Miten YAMK-opiskelijaa voisi ohjata kohti tohtoriopintoja?  

YAMK-pohjalta tohtoriopintoihin? Xamkin ensihoidon yliopettaja Hilla Sumanen pohtii, miten tehdä polusta ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnosta tohtoriopintoihin sujuvampi.

YAMK-taustalla tohtoriopintoihin siirtyminen on vielä uutta Suomessa, ja moni opiskelija kaipaa tietoja aiheesta. Polku YAMK-opinnoista tohtorikoulutukseen ei ole aivan helpoimmasta päästä. Se vaatii sinnikkyyttä ja päämäärätietoisuutta, jotka tosin ovat muutenkin eräitä tärkeimpiä akateemisessa maailmassa tarvittavia ominaisuuksia.

Tohtoriopintoihin hakeutuminen vaatii paljon etukäteisvalmisteluja, eikä jatko-opiskelumahdollisuus ole automaattisesti maisteritaustaistenkaan saatavilla. Kilpailua ohjaajista ja rahoituksista on runsaasti. YAMK-taustainen opiskelija tarvitsee paljon tietoa ja tukea jo pelkästään tohtoriopintojen hakuprosessiin valmistautumisessa.

Itselläni on ohjauksessa muutama YAMK-taustainen tohtoriopiskelija Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa, ja tässä artikkelissa tuon esille omia näkemyksiäni ja kokemuksiani tästä polusta sekä pohdin miten YAMK-opiskelijaa voisi mielestäni tukea ja ohjata kohti tohtoriopintoja 

Toimin itse ensihoidon yliopettajana ja vastaan ensihoidon kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutusohjelmasta. Oma kokemukseni 2,5 vuoden yliopettajuuden perusteella on se, että jatko-opinnot tohtorikoulutuksen muodossa ovat luonteva jatkumo vain muutamille.

Ilmennyttä potentiaalia ja kiinnostusta on kuitenkin mahtavaa ruokkia, sillä tulokset ovat palkitsevia ihan kaikille osapuolille.

Pitäisin polkua luontevana erityisesti sellaisille opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita akateemisesta tutkimuksesta, ovat taitavia etsimään tietoa ja tuottamaan syvällistä tekstiä, osoittavat lähdekritiikkiä, perehtyvät opintojen aikana erilaisiin aiheisiin laajemmin kuin tehtävänanto edellyttää, kyseenalaistavat ja pallottelevat ajatuksia, osoittavat tutkimuksellisia taitoja opinnäytetöissään ja pitävät huolta aikatauluissa pysymisestä.  

Tavoitteellisuus YAMK-opintojen aikana 

Tohtoriopintoihin siirtymistä on hyvä suunnitella tavoitteellisesti jo YAMK-opintojen aikana. Tutkimusorientoituneisuuden osoittaminen on todella tärkeää tohtoriopintoihin hakeutuessa. Opiskelijaa kannattaa ohjata suorittamaan täydentävissä opinnoissa tutkimusmenetelmäopintoja ja tieteellisen kirjoittamisen opintoja, ylipäätänsä sisältöjä, jotka edesauttavat tutkimusorientaation kehittymistä ja akateemisen tutkimussuunnitelman kirjoittamista. Akateemisen englannin kielen taidon kehittäminen on myös erittäin tärkeää.

Jos oman koulun listoilta ei löydy opiskelijan tavoitetta riittävästi tukevia kursseja, kannattaa ohjata opiskelijaa katsomaan myös muiden korkeakoulujen kurssitarjonnat ja sisällyttää suoritukset tutkintoon.

Myös opinnäytetyö kannattaa toteuttaa mieluummin tutkimuksena kuin kehittämistyönä 

Väitöskirjan ohjaajien löytäminen on mielestäni suurin haaste siirtymisessä ammattikorkeakoulutaustalla suoraan tohtoriopintoihin. Ammattikorkeakoulussa opintojen aikana ei välttämättä synny samanlaisia kontakteja potentiaalisiin ohjaajiin kuin yliopistossa opiskellessa. Tästäkin syystä tavoitteellisuus on tärkeää, ja opiskelijan kanssa voisi miettiä, onko opintoihin mahdollista sisällyttää työelämä– tai TKI-yhteistyötä mielellään jonkun tutkimusryhmän kanssa, jolloin oppimisen ohella syntyisi niitä tarvittavia kontakteja.  

