Kokeilukulttuuri maahanmuuttajien liikuntaan innostamisessa

Suomalaisen liikuntakulttuurin esittelyä Esedulla. Kuva: Petra Muraus

Maahanmuutajataustaisten ihmisten aktiivisuus liikkumiseen on kantaväestöä vähäisempää. Miten saada heidät innostettua liikkumaan?

Taustaa

Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden liikunta-aktiivisuus on usein vähäisempää kuin kantaväestön. Erityisesti muista kulttuureista Suomeen saapuneiden naisten suhde liikuntaan on rakentunut hyvin eri tavoin (Zacheus, Koski & Mäkinen 2011). Liikunnan eri muodot ja omasta hyvinvoinnista huolehtimisen keinot fyysisen aktiivisuuden avulla ovat heille useimmiten vieraita. Monissa kulttuureissa naisilla ei ole lainkaan mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa.

Liikunnan avulla tehtävä kasvatustyö on jo pitkään otettu työvälineeksi maahanmuuttajien kanssa tehtävässä työssä ja liikunnalle on ladattu melko koviakin odotuksia kotoutumisen edesauttajana. Liikunta onkin hyvä mahdollisuus esimerkiksi suomen kielen konkretisointiin sekä suomalaiseen kulttuuriin tutustumiseen. Pidemmälle vietyjä johtopäätöksiä kotoutumistyön tuloksellisuudesta on kuitenkin usein vaikea tehdä (Maijala 2014).

Villages on Move Baltic (Vomb) -hankkeen yhtenä tavoitteena oli turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien liikuntaideoiden kuuleminen, kerääminen ja valittujen ideoiden testaaminen. Tärkeä tavoite on saada ihmisten ääni kuulluksi ja samalla innostettua ihmisiä uusien liikuntamahdollisuuksien äärelle.

Toimenpiteet

Villages on Move Baltic- hankkeessa hyödynnettiin maahanmuuttajataustaisten ihmisten aktivoinnissa yhteistyötä Etelä-Savon ammattiopiston Esedun kanssa. Esedu tarjoaa tutkintoon valmistavaa koulutusta, jossa pääpaino on suomen kielen opiskelussa. Tätä kautta ohjausinterventioihin tavoitettiin yhteensä 185 maahanmuuttajaopiskelijaa, joista monet tulevat keskusta-alueen ulkopuolelta ja myös pienistä lähikunnista. Ohjauksien aikatauluista ja muusta käytännön organisoinnista vastasi Etelä-Savon Liikunta ry:n Petra Muraus.

Liikuntaideoiden keräämisestä sekä ideoiden kokeiluista ja ohjauksista vastasivat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamkin yhteisöpedagogiopiskelijat. Kokonaisuutena opiskelijat suunnittelivat ja ohjasivat yhteensä 76 liikunnallista toimintakertaa. Ohjauskerrat oli suunniteltu seuraavasti:

  1. Yhteinen tutustuminen.
  2. Suomalaisesta liikuntakulttuurista kertominen ja liikuntaideoiden kerääminen valitulla menetelmällä.
  3. & 4. Liikuntaideoiden testaaminen ja paikallisiin liikuntamahdollisuuksiin tutustuttaminen.

Kaikkia toimenpiteitä ohjasi kokeilukulttuurin ideologia, jolloin toimintatapoja ja ihmisten innostamista lähdettiin kokeilemaan usein eri tavoin. Kokeilun ja yhdessä tekemisen kautta tavoitteena on oppia mielekkäitä tapoja liikuntainnostuksen syntymiseen.

Hankkeen aikana opittua ja koettua

Esedun maahanmuuttajaopiskelijat

Projektiryhmän havaintona Esedun opiskelijat voidaan toimenpiteiden onnistumisen näkökulmasta jakaa kahteen ryhmään. Noin 70 prosentille opiskelijoista toteutetut toimenpiteet tuottivat iloa ja innostumista johonkin uudenlaiseen tekemiseen ja harrastamiseen. Monet heistä tulevat hyvin erilaisista kulttuureista ja maista kuin Suomi. Heistä osa on turvapaikanhakijoita, koulutustaso saattaa olla alhainen ja elämisen arki Suomessa eroaa hyvin paljon kotimaasta. Tällöin myös liikunta ja vapaa-ajalla tapahtuva harrastaminen ovat ennestään vieraita asioita. Esimerkiksi monissa muslimimaissa urheilumahdollisuudet ovat vain miehille ja naisten harrastaminen kodin ulkopuolella on hyvin vähäistä.

Noin 30 prosenttia opiskelijoista koki liikuntainterventiot laimeammin. Tässä ryhmässä on paljon Venäjältä ja lähialueilta tulleita. Monilla heistä maahanmuuton taustalla voi olla parisuhde suomalaisen kanssa. Heillä on usein parempi kielitaito ja enemmän kokemusta länsimaisesta liikuntakulttuurista. Suomalaine

Koripalloa ensimmäistä kertaa elämässä. Kuva: Petra Muraus

n kulttuuri on heille tutumpaa. Esedun kokemuksien mukaan tämä ryhmä on muutoinkin haasteellisempi saada mukaan toiminnallisiin projekteihin.

