”Digivisio on ehkä suurempi muutos kuin vielä ymmärrämmekään” Xamkilaiset vahvasti mukana Digivisio-työssä

Digivisio 2030 -hankkeen tavoitteena on julkaista kansallinen digitaalinen palvelualusta ja tukea korkeakoulujen digipedagogisia ja ohjauksellisia valmiuksia.

Kaikkien Suomen korkeakoulujen yhteisen Digivisio 2030 -suurhankkeen valtakunnallisiin teemaryhmiin on nimitetty neljä edustajaa Xamkista. Lotta Frimodig, Virva Korpinen, Niina Nikkola ja Pia Ulmanen vievät vahvaa xamkilaista osaamista korkeakoulujen yhteiseen kehittämistyöhön. Heidän lisäkseen Matti Strengell on mukana selvitystyössä, jossa kartoitetaan korkeakoulujen toimintatapoja eri oppimisalustojen välillä. 

Digivisio 2030 -hankkeen tavoitteena on julkaista kansallinen digitaalinen palvelualusta ja tukea korkeakoulujen digipedagogisia ja ohjauksellisia valmiuksia. Teemaryhmät ovat osa Digivision toimintamallia, ja teemaryhmätyöskentely tiivistää korkeakoulujen välistä yhteistyötä palveluiden rakentamisessa ja toimintamallien kehittämisessä. Teemaryhmien työ käynnistyi keväällä 2023 ja jatkuu teemaryhmien säännöllisissä tapaamisissa. 

Selvitystyöstä suuntaviivoja korkeakoulujen yhteistyöhön 

Kuva 1. Matti Strengell on mukana selvitystyössä, jossa kartoitetaan korkeakoulujen toimintatapoja eri oppimisalustojen välillä (kuvaaja Matti Strengell).

Verkko-oppimisympäristövastaava Xamkin E-kampukselta Matti Strengell tekee Digivisio 2030 -hankkeelle selvitystä oppimisalustayhteistyöstä. Strengell tekee selvitystä ammattikorkeakouluista valittuna edustajana yhdessä yliopistojen puolelta tulevan työparinsa kanssa.

Digivisio 2030 -hanke ei tarjoa yhteistä oppimisalustaa, vaan jatkossakin korkeakouluilla on autonomia päättää itse käyttämästään oppimisalustasta, ja yhteistyön mahdollisuuksia on toimintatavoissa, hallinnoinnissa ja kehityksessä. Strengell Xamkin E-kampukselta tekee oppimisympäristöjen kehittämistyötä myös Xamkin omassa pedagogisessa UusiX2030-uudistuksessa. 

– Digivision oppimisalustayhteistyön keskiössä on oppija ja kysymys siitä, miten oppijan liikkumista eri korkeakoulujen oppimisalustoilla voitaisiin sujuvoittaa, Strengell valottaa.

Digivision oppimisalustayhteistyössä pohditaan, miten oppijalle mahdollistetaan mahdollisimman saumaton käyttökokemus tämän liikkuessa eri korkeakoulujen digitaalisilla alustoilla. 

Xamkilaista osaamista jatkuvan ja joustavan oppimisen palvelun rakentamiseen

Digivisiossa kehitetään korkeakoulujen yhteiseen käyttöön digitaalista alustaa, joka “kokoaa korkeakoulujen jatkuvan oppimisen tarjonnan yhteen paikkaan, jotta jokainen voi helpommin ja joustavammin oppia juuri omiin tarpeisiinsa oikeita ja elämäntilanteeseensa sopivia asioita” (Viestinnän käsikirja s.a). Xamkin pitkäjänteinen ja oppijakeskeinen oppimisalustojen ja verkko-opetuksen kehittämistyö antaa hyviä eväitä korkeakoulujen väliseen yhteistyöhön. 

– On hienoa päästä viemään näitä Xamkissa opittuja hyviä käytäntöjä ja tekemisen tapoja myös valtakunnalliseen selvitystyöhön, Strengell iloitsee. 

Koulutuskoordinaattori Pia Ulmanen Xamk Pulsesta on mukana Koulutustarjonnan teemaryhmässä, joka suunnittelee koulutustarjontaan liittyviä sisältöjä ja määrittelyjä tiiviissä yhteistyössä Digivisio-hankkeen tuotekehityksen ja pilottien kanssa. ​Xamkissa hyödynnetään jo nyt melko laaja-alaisesti koulutusten erilaisia luokittelutietoja, mutta Digivision myötä valtakunnallisesti sovitut teemoittelut ja luokittelut tulevat helpottamaan eri korkeakoulujen opintotarjonnassa navigointia, ja oppijan on helpompi löytää itselleen sopivia ratkaisuja 

–  On ollut hienoa kuulla sitä, että Xamk on korkeakouluyhteisössä positiivisessa mielessä hyvin tunnettu toimija jatkuvan oppimisen saralla. Jotta erotumme eduksemme myös Digivision yhteisellä tarjottimella, meidän pitää tarkastella omaa toimintaamme ja tarjontaamme kriittisesti koko ajan, Ulmanen kiteyttää. 

Koulutusassistentti Niina Nikkola Xamk Pulsesta tuo teemaryhmätyöskentelyyn vahvan opiskelijahallinta-, ilmoittautumis- ja -maksujärjestelmä osaamisensa. Hän osallistuu Ilmoittautumisen, maksamisen ja hakemisen teemaryhmään. Nikkolan työskentelyyn sisältyy opintotarjonnan testisyöttämistä kehitettävään jatkuvan ja joustavan oppimisen palveluun. Testauksella selvitetään, miten palvelujärjestelmä toimii ja miten sitä pitäisi vielä kehittää. 