Väitöskirjat ovat nykyään usein artikkeliväitöskirjoja (monografioiden suosiossa lienee tieteenalakohtaista vaihtelua) ja olisi hyvä pohtia, voisiko opinnäytetyön pohjalta kirjoittaa tieteellisen julkaisun, sillä ne ovat erittäin tärkeitä käyntikortteja väitöskirjan ohjaajia etsiessä ja tohtoriopinto-oikeutta hakiessa.

Jos mahdollista, opiskelijaa voisi kannustaa jo pidemmälle kantavaan suunnitelmallisuuteen ja miettimään opinnäytetyön aihe sellaiseksi, että se joko tukee tulevan väitöskirjan aihetta, tai jopa johtaa ensimmäiseen väitöskirjaan sisällytettävään tutkimusartikkeliin. Tätä tehdään aina välillä yliopiston maisteriopinnoissa, eli gradusta kirjoitetaan väitöskirjan osatutkimus.

On hyvä huomioida, että jos opinnäytetyöstä aikoo kirjoittaa tieteellisen julkaisun, tutkimuksen tulokset tulee julkaista ensin tieteellisen lehden toimesta, eikä YAMK-opinnäytetyönä. Näin siitä syystä, että tiedejulkaisut eivät julkaise jo aiemmin julkaistuja tuloksia.  

Varsinainen valmistelu  

Tohtoriopinnot pitävät sisällään väitöskirjan ja opintoja. Tohtoriopintoihin hakiessa on esitettävä uskottava ja toteuttamiskelpoinen väitöskirjan kokonaispakettisuunnitelma. Tämä pitää sisällään niin tutkimussuunnitelman, ohjausjärjestelytkurssiehdotukset kuin rahoituksenkin. Opiskelijalle olisi tärkeä tarjota tietoa tarvittavan valmistelun laajuudesta ja vaativuudesta, jotta valmistautumisen huomaa aloittaa tarpeeksi ajoissa.  

Väitöskirjan aihe on keskeistä. Aiheen täytyy olla sellainen, että opiskelija on aidosti motivoitunut viettämään sen parissa useamman vuoden. Aiheen perusteella valitaan tiedekunta ja tohtoriohjelma. Aihevalinta määrittää myös sitä, keitä kannattaa tavoitella väitöskirjan ohjaajiksi ja miltä taholta väitöskirjatyölle voisi mahdollisesti löytyä rahoitus.

Opiskelijaa kannattaa ohjata miettimään myös väitöskirjan jälkeistä aikaa, eli tekemään strategisia ratkaisuja tulevaisuuden työtehtäviensä kannalta. Väitöskirja voi esimerkiksi pätevöittää tietyn aiheen valtakunnalliseksi asiantuntijaksi.  

Opiskelijan pohtiessa aihetta häntä voisi kannustaa perehtymään alansa tutkimustietoon ja etsimään ”tutkimusaukkoa”, johon väitöskirjakokonaisuus voisi vastata.

Väitöskirjaa on miellyttävämpää työstää, mikäli aiheen ympäriltä löytyy jo aiempaa tutkimusta, johon sitoa omat tutkimustulokset.

Aiheen täsmentymisen jälkeen tutkimuskokonaisuus tulisi pilkkoa kolmeen tai neljään tutkimuskysymykseen, joista jokaisesta kirjoitetaan tutkimusartikkeli tohtoriopintojen aikana. Tutkimuskysymysten tulisi olla riittävän erilaisia keskenään, mutta pyörittävän samaa aihepiiriä eri näkökulmista. Toisiinsa linkittyvät artikkelit muodostavat sitten aikanaan artikkelimuotoisen väitöskirjayhteenvedon, jota puolustetaan väitöstilaisuudessa.  