Yhteisöpedagogiopiskelijoiden suunnittelemat ja toteuttamat liikuntainterventiot onnistuivat tavoitteissaan erityisesti niiden ryhmien kanssa, joilla kokemusta Suomesta oli vähemmän. Nämä ihmiset olivat erittäinkin innostuneita tutustumaan, oppimaan ja kokemaan suomalaisia liikunnan muotoja. Ryhmät havainnollistivat omia liikuntaideoitaan piirtämällä, askartelemalla ja myös näyttelemällä, koska suomen kielen taito on vielä vajavainen.

Nämä osallistamisen keinot loivat ryhmiin iloista tekemisen meininkiä, kun jokainen sai mahdollisuuden kertoa omista toiveista ja ideoista liikuntaan. Monet heistä tulevat myös pienistä lähikunnista, joissa harrastamisen mahdollisuuksia ja sosiaalisia kontakteja on vähemmän tarjolla. Oma perhe ja lastenhoito saattavat sitoa vapaa-ajan ja harrastamisen mahdollisuudet ovat vähäiset. Toteutetut liikuntakerrat toivat kaivattua piristystä suomen kieleen keskittyvään arkiseen opiskeluun.

Käytännön liikuntamuodoista sauvakävelyt, helpot pallo- ja tarkkuuspelit sekä esimerkiksi frisbeegolf olivat mainintoja onnistuneista kokeiluista. Keskeisenä tuloksena oli, että suomalaisesta liikuntakulttuurista löytyy monia turvallisia ja helposti opittavia liikuntamuotoja, kunhan niiden ohjauksessa lähdetään aivan perusteista liikkeelle. Monilla maahanmuuttajilla fyysinen kunto ja motoriset taidot vaikuttivat olevan heikommat kuin vastaavan ikäisillä suomalaisilla. Onneksi liikunta jatkuu monella erityisesti juuri heille perustetun kuntosaliryhmän avulla.

Esedun opiskelijoista erityisesti kauempaa tulleet halusivat jatkaa ja tutustua yhä paremmin suomalaiseen liikuntakulttuuriin. Vähemmistönä ollut korkeamman koulutustason ja länsimaisen taustan omaavien opiskelijoiden odotukset olivat korkeammat. He kaipaisivat esimerkiksi pidemmälle vietyjä personal trainer- palveluita ja yksityiskohtaisempaa lajiohjausta.

Yhteisöpedagogiopiskelijat aktivaattoreina

Xamkin yhteisöpedagogiopiskelijat osallistuivat projektiin osana Liikuntakasvatuksen 5 op opintojaksoa, josta 1 op osuus oli tämä innostamisen ja ohjaamisen tehtävä. He suunnittelivat kukin neljä ohjausta, toteuttivat ne ja kirjoittivat itsearvioinnin kokemastaan.

Itsearviointien yhteenvetona voi todeta, että he ovat hyvin sisäistäneet yhteisöpedagogimaisen työotteen. Sen perustana on innostamisen, osallistamisen ja tavoitteellisen ohjaamisen rakentaminen. Välttämättä yhteisöpedagogin ei tarvitse olla liikunnan moniosaaja, mutta hänen tulee tunnistaa niitä kasvatuksen ja ohjauksen paikkoja, joissa liikuntaa voidaan hyödyntää. Tällöin keskiöön ei niinkään nouse se mitä tehdään, vaan erityisesti se miten tehdään.

Tästä näkökulmasta sauvakävely tai petanquen pelaaminen puistossa saavat eri merkityksiä kuin perinteisesti liikuntaan liittämämme fyysiseen kuormitukseen tai taitoon liittyvät tekijät. Sosiaalisiin tekijöihin panostaminen on osallisuuden ja innostamisen näkökulmasta aivan keskiössä. Tätä kautta kasvaa rohkeus kokeilla ja kokea jotakin uutta.

Monille yhteisöpedagogiopiskelijoille projekti oli ensimmäinen pidempiaikainen ja tavoitteellinen kontakti maahanmuuttajataustaisten ihmisten kanssa. Haaste koettiin jännittäväksi, mutta samalla rohkaisevaksi. Hyvin moni nosti esiin sen, miten iloisesti ja positiivisesti heihin suhtauduttiin. Tämä antoi rohkeutta ohjata aikuisia ihmisiä, vaikka välttämättä yhteistä kieltä ei ollut tai se piti luoda. Toisaalta tarvittiin hyvää suunnittelua, mutta samalla rohkeaa heittäytymistä ihmisten innostamiseksi ja ideoiden syntymiseksi.

Lähteet

Maijala, Hanna-Mari 2014. Maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 290. Linet-tutkimusyksikkö.

Zacheus, T., Koski, P. & Mäkinen S. 2011. Naiset paitsiossa? Maahanmuuttajanaisten liikunnan tunnuspiirteitä Suomessa. Liikunta & Tiede 48 (1), 63–70.

Hanke

Villages on Move Baltic (Vomb)

Euroopan Unionin Erasmus+ rahoitteinen partnerihanke. Yhteistyössä Suomi, Viro, Latvia, Liettua ja Tanska

www.villagesonmove.com

Villages on Move Baltic -VOMB

Pin It on Pinterest