Nikkola kertoo, että haastetta teemaryhmätyöhön tuo se, että yhteistyökumppaneita on paljon. Työ on kuitenkin kiinnostavaa ja palkitsevaa, erityisesti se, että yhteistyöllä voidaan helpottaa opiskelijoiden työtä: kaikkien korkeakoulujen tarjonta olisi nähtävillä yhdessä paikassa. 

– On kiinnostavaa olla mukana viemässä kaikkien etua eteenpäin, nähdä ja kuulla, miten muut koulut työskentelevät, sekä tavata uusia ihmisiä. Toivoisin, että koko Xamkin henkilökunta olisi tässä positiivisesti jollakin tavalla mukana. Tulevaisuutta ja muutoksia teemme yhdessä, Niina Nikkola kiteyttää. 

Kuva 2. Jatkuvan oppimisen parissa työskentelevät Pia Ulmanen (keskellä edessä) ja Niina Nikkola (keskellä takana) vievä osaamistaan korkeakoulujen yhteiseen Digivisio-työskentelyyn ja tuovat Digivision antia Xamk-työhönsä. Toukokuussa järjestetyssä työpajassa perehdyttiin jatkuvan oppimisen tulevaisuutta ja TKI-yhteistyöhön (kuvaaja Noora Juuti).

Jatkuvan ja joustavan oppimisen palvelu on oppijan ja korkeakoulun työkaluksi

Jatkuvan oppimisen asiantuntija Virva Korpinen on kiinnostunut digitaalisten ohjauspalveluiden erityiskysymyksistä, kuten neuvonnan automatisoinnista. Digivisiossa Korpinen osallistuu Ohjauksen teemaryhmään, joka tukee uuden jatkuvan ja joustavan oppimisen palvelun suunnittelua ja toteutusta. Tavoitteena on esimerkiksi se, että jatkuvalla oppijalla on mahdollisuus saada koneavusteisesti personoituja suosituksia hänelle soveltuvasta koulutustarjonnasta ja saada kohdennettuja ohjaus- ja neuvontapalveluja. Korpinen tiivistää työn tavoitteen seuraavasti: Oppijalle tarjotaan työkalu, joka tukee oppimista, auttaa tunnistamaan opiskelutarpeita ja helpottaa navigointia tarvitsemiinsa koulutuspalveluihin. 

– Tämä on odottamisen arvoinen palvelu, Korpinen toteaa. 

Kuva 3. Virva Korpinen (oikealla) esittelee Xamkin yhteisten opintojen Miia Karttuselle Digivisio-hankkeessa rakennettavan ohjauksen työkalun tulevaa sisältöä (kuvaaja: Tommi Salmela).
Kuva 4. Lotta Frimodig työskentelee parhaillaan Digivision palvelualustan mittaroinnin ja grafiikan parissa (kuvaaja Miia Karttunen).

Data-analyytikko Lotta Frimodig tuo Digivision datateemaryhmään tietojohtamisen, analytiikan ja visualisoimisen osaamistaan. Tällä hetkellä datateemaryhmä työskentelee jatkuvan ja joustavan oppimisen palvelualustan mittaroinnin ja grafiikan parissa, ja keskusteluja käydään muun muassa siitä, mitä tietoa tulevaisuudessa jaetaan korkeakoulujen kesken. Tulevaisuudessa myös Xamkin analytiikassa voitaisiin hyödyntää alustan kautta saatua indikaattoritietoa ja raakadataa.  

– Digivision teemaryhmissä mukana olemalla pystymme olemaan ajan tasalla tapahtumista ja myös vaikuttamaan asioihin. Datanäkökulmassa on oleellista, mitä tietoja alustalta kootaan ja mitä näistä saadaan Xamkin käyttöön, Frimodig toteaa.  

Digivisio muuttaa korkeakoulujen toimintaa

Teemaryhmätyö on keskeinen osa Digivisio-projektia. Xamkissa työskentelyä ohjaa Digivision muutoskoordinaattori Mirva Pilli-Sihvola.

Kuva 5: Muutoskoordinaattori Mirva Pilli-Sihvolan mukaan Digivisiossa kehitetään ratkaisuja, joita minkään korkeakoulun ei olisi mahdollista yksin toteuttaa (kuvaaja Anniina Tuovinen).

Pilli-Sihvola toimii yhteyshenkilönä valtakunnallisen Digivisio-hankkeen ja Xamkin välillä ja koordinoi Digivisio-uudistuksen kokonaisuutta korkeakoulun sisällä. Kokonaisuuteen kuuluun teemaryhmien lisäksi paljon muutakin. Xamkissa Digivisio onkin koko korkeakouluyhteisön yhteinen ponnistus. Digivisio näkyy xamkilaisille ja Xamkin yhteistyökumppaneille muun muassa työryhmätyöskentelynä, tapahtumina ja monikanavaisena viestintänä.  

– Digivisio tarjoaa ainutlaatuisia mahdollisuuksia korkeakoulujen väliseen yhteistyöhön. Hankkeessa kehitetään ratkaisuja, joita minkään korkeakoulun ei olisi mahdollista yksin toteuttaa, Pilli-Sihvola korostaa Digivision valtakunnallista ja korkeakoulukohtaista merkitystä.

Digivision kehitys on lähtenyt liikkeelle jatkuvan oppimisen palveluista, mutta tulevaisuudessa eri korkeakoulujen opintosisällöt ovat Digivision kautta nykyistä laajemmin myös tutkinto-opiskelijoiden saatavilla. Digivisio on suurhanke, jonka merkitystä ja vaikutusta on vaikea vielä hahmottaa kokonaisuudessaan.  

– Digivisio tulee olemaan ehkä suurempi muutos kuin vielä ymmärrämmekään, Lotta Frimodig arvioi. 

 

Pin It on Pinterest