Konferenssin päättyessä oli ilo jakaa EAIE:n presidentin Piet Van Hoven näkemys korkeakoulujen kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksista: ”Voimme olla myötätuntoinen yhteisö, kasvaa auttaessa toisiamme ja työskennellä yhdessä todellisen edistyksen parissa.”
Mitä konferenssi piti sisällään?
Rotterdamissa järjestetty vuoden 2023 EAIE-konferenssi oli historiansa suurin. Osallistujia oli yli 6700 henkilöä sadasta eri maasta, Xamkista mukana oli 32 koulutuksen ja kansainvälistymisen asiantuntijaa. Konferenssi oli järjestyksessään 33. Konferenssi käsitti runsaasti vaihtoehtoisia luentoja, työpajoja, poster-esittelyitä ja verkostoitumistilaisuuksia.
Konferenssin vahvoja teemoja olivat muun muassa kestävä kehitys, inklusiivisuus ja sukupolvi z -näkökulmat opetuksessa. Erilaiset presentaatiot rohkaisivat pohtimaan, millaista arvokeskustelua kouluorganisaatioissa käydään ja konkretisoituvatko arvot korkeakoulujen toiminnassa. Aikamme kuvaan kuuluen kriisivalmiudet, varautuminen ja resilienssi korkeakoulusektorilla olivat aiheina myös hyvin edustettuina.
Yksi konferenssin keskeisistä aihepiireistä oli teknologinen kehitys ja sen avaamat mahdollisuudet. Koronapandemian myötä digitaalisuus on asettunut osaksi eurooppalaista korkeakoulupedagogiikkaa. Digitaalisuus näyttäytyy myös läpileikkaavana osaamiskysymyksenä kaikilla koulutusaloilla.
Korkeakoulujen kansainvälisessä yhteistyössä digitaalisuutta hyödynnetään muun muassa Collaborative Online International Learning eli COIL-opinnoissa, joissa eri korkeakoulujen opiskelijat työskentelevät verkkopedagogiikan keinoin virtuaalisessa tai hybridiyhteistyössä esimerkiksi yhteisen projektin parissa. COIL:in yksi lisäarvo on opiskelijoiden kansainvälistymisosaamisen kasvu.
COIL:ien lisäksi suosiotaan eurooppalaisessa korkeakouluyhteistyössä kasvattavat Blended Intensive Programmes- intensiivikoulutukset eli BIP:t. Kyseessä ovat lyhyet, tiiviit koulutukset, joissa hyödynnetään sekä verkko-oppimista että lähiopetusta intensiiviviikon mittakaavassa. Myös näin opiskelijat pääsevät soveltamaan oppimaansa ja oppimaan uutta kansainvälisessä yhteistyössä.
Ajankohtaisesta teknologisesta kehityksestä puhuttaessa ei voi sivuuttaa tekoälyä. Myös EAIE:n luennoilla ja paneelikeskusteluissa jaettiin kokemuksia tekoälyn käytöstä opetuksen suunnittelussa, toteutuksissa ja arvioinneissa. Tekoälyn käyttäminen jakaa kuitenkin mielipiteitä.
Aihe herätti osaltaan eettistä keskustelua; jakavatko tekoälyn käyttömahdollisuudet esimerkiksi opettajia ja opiskelijoita eriarvoiseen asemaan, miten työtehtävien jakautuminen ja aikaresursointi tapahtuu jatkossa?
Uusien digitaalisten innovaatioiden myötä opetuksen mahdollisuudet monipuolistuvat ja teknologioiden hyödyntäminen vie kehitystä eteenpäin. Samalla muutos vaatii laaja-alaista ymmärrystä kehityksestä kontekstissaan. Korkeakouluilla on useita rooleja ja vastuita niin paikallisina toimijoina kuin yhteistyökumppaneina kansainvälisille partnereilleen.
Yhteisöllisyyttä arvostetaan eurooppalaisessa korkeakouluopetuksessa
Eurooppalaisissa korkeakouluissa on laajalti todettu, että korona on ohi, ja on aika palata vanhaan tai luoda uusi normaali. Kollegiaalisissa keskusteluissa nousi esille kriittisyys käytäntöihin, jotka ovat olleet pandemian aikana välttämättömiä, mutta eivät ole enää perusteltuja eivätkä palvele laadukasta korkeakouluopetusta.
Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että opiskelijoiden lisäksi myös opettajat ovat taas löydettävissä eurooppalaisilta kampuksilta.
Yhteisöllisyys nähdään erityisen tärkeänä nuorten aikuisten kannalta, jotka ovat kriittisessä vaiheessa itsenäistymisen ja yhteiskunnasta paikkansa löytämisessä. Yhtä lailla jo työelämässä olevien opiskelijoiden kohdalla nähdään tärkeänä opettajien ja muiden opiskelijoiden kasvokkainen kohtaaminen.
Toki täysin verkkomyyntiin ja –toteutuksiin nojaavia koulutusorganisaatioita oli konferenssissa myös edustettuina. Laadun ja volyymin diskurssit loivat kuitenkin eroa koulutusorganisaatioiden kesken ja jälkimmäiseen keskittyneillä oli vähemmän annettavaa kansainvälisestä yhteistyöstä puhuttaessa.
Korkeakoulujen sitoutuminen fyysiseen, kulttuuriseen ja yhteisölliseen ympäristöönsä nähdään kansainvälistymisen kannalta tärkeänä. Digitalisaatio antaa mahdollisuuden opettaa samanaikaisesti ja yhteistyössä.
Opiskelijoiden kansainvälisen liikkuvuuden kannalta fyysisissä ympäristöissä toimivat opiskelijaryhmät ovat kuitenkin perusedellytys. Opiskelijoiden liikkuvuus painottuu tyypillisesti opintojen keski- ja loppuosaan, jolloin läsnäolo-opetusta tulisi olla tarjolla myös tuohon opiskeluvaiheeseen.
Lopuksi
Eurooppalaisessa kontekstissa pienet opetusryhmät ja kohtaava opetus nähdään keskeisinä laaduntekijöinä ja kilpailutilanteessa opiskelijoita puhuttelevina argumentteina.
Eurooppalainen korkeakoulutus näyttäytyy konferenssin myötä paitsi kansainväliseltä ja innovatiiviselta, mutta myös opiskelijalähtöiseltä ja kestävän kehityksen sosiaaliseen ulottuvuuteen sitoutuneelta.