Kysely AMK-opiskelijoille suunniteltiin yhdessä SAMOKin edustajien kanssa ja sen keskiössä olivat ammattikorkeakouluopiskelijoiden yhteiskunnalliset arvot ja as
enteet. Lisäksi kyselyssä oli mukana opiskelijakuntatoimintaan, asumiseen ammattikorkeakoulutuksen laatuun ja häirintään liittyviä kysymyksiä. Kyselyn toteutti Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus sr.
Aineisto kerättiin sähköisesti syys-lokakuussa 2018 ja vastausaikaa oli 25.9. – 12.10.2018. Kyselyn kohderyhmänä oli syksyllä 2018 läsnä olleet ammattikorkeakoulujen opiskelijat. Kyselyyn vastasi 3213 opiskelijaa.
Opiskelijakunta sai käyttöönsä Xamkin opiskelijoiden vastaukset, joita oli 344. Tässä artikkelissa käsittelemme vain Xamkin opiskelijoiden vastauksia.
Vastaajista naisia oli 70 %, miehiä 28 %, muita 1% ja en halua kertoa 1 %. Vastaajien keski-ikä, mediaani, oli 24 vuotta.
Tässä artikkelissa käsittelemme kolmea teemaa:
- opiskelijakuntatoimintaa
- häirintää ja epäasiallista kohtelua sekä
- ammattikorkeakoulutusta.
Tunnetaanko opiskelijakuntaa?
Vastaajilta kysyttiin, oletko opiskelijakunnan jäsen. Xamkin vastaajista 68 % oli opiskelijakunnan jäseniä. Suurin syy olla kuulumatta opiskelijakuntaan oli, ettei tiedetty jäsenyyden hyötyjä. Tiedostamme tämän ongelman, ja opiskelijakunnan toimintasuunnitelmassa onkin vuodelle 2019 määritelty sosiaalisen median aktiivinen päivittäminen. Tiedotamme viikoittain siitä, mitä edunvalvonnallisia asioita opiskelijakunnassa on viety eteenpäin.
Kyselyssä pyydettiin arvioimaan oman ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan toimintaa. Vastaajista suurin osa piti opiskelijakuntaa tärkeänä opiskelijoita yhdistävänä ja vapaa-ajan toimintaa järjestävänä tahona.
Tärkeänä pidettiin myös opiskelijakunnan tekemää työtä opintojen kehittämisessä.
Kehitettävää oli siinä, miten opiskelijat voisivat paremmin kertoa opiskeluun liittyviä epäkohtia opiskelijakuntatoimijoille. Osalle vastaajista jäi myös epäselväksi, mitä hyviä muutoksia opiskelijakunta on saanut aikaan korkeakoulussa ja, mitä opiskelijakunnan toimintaan varsinaisesti kuuluu.
Vastaajat toivoivat, että opiskelijakunta ajaisi edunvalvontatyössään opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä korkeakoulussa. Opiskelijaterveydenhuollon saatavuutta, opettajien osaamisen kehittämistä ja opiskelijoiden osallistumista opetuksen kehittämiseen pidettiin tärkeinä edunvalvonnallisina asioina. Vähemmän tärkeinä pidettiin kunnallispolitiikkaan vaikuttamista, kuntapalveluiden kehittämistä ja uudenlaisia opetusmenetelmiä.
Opiskelijakunnan järjestämästä toiminnasta kiinnostivat eniten jäsenedut, bileet, kulttuuri- ja liikuntapalvelut. Vastaajat toivoivat opiskelijakunnan lisäävän jäsenetuja, kulttuuripalveluja ja koulutuksia.
Edunvalvonta ei kiinnostanut vastaajia kovinkaan paljon, eikä sitä toivottu myöskään lisättävän.
Kyselyssä kiinnitimme huomiota siihen, että opiskelijakunnan toivottiin tekevän opintojen kehittämiseen liittyvää edunvalvontaa, mutta toisaalta edunvalvonta ei ollut kiinnostavaa. Tämä voi johtua siitä, että edunvalvonta käsitteenä on epäselvä. Jatkossa tulemme miettimään edunvalvonta-sanan korvaamista toisella sanalla, jotta edunvalvonnan merkitys avautuisi paremmin. Kyselyssä opiskelijakunnan toivottiin järjestävän koulutuksia, mutta niihin osallistuminen ei kiinnostanut.
