Hyvä esimerkki korkeakoulujen ja työelämän yhdessä rakentamasta oppimisympäristöstä on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun, Mediatoimisto OMD:n, Musiikkituottajat – IFPI Finland ry:n kaksivuotinen Emma Gaala -yhteistyö.
Sopimus sisältää sekä markkinoinnillista että opetuksellista yhteistyötä 2018–2019. Emma Gaala toimii oppimisympäristönä viidessä eri osaprojektissa: someviestinnän kehittäminen ja toteuttaminen, mediapisteen toteutus, VIP-tilaisuuden suunnittelu ja toteutus sekä Vuoden tulokas -palkinnon suunnittelu että palkinnon luovuttajien juhlapukujen suunnittelu ja toteutus.
Tässä artikkelissa keskitytään someviestinnän kehittämisprojektiin.
Toiminta- ja oppimisympäristöt muuttuvat – Toteemi-hanke tutkii ja kehittää
Valtakunnallinen opetus-ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke Toteemi – Työstä oppimassa, työhön (2017–2019), tutkii ja kehittää käytännönläheisiä malleja työn ja korkeakouluopintojen yhdistämiseen. Hanke toteutetaan 16 ammattikorkeakoulun ja 2 yliopiston verkostona ja kaksikielisenä. Xamk on mukana laajassa verkostohankkeessa. Emma Gaala -someviestintäprojekti on yksi Xamkin Toteemi-hankkeen case-tapauksista.
Työn ja työelämän toimintaympäristöjen muuttumisen myötä oppimisympäristöjenkin on muututtava. Oppimisympäristö perinteisesti määritellään koostuvan nykyaikaisista tilaratkaisuista, teknologisista ratkaisuista ja osaavista ammattilaisista. Reaalimaailman tulisi näkyä myös korkeakoulun oppimisympäristöissä, jotta opiskelijat saavat valmiuksia työelämän arkitodellisuuteen. Verkoston merkitys oppimisessa nähdään tärkeäksi ja jaettu asiantuntijuus korostuu. Perinteinen oppimisympäristö on tarkkaan etukäteen suunniteltu ja toiminta on ennakoitua. Liian standardoidut ja ”valmiiksi pureskellut” oppimisympäristöt tai -prosessit voivat jopa osoittautua karhunpalvelukseksi tulevalle työntekijälle niin uskomattomalta kun se meistä pitkään opetustyössä toimineista tuntuukin. Tuossa tapauksessa siirtyminen työelämään voi olla jopa shokki opiskelijalle.
Opettajan tehtävänä on rohkaista opiskelijoita kestämään epävarmuutta ja kannustaa omatoimiseen työskentelyyn ja päätöksentekoon.
Emma Gaala -oppimisympäristön voisi todeta edustavan kompleksista ympäristöä. Kompleksisessa oppimisympäristössä opiskelijat, opettajat ja työelämän edustajat joutuvat kohtaamaan ennalta-arvaamattomia tilanteita oppimisprosessin etenemisessä. Kysymyksessä on siis ”hyppy tuntemattomaan”, jonka osapuolet joutuvat sietämään. Sama tunnetila kohtaa myös opettajaa; oma tieto-taito ei riitäkään ratkaisemaan oppimisprosessiin liittyviä ongelmia, jolloin työelämän edustajan tuki tulee tarpeeseen. Onnistuminen edellyttää reagointiherkkyyttä, rohkeutta ja nopeaa toimintaa. Opettajan tehtävänä on rohkaista opiskelijoita kestämään epävarmuutta ja kannustaa omatoimiseen työskentelyyn ja päätöksentekoon. Opettaja joutuu hyväksymään sen, että opiskelijoiden osaamisen lähtötasot ovat erilaiset ja oppimista on voinut tapahtua jossain muuallakin kuin korkeakouluympäristössä. Palkkioksi niin opiskelija kuin opettajakin oppivat uutta reaalimaailman toimintatavoista. Entäpä sitten työelämän edustajat? Heille ennen pitkää avautuu korkeakoulujen käyttämä ”munkkilatina” ja pedagogiikan salat voivat paljastua – kaikki osapuolet siis oppivat uutta ja keskinäinen vuorovaikutus helpottuu.
Oppimisympäristö kokoaa joukot toteemin tavoin
”Ihminen, jolla on toteemi, kokee omaavansa toteeminsa voimia ja olemusta. Toteemi voi yhdistää myös joukkoa ihmisiä tai kokonaista heimoa.”
Näin kävi alkusyksystä käynnistyneen Emma Gaalan someviestinnän opintojakson kanssa. Someviestinnän opintojakso pyöräytettiin nopeasti syyslukukauden alussa käyntiin. Opintojakson eteneminen oli hektistä ja kouluttajina toimivat Mediatoimisto OMD:n ja Musiikintuottajat ry:n ammattilaiset. Opintojaksolla perehdyttiin somestrategian suunnitteluun, sisältömarkkinointiin, sosiaaliseen mediaan ja tekijänoikeuksiin. Toimeksiantajat aktivoivat opiskelijoita kilpailulla, johon kaikilla Xamkin opiskelijoilla oli mahdollisuus osallistua. Opintojakson aikana tiimit valmistelivat somesuunnitelman, jonka perusteella neljä tiimiä valittiin jatkoon toteuttamaan Emma Gaalan someviestintää ja toimimaan Emma Gaalan ja Xamkin tapahtumissa. Luvassa tiimiläisille oli myös tutustumismatka tuotantoyhtiöön ja pääsyliput Emma Gaalan suoraan lähetykseen Espoon Metro Areenalla.
