Keväisessä Helsingissä pidettiin jo toinen kansallinen sepsiksen diagnostiikkaa, hoitoa ja tutkimusta käsittelevä symposium, jonka järjestäjinä olivat Sairaanhoitajaliiton omistama kustannus ja koulutusyhtiö Fioca sekä ammattikorkeakoulu Arcada. Kaksipäiväiseen koulutukseen oli tuotu laaja kattaus alan uusinta tutkimusta sekä uusia näyttöön perustuvia toimintatapoja ympäri Suomea.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun – Xamkin – terveysalan ja ensihoidon yksiköstä koulutukseen osallistuivat lehtorit Leena Kosunen ja Katri Rissanen.
Terveysala kehittyy – opettaja sen mukana
Kliininen hoitotyö ottaa suuria harppauksia tieteen ja teknologian kehittyessä yhä kiihtyvällä vauhdilla. Tässä vauhdissa kouluttajien on pysyttävä mukana. Vastuu oman ammattitaidon säilymisestä on opettajalla itsellään, mutta Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu työnantajana tarjoaa tähän myös välineitä ja resursseja. Konkreettisena esimerkkinä tästä on työajan resursointi itsensä kehittämiseen.
Mahdollisuus oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen on tärkeä osa työhyvinvointia. Kosusen (2017) pro gradu- tutkielmassa todetaan terveysalan opettajien kuvaavan työhyvinvointinsa sitä paremmaksi mitä monipuolisemmat mahdollisuudet opettajalla on kehittää itseään opettajana. Toisin sanoen terveysalan opettajien työhyvinvointia voidaan edistää tukemalla ammatillista osaamista koulutuksilla, työelämävaihdoilla ja kollegiaalisella tuella (Kosunen 2017, Mixer ym. 2013, Gutierrez ym. 2012, Tourangeau ym. 2014).
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu korostaa opetushenkilökunnan työhyvinvoinnin merkitystä. Tämä on tärkeä osatekijä pohdittaessa opetuksen laatua ja kilpailukykyä. Hyvinvoiva opettaja on kiinnostunut omasta osaamisestaan ja haluaa onnistua työssään. Hän haluaa kouluttaa tulevat ammattilaiset parhaalla mahdollisella tavalla, jolloin innostus ja ammattiylpeys tarttuvat myös opiskelijoihin. Laadukas opetus on myös kilpailukykyistä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.
Sepsis -symposium
Sepsis-symposiumin yksi mielenkiintoisista aiheista oli puhelimessa tapahtuva tilanarviointi. Puhelimessa tapahtuvan potilaan tilanarvioinnin avulla selvitetään potilaan terveyttä uhkaavan oireen vakavuutta, mistä on kyse ja miten tulee jatkossa toimia. Esityksen piti sairaanhoitaja Tiina Stenman YAMK, AmO.
Esityksessä korostettiin systemaattisen raportointityökalu ISBARin käyttöä. ISBAR on lyhenne sanoista identify, situation, background, aasessment ja recommendation. Tämän raportointityökalun avulla tulee selvitettyä systemaattisesti potilaan henkilöllisyys, tämän hetkinen tilanne, aiemmat sairaudet sekä nykytilanne hyödyntäen vitaalisten elintoimintojen mittauksen ABCDE –kriteeristöä puhelimessa ja lopuksi kerrotaan potilaalle toimintasuunnitelma. Oikein toteutettuna vankkaa ammattitaitoa edellyttävä puhelimessa tapahtuva tilanarviointi on tehokasta ja ohjaa potilaat nopeasti oikean avun piiriin.
