Koulutushankkeeseen osallistuivat Kaakkois-Suomen, Lapin, Laurean, Kajaanin, Vaasan, Tampereen ja LAB- ammattikorkeakoulut. Rahoittajana oli OKM. Koulutuskokonaisuuden opettajina toimivat ammattikorkeakoulujen yrittäjyyden, liiketalouden, muotoilun ja tietojenkäsittelyn opettajat.
Opiskelijavalinnoissa pyrittiin valitsemaan yrittämisestä kiinnostuneita työttömiä tai työttömyysuhan alla olevia henkilöitä. Hakukriteereinä olivat valmiudet korkeakouluopintoihin ja verkko-opinnot mahdollistavat välineet. Koulutuskokonaisuus toteutettiin suomen ja englannin kielellä. Opiskelijat olivat kotoisin ympäri Suomea.
Opintojaksot suunniteltiin ja toteutettiin, niin että ne olivat ajasta ja paikasta riippumattomia, joko online-luentoina tai tallenteina. Opintojaksojen sisällöt, tehtävät ja muut materiaalit olivat saatavilla yhteisellä Open Learn-alustalla. Opintojen laajuus oli 30 opintopistettä.
Itsensä johtamisesta kohti digitaalisen yrittäjyyden uusia konsepteja
Opintojen alussa Digiyrittäjyyden perusteet tarjosi perustietoa Open Learnin käytöstä tiedonhakutaitoihin. Lisäksi opiskelijat tekivät Business Model Canvasin (BMC) oman liiketoimintasuunnitelman.
Itsensä johtaminen/läsnä etänä -opintojaksolla perehdyttiin itsensä johtamisen keskeisiin osa-alueisiin sekä itseohjautuvuuteen etätyöskentelyssä ja virtuaalisessa tiimissä.
Digitaalisessa henkilöbrändäyksessä jokainen teki itselleen suunnitelman omasta henkilöbrändistään Linkediniin, omaan blogiin tai kotisivuilleen.
Kehittyvässä ammattilaisessa tähdättiin harjoituksiin, joissa keskityttiin ammatillisen kehittymisen kautta kohti yrittäjämäistä ajattelua ja omaa unelmatyötä.
Muotoiluajattelussa käytiin läpi visualisointia ja digitaalisen yrittäjyyden uusia konsepteja.
Tulevaisuuden digitaidoissa perehdyttiin tunnistamaan erilaisia liiketoimintaa tukevia digitalisointimahdollisuuksia.
Asiakasymmärrys menestystekijänä tutustuttiin asiakaslähtöisen kannattavan liiketoiminnan keskeisiin osa-alueisiin.
Lisäksi opiskelijoilla oli mahdollista opiskella tuontia ja vientiä osana suomalaisen yrityksen kansainvälistymistä sekä ohjelmistorobotiikkaa ja data-analytiikkaa.
Digiosaajasta yrittäjyyteen koulutusmoduulit kehittivät osallistujien osaamista ja vahvistivat heidän kyvykkyyttään osallistua työmarkkinoille työntekijänä tai itsenäisenä yrittäjänä. Koulutuksessa muodostui myös opiskelijoiden välille erilaisia verkostoitumisryhmiä, jossa he saivat toisiltaan vertaistukea mm. opinnoissa ilmeneviin ongelmiin.
Omat verkostot yrittämisen tukena
Koulutuksen alussa opiskelijat kertoivat tavoitteistaan: haluttiin oppia digitaalisuudesta ja yrittämisestä lisää. Yrityksen perustamiseen ja liiketoimintasuunnitelman tekoon toivottiin ohjeita ja apua. Erityisen tärkeänä pidettiin omien verkostojen laajentamista. Brändäys ja somemarkkinointi koettiin merkittävänä osana liiketoimintaa. Yleisesti opiskelijat olivat motivoituneita oppimaan uutta ja päivittämään taitojaan sekä saamaan vinkkejä, miten pärjätä työmarkkinoilla digitalisoituvassa yhteiskunnassa.
Koulutuksen lopussa useat kokivat saaneensa erilaisia valmiuksia ja olevansa valmiimpia yhä digitalisoituvampaan työelämään. Kynnys muihin koulutuksiin hakeutumiseen alentui myös. Lisäksi ymmärrettiin jatkuvan oppimisen ja opiskelun merkitys työelämässä pärjäämisessä.
Opiskelijat saivat uskallusta yrittäjyyteen, työkaluja henkilökohtaiseen ja yrityksen brändin rakentamiseen, digitaalisten työkalujen hyödyntämiseen, palveluiden ja liikeidean sekä itsensä kehittämiseen. Koulutuksessa olevista opiskelijoista ja opettajista tuli osa verkostoa, mitä pidettiin tärkeänä. Kaksi opiskelija perusti myös yrityksen koulutuksen päätyttyä.
Haastetta opiskeluissa aiheuttivat opiskelijoilla verkko-opetuksen vaatima itseohjautuvuus. Yhteiset luennot ja keskustelut koettiin mielenkiintoisina ja osallistavina. Koulutus vahvisti itsetuntoa ja sai aikaan tunteen, että pärjää aiempaa paremmin digitalisoituvassa maailmassa.