Hakukelpoisia niin ammattikorkeakouluihin kuin yliopistoihin ovat pääsääntöisesti ylioppilastutkinnon tai ammatillisen 2. asteen tutkinnon suorittaneet. Xamkissa noin 50 prosenttia vuonna 2018 opiskelupaikan vastaanottaneista on ylioppilaita. Uudella lukiolailla on uudistettu lukiokoulutuksen rakennetta ja pyritty edistämään lukioiden, korkeakoulujen ja työelämän välistä yhteistyötä. Xamk voi toimia lukiolaisille hyvänä kurkistuspaikkana korkeakouluun ja sillanrakentajana työelämään. Xamk myös edesauttaa jatkoväyläopinnoilla motivoituneiden ammatillisen II asteen opiskelijoiden hakeutumista tutkinto-opiskelijoiksi ammattikorkeakouluun.
Xamk tarjoaa AMK-tutkinnon suorittaneille hyvät mahdollisuudet kohottaa tutkintotaso maisteritasoiseksi ylemmäksi AMK-tutkinnoksi. Jatko-opinnot yliopistoissa ovat myös mahdollisia. Xamk on selkeyttänyt yhteistyössä Aalto yliopiston kanssa tekniikan AMK-tutkinnon suorittaneiden mahdolliset polut Xamkista yliopiston 2-vuotisiin maisteriohjelmiin. Taustalla on Xamkin ja Aalto yliopiston välinen strateginen kumppanuussopimus. Ylemmistä AMK-tutkinnoista puolestaan on mahdollisuus jatkaa yliopistojen tohtoriopintoihin.
Xamkista valmistuneet ovat sijoittuneet hyvin omiin maakuntiin.
Viimeisimpien saatavilla olevien tilastojen mukaan Etelä-Savossa tutkinnon suorittaneista omaan maakuntaan on työllistynyt 42 prosenttia ja Kymenlaaksoon vastaavasti 54 prosenttia. Huolen aiheena sen sijaan on, miten maakunnat vetävät kaikkia yliopisto- ja AMK-tutkinnon suorittaneita. Uusimaa asuinpaikkana on houkutellut peräti 38 prosenttia vuonna 2016 korkeakoulututkinnon suorittaneista, Pirkanmaa noin 9 prosenttia ja Varsinais-Suomi 8 prosenttia. Niin Etelä-Savoon, Kymenlaaksoon kuin Etelä-Karjalaankin on sijoittunut asumaan noin 2 prosenttia. Uusimaa on työllistänyt Kymenlaaksossa AMK-tutkinnon suorittaneita 24 prosenttia ja Etelä-Savossa tutkinnon suorittaneita 14 prosenttia.