Keskeisenä potilaan kannalta sepsiksen hoidossa pidetään sepsiksen varhaista tunnistamista ja antibioottihoidon aloittamista. Ensihoitaja (AMK) Ilkka Suksi kertoi esityksessään, kuinka antibioottihoidon aloitus on Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä viety sairaalan ulkopuolelle ”kentälle”. Ensihoidon epäillessä sepsistä, varmistetaan hoitolinja vielä lääkärin konsultaatiolla, jonka jälkeen ensihoito voi aloittaa suonensisäisen antibioottihoidon. Tämän antibioottihoitoa nopeuttavan hoitoprosessin suunnittelu on vaatinut aikaa ja henkilökunnan koulutusta esimerkiksi siitä, miten vesiviljelyt otetaan potilaalta aseptisesti. Kokemukset Etelä-Pohjanmaalla ovat olleet hyviä.
Keväällä 2018 Suomi sai kansalliset NEWS-kriteerit, joista esitelmän piti lääketieteen tohtori ja anestesiologian- ja tehohoidon erikoistuva lääkäri Joonas Tirkkonen TAYSista. NEWS-kriteerien tavoitteena on tunnistaa sellaiset potilaat, joilla on kehittymässä henkeä uhkaavia elintoimintojen häiriöitä. Ajoissa tunnistetut elintoimintojen häiriöt vähentävät sairaalaelvytyksiä ja tehohoidon tarvetta. Useisiin tutkimuksiin viitaten Tirkkonen kuvasi NEWS-kriteeristön herkemmäksi mittariksi kuin muut perinteisesti sepsiksen tunnistamiseen tai vakavuuden arviointiin liitetyt työkalut. NEWS ennustaa muun muassa 30 vrk kuolleisuutta 80% todennäköisyydellä ja haittaa jopa 88% todennäköisyydellä. Muiden mittarien ongelmat liittyvät yleensä liian laajaan skaalaan, jolla pyritään välttämään turhia hälytyksiä. Tämä johtaa kuitenkin siihen, ettei mittari ole herkkä ja potilaan tautitila on edennyt jo pitkälle, ennen kuin potilaan heikentynyt tila havaitaan.
NEWS-työkalu on jo käytössä monilla paikkakunnilla ja teknologia sen käytön helpottamiseen on olemassa. Kriteeristö voi olla osa potilastietojärjestelmää ja kulkee jokaisen hoitajan taskussa esimerkiksi Medanets-mobiilisovelluksen muodossa. Hoitaja tutkii potilaan ja kirjaa tiedot samalla Medanetsiin. Ohjelma laskee NEWS- riskipisteet valmiiksi ja antaa pisteiden edellyttämän toimintaohjeen. Tämä helpottaa hoitajien työtä ja päätöksentekoa sekä parantaa potilaiden hoidon laatua.
Mitä uutta opetukseen?
Sepsikseen liittyvä koulutus on Xamkissa ollut tähänkin saakka vankalla pohjalla, mutta halu asian konkretisointiin on kova. Keväällä 2019 toteutettiin Xamkin Kotkan kampuksella opintojakso, joka pohjautuu sepsis-potilaan hoitopolkuun kotoa ensihoidon ja päivystyksen kautta teho-osastolle. Opintojaksoon kuuluvan harjoituksen avulla pystytään luomaan todellisuutta simuloiva tilanne potilaan tilan tunnistamisesta ja hoidosta kattavasti. NEWS-kriteerien merkitys opintojakson sisällöissä kasvaa entisestään.
LÄHTEET:
Gutierrez A, Candela L & Carver L. 2012. The structural relationships between organizational commitment, global job satisfaction, developmental experiences, work values, organizational support, andperson-organization fit among nursing faculty. Journal of Advanced Nursing, 68(7), 1601–1614.
Kosunen, L. 2017. Terveysalan opettajien ammatillinen osaaminen osana työhyvinvointia. Pro gradu. Itä-Suomen yliopisto.
Mixer S, McFarland M, Andrews M & Strang C. 2013. Exploring faculty health and wellbeing: Creating a caring scholarly community. Nurse Education Today 33, 1471–1476.
Tourangeau A, Saari M, Patterson E, Ferron E, Thomson H, Widger K & MacMillan K.2014. Work, work environments and other factors influencing nurse faculty intention to remain employed: A cross-sectional study.Nurse Education Today 34, 940–947