Kaksikielisestä sairaanhoitajakoulutuksesta ratkaisu sairaanhoitajapulaan?

Syksyllä 2022 Kotkan kampuksella aloitti 41 opiskelijan ryhmä kaksikielisessä sairaanhoitajatutkinnossa. Ryhmän tarkoituksena on vastata osaltaan sairaanhoitajapulaan.

Vuonna 2022 tutkintoon haki yhteensä 1545 hakijaa. Valintakokeet järjestettiin valtakunnallisesti: kaksivaiheisen valintakokeen ensimmäinen osa tehtiin kirjallisesti. Ensimmäisen osan hyväksytysti läpäisseet hakijat kutsuttiin toisen vaiheen ryhmähaastatteluun, jossa arvioitiin suullista ja kirjallista englannin kielen taitoa. Valintakoeprosessi on kokonaisuudessaan verkossa, joka mahdollistaa maailmanlaajuisen osallistumisen.

Kansainvälinen motivoinut ryhmä

Ryhmän opiskelijat edustavat 18 eri kansalaisuutta. Ryhmän koulutustaso on korkea. Isolle osalle meneillään on jo toinen korkeakoulututkinto. Hoitoalan taustaa on vain muutamilla.

Ryhmän opiskelijat ovat motivoituneita, mikä näkyy mm. itsenäisenä harjoitteluna koulun tiloissa ja aktiivisena osallistumisena luennoille ja luennoilla.

Opetuskielinä suomi ja englanti

Tutkinto on kaksikielinen. Opiskelijoilta ei edellytetty suomen kielitaitoa, mutta englannin kielen osaaminen tulee olla hyvällä tasolla. Tutkinnossa opiskelijat opiskelevat sairaanhoitajan ammattiaineiden lisäksi yhteensä 6 opintojaksoa suomen kieltä, joka on integroitu ammatillisten aineiden opetukseen.

Tutkinnon alussa englannin kielen osuus on suurempi, ja suomen kielen osuus opetuskielenä kasvaa opintojen edetessä. Kaksikielinen opetus edellyttää ammattialan ja kielenopettajan vahvaa yhteistyötä.

Harjoittelulla jalka oven väliin suomenkieliseen työpaikkaan

Nursing-ryhmän opiskelijoita kampuksen läheisellä Langinkosken alueella.

Sairaanhoitajatutkinto sisältää 75 opintopistettä harjoittelua. Kaksikielinen ryhmä aloittaa ensimmäisen harjoittelunsa toukokuun alussa. Varsinaista työelämäjaksoa edeltää vielä harjoitteluun valmentava viikko, jossa kerrataan kädentaitoja ja suomen kielen käyttöä hoitotilanteissa.

Harjoittelussa opiskelijat pääsevät harjoittelemaan hoitotaitojen lisäksi kielitaitoaan. Harjoittelua ohjaa hoitotyön opettaja ja suomen kielen opettaja on harjoittelussa vahvana tukena. Tarkoitus on, että opiskelijat pystyisivät jo opintojen aikana työllistymään osa-aikaisesti hoitoalalle, joka vahvistaisi myös suomen kielen käyttöä työelämässä.

Tutkimusten mukaan harjoittelu on vieraskielisille opiskelijoille kriittinen osa opintoja. Hyvin sujunut harjoittelu lisää opiskelijoiden motivaatiota alalle, kun taas kokemukset esim. syrjinnästä saattavat lisätä opintojen keskeyttämistä. (Mikkonen 2017.) Tästä syystä koulun tehtävänä ei ole vain ohjata harjoitteluja, vaan toimia laajemmassa yhteistyössä harjoittelupaikkojen kanssa, jotta opiskelijoiden kokonaiskokemus olisi mahdollisimman hyvä.

Kokonaisvaltainen ohjaus edellyttää monien tahojen yhteistyötä

Kaksikielisen ryhmän ohjaus on kokonaisvaltaisempaa kuin suomenkielisten ryhmien ohjaus. Opintojen ohjauksen lisäksi opiskelijat tarvitsevat ohjausta mm. maahantuloon, asumiseen, kulkemiseen ja suomalaiseen kulttuuriin liittyvissä asioissa.

Opiskelijat saapuvat Suomeen usein, kirjaimellisesti, pelkkä matkalaukku kädessä. Tämä edellyttää hyvää yhteistyötä Xamkin eri toimijoiden kanssa, kuten kansainvälisten asioiden palveluiden kanssa. Tästä hyvänä esimerkkinä on polkupyörät, joita saatiin hankittua opiskelijoiden käyttöön harjoittelupaikoille pääsyä varten eri tahojen yhteistyöllä.

Uusia yhteistyöverkostoja syntyy koko ajan. Yhteinen tavoite on luoda alueelliset edellytykset opiskelijalle integroitua yhteiskuntaan esimerkiksi harrastusten, sosiaalisten suhteiden ja työelämän kautta.

Hakijamäärä kasvaa

Syksyllä 2023 alkavan ryhmän yhteishaussa opiskelupaikkaa haki yhteensä 3225 hakijaa. Se on 1680 enemmän kuin vuonna 2022. Tämä osoittaa, että kyseiselle koulutukselle on tarvetta ja kysyntää. Kasvava kysyntä ei kuitenkaan saa vaikuttaa ryhmän kokoon, sillä muuten harjoittelupaikkoja ei riitä kaikille.

Jotta pystymme jatkossakin tarjoamaan laadukasta, eettisesti kestävää koulutusta ulkomailta tuleville opiskelijoille, meidän tulee varmistaa, että koulutuksen etenemisen edellytykset täyttyvät jokaisen opiskelijan kohdalla.

Lähteet

Mikkonen, K. 2017. Clinical learning environment and mentoring of culturally and linguistically diverse nursing students. Oulun yliopisto. Lääketietellinen tiedekunta. Väitökirja. Saatavissa: http://urn.fi/urn:isbn:9789526215754 [viitattu 22.2.2023].

Pin It on Pinterest