Opintojakso kiinnosti laajasti Xamkin opiskelijoita. Opintojaksolle ilmoittautui 82 opiskelijaa eri kampuksilta ja koulutuksista. Eniten kiinnostuneita oli liiketalouden koulutuksesta sekä Mikkelin että Kouvolan kampuksilta. Koulutus käynnistyi Kouvolan kampuksella järjestetyllä kick-off-tilaisuudella, jossa Mediatoimisto OMD:n, Musiikintuottajat ry:n edustajat ja Xamkin henkilökunta kertoivat opintojakson sisällöstä ja toteutuksesta. Opintojakson toteutus sisälsi verkko-opetusta Mediatoimisto OMD:n WebEx-oppimisympäristössä, tiimeissä työskentelyä ja itsenäistä opiskelijatyötä. Someviestinnän kehittämistehtävän sai valmiiksi 17 tiimiä (74 opiskelijaa) aikataulun mukaisesti. OMD:n ja Musiikkituottajien edustajat arvioivat tiimien kehittämistehtävät opintojaksolle asetettujen osaamistavoitteiden mukaisesti. Arvioinnissa hyödynnettiin Moodle-oppimisympäristön arviointimatriisia. Voiton vei kilpailussa mikkeliläinen tradenomitiimi Team AweSOME, jonka työstämää suunnitelmaa jatkavat tiimit lähtivät toteuttamaan.
Oliko kilpailun käynnistäminen oikea päätös opiskelijoiden aktivoinnissa Emma Gaala -projektissa? Lapin yliopistossa 10.3.2017 väitellyt KM Antero Stenlund tutki väitöskirjassaan yrittäjyyden tuottamista oppimisen näkökulmasta. Tutkimustuloksena hän esittää yrittäjyyden tuottamisen teoriaa, jossa yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset ja kilpailu ovat ihmisen oppimisen ja kehittymisen lähtökohtia. Kilpailu edesauttaa ihmistä entistä parempiin ratkaisuihin. Oppimista tapahtuu sekä onnistumisten että epäonnistumisten kokemuksista. Stenlundin mukaan yrittäjyyteen liittyvä kyvykkyys mahdollistuu koulutuksen, työelämän ja yrittäjyyden toiminnan tasoille toiminnallisen integraation avulla. Oppimisympäristöinä toimivat koulutuksen, työelämän ja yrittäjyyden yhteiset prosessit. Stenlund toteaa väitöskirjassaan, että toiminnallisen integraation osapuolien välillä tulee olla laajaa ja syvällistä yhteisten prosessien luomista.
Opintojakson loppuhuipennuksena ja samalla osaamisen näyttönä on Emma Gaala 2018 -tapahtuma Espoon Metro Areenalla 3.2.2018.
Emma Gaalan someviestinnän opintojakson ei voida todeta edustavan laajaa koulutuksen, työelämän ja yrittäjyyden toiminnallista integraatiota, mutta se on suuntaa-antava kokeilu uudenlaisesta yhteistyöstä työelämän kanssa toteutettavasta oppimisympäristöstä. Opintojakso jatkuu aina 28.2.2018 asti. Neljän parhaimman kehittämistehtävän suunnitelleet tiimit jatkavat projektia. Opintojakson loppuhuipennuksena ja samalla osaamisen näyttönä on Emma Gaala 2018 -tapahtuma Espoon Metro Areenalla 3.2.2018. Voidaan olettaa, että opiskelijat ovat oppineet käytännön someviestintää vähintään 3–5 op:n edestä ja saaneet oppimiskokemuksia työelämän arkitodellisuudesta.
Tälle artikkelille on tulossa jatkoa. Seuraavassa artikkelissa pääsette seuraamaan projektin tuloksia sekä opiskelijoiden, työelämän edustajien ja opettajien tuntemuksia hieman uudella tavalla toteutusta opintojaksosta.
Lisätietoa yhteistyöstä löytyy sivulta www.xamk.fi/emma.
Lähteet:
Korkeakoulu- ja tiedepolitiikka ja sen kehittäminen. 2017. Opetus- ja kulttuuriministeriö. WWW-dokumentti. Saatavissa: http://minedu.fi/korkeakoulu-ja-tiedelinjaukset (viitattu 11.12.2017]
Savander-Ranne, C., Lindfors, J., Lankinen, J. & Lintula, L. (toim.) Kehittyvät oppimisympäristöt. WWW-dokumentti. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja. Saatavissa: www.metropolia.fi/…/METROPOLIA_Taito5_Kehittyvat_oppimisymparistot.pdf [viitattu 11.12.2017]
Stenlund, A.: Yrittäjyyden tuottaminen – Tavoitteena kyvykkyys, jota kilpailu edellyttää, osaaminen rakentaa ja itsenäisyys ilmentää.2017. Acta Universitatis Lapponiensis 343. Lapin yliopistokustannus. Rovaniemi. 2017. Saatavissa: http://www.tamk.fi/-/vaitos-yrittajyyden-tuottaminen [viitattu 11.12.2017].