Geronomiopintoihin kuuluvassa hyvinvointiteknologia ja tiedonhallinta –opintojaksossa vieraillaan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun – Xamkin – Active Life Lab -tutkimus- ja kehitysyksikössä. Tavoitteena on tutustua ikäihmisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemisen uusiin työmenetelmiin ja teknologiaan.
Hyvinvointiteknologiaan luetaan kuuluvaksi sellainen teknologia, jonka tavoitteena on edistää ja ylläpitää terveyttä, hyvinvointia tai itsenäistä suoriutumista. Sen alalajeja ovat Sanastokeskuksen termipankin mukaan etähoito ja viriketeknologia, joista etenkin jälkimmäinen on vanhustyön arkikielessä harvoin käytössä. Ajanvietettä tarjoavista laitteista kuten äänikirjoista ja videopeleistä puhutaan ikääntyneiden kanssa käytettynä yleisesti hyvinvointiteknologiana.
Usein hyvinvointiteknologiaan sisällytetään myös ikäteknologiaan ja turvateknologiaan kuuluvia asioita, kuten hyvään ikääntymiseen suunnattujen laitteiden kehittäminen sekä ihmisten tai ympäristön turvallisuuden parantaminen.
Hyvinvointia pelaamalla
Tällä hetkellä ehkä yleisin tietokonepelien hyödyntämisen miete liittyy siihen, kuinka niitä voisi käyttää hyödyksi opetuksessa. Ikäihmisten parissa pelien hyötynäkökulma on liittynyt esimerkiksi siihen, kuinka ne tuottavat iloa tai vaihtelua arjen rutiineihin. Pelit voivat myös lisätä motivaatiota kuntoutumiseen ja niiden avulla voi kerätä tutkimustietoa. Tunnetuin esimerkki tiedon keruusta lienee Sea Hero Quest, jonka miljoonista pelikerroista on kerätty tietoa muistisairauksien ehkäisemiseen.
Pelaaminen tarjoaa mahdollisuuden kerätä hyvinvointitietoa arjessa yksinkertaisimmillaan nelikentällä, jossa havainnoidaan millä mielellä asiakas osallistuu tekemiseen ja kuinka hyvin hän jaksaa tekemiseen paneutua. Kun pelaaminen yhdistetään kuntolaitteisiin, saadaan systemaattisemmin mitattua tietoa esimerkiksi tasapainon tai alaraajojen suorituskyvyn heikkenemisestä. Tämä auttaa suuntaamaan harjoitteluohjelmaa tarkoituksenmukaisesti. Riittävän varhain aloitettu kuntoutus voi estää tilanteen huonontumisen ja jopa ehkäistä liikkumisen vaikeuksien ilmaantumista.
Active Life Labissa geronomiopiskelijat pääsevät opettelemaan Älysalin testiprotokollan, tutustumaan pelillistämistä hyödyntäviin kuntosalilaitteisiin sekä kuulemaan tutkittua tietoa liikunnan myönteisistä vaikutuksista euroissa laskettuna. Lisäksi mahdollistuvat projektityöskentely, harjoittelujaksot sekä opinnäytetyöt. ”Tämä oli opintojen tähän asti paras päivä”, totesi yksi opiskelijoista.
Väestön ikääntyminen edellyttää uusia avauksia
Väestöennusteen mukaan yli 85-vuotiaiden määrä lähes kolminkertaistuu 360 000:een vuoteen 2040 mennessä. Skenaario, jonka mukaan terveys ja toimintakyky eivät parane eliniän pidentyessä, kasvattaa vanhusten laitoshoitopaikkojen tarpeen koko maassa nykyisestä noin 1,4-kertaiseksi (Kauppi ym. 2015). Sen sijaan skenaario, jonka mukaan jatkossa panostetaan tutkitun tiedon perusteella kohdennettuihin asiakasryhmiin ja vaikuttavuudeltaan parhaisiin käytäntöihin kuten iäkkäiden kotikuntoutukseen puolittaisi nykyisen laitospaikkatarpeen (Kinnula ym. 2015).
Vanhustyön haasteisiin on olemassa tutkittuja ratkaisuja. Yksi niistä on liikunta, joka on geronomikoulutuksessa keskeinen opintojen juonne Xamkissa. Sen hyödyt ovat kiistattomia niin yksilön kannalta kuin kansantaloudellisesti. Ainoastaan muistiterveyden osalta hyötyjen tutkimusnäyttö on kyseenalaistettavissa, ja tällöinkin kyse on kuntoliikunnasta yhteisöllisyyttä korostavan ja kognitiivisesti haastavan liikunnan kuten tanssin sijasta (Hyyppä 2018).
Verenkiertoelinten sairaudet ja sydäntaudit ovat edelleen yleisiä kuolinsyitä. Verenpaineen mittaukseen on kehitetty ilman kompressiota toimivia älykellon kaltaisia mittareita. Ne antavat yleiseen voinnin seurantaan riittävän tarkaksi arvioitua tietoa. Active Life Labissa on siirrytty seuraavalle tasolle verenpaineen mittauksesta verisuoniston kunnon mittaukseen. Valtimojäykkyyden mittauksen arvellaan antavan aikaisemmin tietoa muutoksista. Tutkittu tieto on tosin vielä vähäistä ja testi vaatii huolelliset alkuvalmistelut, toteaa Active Life Labin tutkimuspäällikkö Pesola.
Teknologian kehittämisen lisäksi tärkeää on muuttaa asenteita. Kaikki vanhusten palveluihin vähänkään syvällisemmin perehtyneet tietävät, ettei käsiparien lisääminen ole sellaisenaan kestävä ratkaisu. Henkilöstömitoituksessa tulee ottaa huomioon hoidettavien vaativuus eikä yksinomaan tuijottaa 0,5 hoitajan mitoitusta. Tämä ei mielipidepalstalle kirjoittavalta maallikolta aina onnistu, eikä aina hoivayhtiöiden johdoltakaan.
Teknologia, tekoäly ja robotit voivat vapauttaa hoitohenkilöstöä rutiinitöistä niin sanottuihin hoivayhteyden hetkiin, joissa on tilaa kohdata vanhus kokonaisena ihmisenä, ei pelkkänä hoidon kohteena. Tätä visiota makustellessa tulee varautua taloudellisesti panostamaan omaan hyvinvointiin myös ikääntyneenä. On nimittäin varsin epätodennäköistä, että hoivayritykset lisäisivät menojaan panostamalla uuteen teknologiaan, mikäli henkilöstömäärän vähentämisen sijasta niiltä vaadittaisiin yksinomaan palvelutason parantamista.
Lähteet
Hyyppä, M. 2018. Ikääntyvän muistikirja. Helsinki: Duodecim.
Kauppi, E. ym. 2015. Vanhusten pitkäaikaishoidon tarve vuoteen 2040. Kunnallisalan kehittämissäätiön Tutkimusjulkaisu-sarjan julkaisu nro 90.
Kinnula, P. ym. 2015. Miten sote-uudistus toteutetaan? Kunnallisalan kehittämissäätiön Tutkimusjulkaisu-sarjan julkaisu nro 91.