Verkko-opetuksen ideoita Isosta Omenasta

Osallistuimme New Yorkissa kansainväliseen MOBILLE – Mobile Language Learning Experience -konferenssiin, jossa edustimme Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulua ja opetus- ja kulttuuriministeriön Valmentavasta valmiiksi -hanketta. Hankkeen tavoitteena on luoda yhteiset käytännöt maahanmuuttajille suunnatun korkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen järjestämiseen ja pilotoida valmentavan koulutuksen verkkototeutusta

”How are you ladies? How was your presentation? Oh, you come from Finland!” Pääsimme talviloman alusviikolla korvia hivelevään kielikylpyyn New Yorkiin. Osallistuimme siellä kansainväliseen MOBILLE – Mobile Language Learning Experience -konferenssiin. Edustimme konferenssissa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulua ja opetus- ja kulttuuriministeriön Valmentavasta valmiiksi -hanketta. Hankkeen tavoitteena on luoda yhteiset käytännöt maahanmuuttajille suunnatun korkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen järjestämiseen ja pilotoida valmentavan koulutuksen verkkototeutusta (Juusola & Karttunen 2018). Konferenssi tarjosi hyödyllisiä sisältöjä kielten opettamiseen verkossa, ja lisäksi valitsimme maahanmuuttoon liittyviä tutustumiskohteita.

Tutustumista yhdysvaltalaisten maahanmuuttajien maahantulokäytäntöihin

Vuodesta 1820 lähtien Yhdysvallat on vastaanottanut noin 70 miljoonaa maahanmuuttajaa. Nykyisin maahanmuuttajia saapuu vuosittain noin miljoona, joista valtaosa tulee New Yorkiin. Tästä syystä juuri New York osoittautui erityisen kiinnostavaksi matkakohteeksi. Halusimme tutustua yhdysvaltalaisten maahanmuuttajien maahantulokäytäntöihin pintaa syvemmältä, ja siksi ensimmäinen vierailukohteemme oli Immigration Court, United States Department of Justice, jossa maahanmuuttajat voivat hoitaa kansalaisuuden hakemiseen ja oleskelulupiin liittyviä asioita (The United States Department of Justice s.a.).

KUVA 1. Maahanmuuttoasiakirjoja 1900-luvun alusta Federal Hallin näyttelyssä. Kuva Miia Karttunen.

Pääsimme oikeussaleihin kuuntelemaan master hearings –käsittelyjä, joissa esimerkiksi kansalaisuuden hakuprosessi käynnistettiin. Käsittelyyn osallistuivat tuomari, asianajaja, oikeuden sihteerit sekä asianomainen ja tarvittaessa tulkki. Työskentelytapa oli tehokas; yhden tapauksen käsittely saattoi kestää vain viitisen minuuttia, ja päivän aikana New Yorkin Immigration Courtin tuomarit käsittelivät satoja tapauksia, rinnakkaisissa oikeussaleissa. Maahanmuuttoasioissa käsittelyajat ovat kuitenkin pitkiä, sillä prosessi sisältää useita kuulemistilaisuuksia. Seuraamissamme tilaisuuksissa tuomari määräsi uuden kuulemisen jopa neljän vuoden päähän.

Toinen vierailukohteemme oli Yhdistyneiden kansakuntien (YK) päämaja, jossa osallistuimme opastettuun kierrokseen. YK:n keskeisenä periaatteena on ihmisoikeuksien takaaminen yhteistyössä jäsenmaiden kesken. Ihmisoikeuksien julistuksen mukaan jokaisella tulee olla muun muassa oikeus “liikkua vapaasti ja valita asuinpaikkansa kunkin valtion sisällä”, “lähteä maasta, myös omasta maastaan, ja palata maahansa”, “saada opetusta” ja “hakea ja nauttia turvapaikkaa muissa maissa” (Suomen YK-liitto s.a.).

KUVA 2. New Yorkin Immigration Court käsittelee päivittäin satoja tapauksia. Kuva Miia Karttunen.

Tutustumiskierroksen aikana kuulimme ja näimme, miten YK käytännössä toimii koulutuksen tasa-arvoisen saatavuuden ja laadukkuuden hyväksi. Pääsimme hetkeksi seuraamaan yleiskokousta, jossa konkretisoitui YK-maiden määrä ja toiminta yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Istunnossa oli meneillään keskustelu Ukrainan tilanteesta, ja puheenvuorossa oli Ukrainan presidentti Petro Porošenko.

KUVA 3. Ihmisoikeuksien julistuksen artiklat lasten piirtäminä (The Universal Declaration of Human Rights: an adaptation for children, Ruth Rocha and Otavio Roth, 1995) . Kuva Sirpa Juusola.

 

KUVA 4. YK:n ”School in a box” tarjoaa perustarvikkeet koulun koulunkäyntiin. Boxeja on toimitettu kriisialueille kehittyviin maihin mutta myös esimerkiksi Yhdysvaltain tulvatuhoalueille Katrina-hurrikaanin jälkeen vuonna 2005. Kuva Miia Karttunen.

