vuoro siirtyy seuraavalle. Samaa laulua ei saa käyttää uudelleen visan aikana, jos sitä yrittää käyttää kuka tahansa osallistuja niin hän tai se ryhmä tippuu visasta.

Esitysvuorot kiertävät niin kauan kuin lauluja aiheesta ja asiasta riittää ja jos osallistuja tai ryhmä ei vuorollaan keksi uutta laulua kohtuullisessa ajassa niin he putoavat pelistä. Voittaja on se, jolla lauluja riittää pisimpään niin, että muutkin osallistujat laulut tunnistavat. Peliä voidaan pidentää tai lyhentää laulussa tunnistettavien asioiden määrällä.

Uutta koettavaa ja yhteyttä muiden kanssa

Erilaisten luovien menetelmien avulla etäisiä kohtaamisia on mahdollista monipuolistaa. Menetelmät sopivat sekä työympäristöön että erilaisten ryhmien ohjaukseen. Osallistujat saavat uutta koettavaa, tunnettavaa ja ajateltavaa, mikä kenties herättää aivan uusia keskustelunavauksia.

Menetelmät auttavat tutustumaan ihmisiin työn ulkopuolisten asioiden kautta, mikä voi yhdistää sosiaalisia aaltopituuksia ja edistää kommunikaatiota. Vuorovaikutus myös helpottuu, kun tunnelma kevenee.

Harjoitteet eivät vaadi erityisosaamista tai edes paljoa aikaa. Niistä voi valita itselleen mieleisen sekä ryhmän kokoon ja koostumukseen parhaiten sopivan. Menetelmät ovat helposti muokattavissa eri tarpeisiin. Osallistujiltakaan ei vaadita muita taitoja kuin avointa mieltä ja heittäytymistä!

Lähde:

Sarkkinen, Marja. 2020. Torju etätyöapatia, tuunaa työtäsi paremmaksi. Työpiste-verkkolehti. Työterveyslaitos. Saatavilla: https://www.ttl.fi/tyopiste/torju-etatyoapatia-tuunaa-tyotasi-paremmaksi/ [Viitattu 13.1.2021]

Pin It on Pinterest