Opiskelijakunta Kaakko on järjestänyt aiemmin tilaisuuksia liittyen edunvalvontaan eikä osallistujia ole ollut paljoakaan. Jäsenedut koettiin tärkeiksi ja opiskelijakunta onkin panostanut erilaisten etujen ja yhteistyön lisäämiseen. Opiskelijakunta on muun muassa ottanut käyttöönsä digitaalisen opiskelijakorttisovelluksen, jossa näkyy myös opiskelijaetuja. Opiskelijakorttisovellus on ollut hyvin suosittu opiskelijoiden keskuudessa.
Häirintä tai epäasiallinen kohtelu Xamkissa
Kyselyyn vastanneista 20 % oli kokenut häirintää tai epäasiallista kohtelua omassa ammattikorkeakoulussa joskus tai usein. Eniten sitä koettiin muiden opiskelijoiden taholta (14%), henkilökunnan (8%), opiskelijakuntatoimijoiden (2%) ja muiden taholta (1%).
Eniten vastaajat kokivat häirinnän olevan eriarvoista kohtelua tai syrjintää, vähättelyä tai ulkopuolelle jättämistä sekä ennakkoluuloja. Vähemmän koettiin seksuaalista häirintää tai ahdistelua, nimittelyä ja kiusaamista.
Xamkissa on nollatoleranssi kaikelle häirinnälle ja epäasialliselle kohtelulle. Olemme havainneet, ettei häirinnästä uskalleta tai haluta kertoa vertaisopiskelijalle, opiskelijakuntatoimijalle tai henkilökunnalle. Häirinnän tai epäasiallisen kohteeksi joutunut voi pelätä opintomenestyksen vaikeutumista, kiusaamisen lisääntymistä, sosiaalista eristämistä tai kasvojen menettämistä.
On tärkeää ottaa enemmän esille häirinnän erilaisia muotoja ja rakentaa matalan kynnyksen ilmoittamismahdollisuuksia. Korkeakouluyhteisössä on varmistettava, että häirinnän ilmi tuominen on aina turvallista eikä siitä koidu negatiivisia seurauksia. Samalla jokainen häirintää kokenut on saatava vakuuttuneeksi siitä, ettei ilmiannolla ole huonoja seuraamuksia ja että asian esille tuominen auttaa myös muita.
Tärkeää on luoda ilmapiiriä, jossa minkäänlaista epäasiallista kohtelua ei suvaita.
Kiinnostava koulutusala ja haluttu tutkinto
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun vastaajista 92% piti ammattikorkeakoulun valinnassa tärkeimpänä valintakriteerinä kiinnostavaa koulutusalaa ja 90% haluamaansa tutkintoa. Nämä kaksi valintatekijää olivat tässä kyselyssä ylivoimaisesti merkittävimmät. Seuraavina tulivat monipuolinen opetustarjonta 46%, kotiseudun läheisyys 44% ja imago 41%. Vähiten tärkeitä tekijöitä olivat opintojen ohjaus ja abi-infot 7%, vanhempien painostus 8 % sekä suuri kaupunki 10%.
Mielenkiintoinen seikka on se, ettei internetsivuja ja mainontaa pidetty kovin tärkeänä tekijänä ammattikorkeakoulun valinnassa. Vain 21% vastaajista mainitsi ne tärkeinä valintakriteereinä, vaikka näyttää siltä, että ammattikorkeakoulut käyttävät mainontaan ja markkinointiin merkittävästi resursseja.
49% vastaajista piti ammattikorkeakoulutuksen hyvinä puolina sekä opiskelun käytännönläheisyyttä, että hyviä työllistymismahdollisuuksia. Vastaajista 47% piti tutkintojen työelämäläheisyyttä tärkeänä.
Kyselyssä selvitettiin myös, millaisia valmiuksia korkeakouluopiskeluun saatiin toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa tai lukiossa. Vastaajista 45% piti saatuja valmiuksia jossain määrin riittävinä, 19% erittäin riittävinä ja 21% ei osannut muodostaa kantaansa.
Kaakko mukana kehittämässä
Opiskelijakunta Kaakko pitää kyselyä tärkeänä ja sen tuloksia on esitelty Xamkin opetuksen johtoryhmässä. Kaakko hyödyntää kyselyä omassa toiminnassaan ja toiminnan suunnittelussa. Kyselystä saatuja tuloksia voidaan käyttää hyödyksi eri korkeakoulun työryhmissä ja kampanjoinnissa opiskelijoiden yhdenvertaisuuden puolesta.