Uuden teknologian hyödyntäminen kielten opetuksessa

Matkamme päätarkoitus oli osallistua MOBILLE – Mobile Language Learning Experience -konferenssiin, joka järjestettiin Lycée Franҫais de New York -oppilaitoksessa 21. – 22.2. Kyseessä oli ensimmäistä kertaa järjestettävä konferenssi, jonka aiheena oli uuden teknologian hyödyntäminen kielten opetuksessa. Konferenssi toi yhteen tutkijoita, käytännön opetustyötä tekeviä ja näytteilleasettajia. (Mobille 2019.) Konferenssin plenaariluennossa professori Lourdes Ortega George Townin yliopistosta nosti esiin teknologia-avusteisen opetuksen ja vieraan kieleen oppimisen ja omaksumisen yhteyksiä tuoreiden tutkimusten valossa.

Muutoin kaksipäiväinen konferenssi rakentui työpajoista ja seminaariesityksistä. Konferenssin osallistujia oli ympäri maailman, ja aihevalikoima oli monipuolinen. Kuulimme esimerkiksi YouTube-videoiden hyödyntämisestä työnhaussa, flipped learning -menetelmän soveltamisesta ja Duolingo-mobiiliohjelman käytöstä oman oppimisen testaamisessa. Pääsimme myös kokeilemaan ohjelmointia ja rakentamaan oppimispeliä. Konferenssin esityksissä korostui ajatus, että olivatpa tekniset työvälineet mitkä tahansa, tärkeintä on järjestää opetus ja oppiminen pedagogiavetoisesti.

Maahanmuuttajien korkeakouluopintoihin valmentavaa verkkokoulutusta

Omassa esityksessämme käsittelimme maahanmuuttajien korkeakouluopintoihin valmentavan verkkokoulutuksen kehittämishanketta (Valmentavasta valmiiksi 2018–2019) ja sen pilotoinnin suunnittelua verkko-opetuksen laadun näkökulmasta. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta hankkeessa on laadittu kansalliset kriteerit valmentavan koulutuksen järjestämiseen, ja toiveena on tukea suomalaisen korkeakoulutuksen yhdenvertaista saatavuutta ja maahanmuuttajataustaisten henkilöiden mahdollisuuksia pyrkiä korkeakoulutukseen ja sitä kautta työmarkkinoille. (Karttunen 2018.)

Toiveena on tukea suomalaisen korkeakoulutuksen yhdenvertaista saatavuutta ja maahanmuuttajataustaisten henkilöiden mahdollisuuksia pyrkiä korkeakoulutukseen ja sitä kautta työmarkkinoille

Esityksemme tarkoitus oli nostaa keskusteluun verkko-opetuksen laatuun liittyviä teemoja valmentavassa verkkokoulutuksessa ja hyödyntää eAMK-hankkeessa (OKM 2017–2019) laadittuja verkko-opetukseen laadittuja laatukriteereitä. Erityisen tarkastelumme kohteina olivat opettajan saatavilla olo, opiskelijan odotukset sekä palaute ja arviointi (ks. tarkemmin konferenssijulkaisu Karttunen & Juusola 2019). Saimme näihin näkökulmiin arvokasta kansainvälistä vertaispalautetta konferenssin osallistujilta ja kokosimme palautteen Padlet-sovelluksella. Valmentavan koulutuksen pilotin viimeistelyssä olemme voineet palata näihin kommentteihin ja hyödyntää niitä.

KUVA 5. A Hard Day’s Night. Konferenssimatkalla oli myös pikaisesti aikaa vierailla New Yorkin must see -paikoissa. Illallisella Hard Rock Cafessa. Kuva Sirpa Juusola.

Lähteet

Juusola, S. & Karttunen, M. 2018. Maahanmuuttajien valmentavaa koulutusta verkkoon. Xamk Next 6.7.2018. Saatavissa: https://next.xamk.fi/uutta-luomassa/maahanmuuttajien-valmentavaa-koulutusta-verkkoon/ [viitattu 5.6.2018].

Karttunen, M. 2018. Suomen monikulttuurinen osaamispotentiaali käyttöön. Teoksessa Karttunen, M. & Ahvenainen, T. Tulevaisuuden tekijöitä, 18 – 22. Xamk Inspiroi 6. Kouvola: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Saatavissa: https://www.theseus.fi/handle/10024/158394 [viitattu 5.6.2018].

Karttunen, M. & Juusola, S. 2019. Maintaining Quality Online: Piloting an Online Language Course for Immigrants in Finland. Languages 2019, 4(2), 25. Saatavissa: https://doi.org/10.3390/languages4020025 [viitattu 5.6.2018].

Mobille. 2019. Mobile Language Learning Experience. WWW-dokumentti. Saatavissa: http://mobille.lfny.org/attend/program/ [viitattu 5.6.2019].

Suomen YK-liitto. s.a. Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.ykliitto.fi/ [viitattu 5.6.2019].

The United States Department of Justice. s.a. Executive office for Immigration Review. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.justice.gov/eoir [viitattu 5.6.2019].

Pin It on Pinterest