Metodologinen osaaminen on todella olennaista jo väitöskirjan tutkimussuunnitelmaa tehtäessä. Siksi tämän osaamisen keräämiseen kannattaa kannustaa kaikin keinoin jo edeltävien opintojen aikana. Uskottava ja toteuttamiskelpoinen tutkimussuunnitelma tarkoittaa metodologian osalta sitä, että tekijä ymmärtää millaista aineistoa tutkimuskysymyksiin vastaamiseen tarvitaan, mistä aineisto kerätään ja miten sitä analysoidaan.

Tässä yhteydessä myös aikatauluasiat ovat olennaisia, sillä raskaat aineistonkeruuvaiheet saattavat viivästyttää väitöskirjan valmistumista huomattavasti, ja se ei ole hyvä lähtökohta tohtoriopintoihin. Hakuvaiheessa täytyy esittää näkemys myös tutkimuksen kustannuksista (esimerkiksi joidenkin rekisteriaineistojen saaminen tutkimuskäyttöön on maksullista) ja suunnitelmaan sisältyvistä riskeistä (esimerkiksi juuri aineistonkeruuseen liittyen) sekä pohtia kattavasti luotettavuus- ja eettisyysnäkökulmia.   

Tohtoriopinnot vievät keskimäärin nelisen vuotta kokoaikaisesti tutkimustyön parissa työskennellen. Mikäli väitöskirjaa tekee muun työn ohessa, aikaa menee oletettavasti paljon kauemmin. Tohtoriopintoihin hakeutuessa on esitettävä realistinen aikataulusuunnitelma opintojen etenemisestä, yliopistoa luonnollisesti kiinnostaa tuleeko tutkinto myös suoritettua.

Väitöskirjatyön rahoituksen miettiminen on hyvä aloittaa yhdessä itse aihevalinnan kanssa, eli kartoittaa esimerkiksi väitöskirjan aiheeseen sopivia säätiöitä ja muita rahoittajia 

Tähän kaikkeen kytkeytyy väitöskirjan ohjaus. Hyvällä, joskin aina alustavalla, tutkimussuunnitelmalla on helpompi lähestyä potentiaalisia ohjaajia kuin pelkällä aiheidealla, jos tarvittavia kontakteja ei ole jo valmiina.

Väitöskirjaan tarvitaan kaksi tai kolme aiheen sisällöllistä ja/tai menetelmällistä asiantuntijaa ohjaajiksi, ja aiheen täytyy kiinnostaa ohjaajia, jotta he haluavat sitoutua vuosiksi väitöskirjan ohjaukseen. Yleensä väitöskirjan ohjaajat tekevät omaa tutkimusta samantyyppisestä aiheesta.

Ohjaajille on olemassa pätevyysvaatimukset ja eri tiedekunnissa on erilaisia käytäntöjä siitä, täytyykö väitöskirjan ohjaajien olla esimerkiksi työsuhteessa yliopistoon. Tutustumalla kohdeyliopiston ja -tiedekunnan ohjeisiin pystyy siis jo rajaamaan potentiaalisten lähestyttävien joukkoa.  

Ohjaajien valintaan on syytä kiinnittää erityistä huomiota, vaikka ohjaajia voikin olla vaikea löytää. Ohjaajat ovat väitöskirjakokonaisuuteen kuuluvissa tutkimusartikkeleissa kanssakirjoittajina, väitöskirjan tekijän ollessa artikkelien pääkirjoittaja (ensimmäinen kirjoittaja). Tutkimustyön sujuvan etenemisen vuoksi on erittäin tärkeää, että ohjaajiin on hyvät keskusteluvälit, väitöskirjan tekijä saa tarvitsemaansa tukea ja oppii mahdollisimman paljon prosessin aikana.

On olennaista, että ohjaajalla on aikaa ja halua ohjata rakentavasti, esimerkiksi ilman artikkelikäsikirjoitukseen saatavia kommentteja työ ei pääse edistymään, ja tilanne on mitä turhauttavin väitöskirjan tekijälle. Sen sijaan hyvässä ohjaussuhteessa ohjaajat ovat käytettävissä silloin, kun väitöskirjan tekijällä on kysyttävää, osaavat auttaa solmukohtien läpi ja myös haastavat aloittelevaa tutkijaa prosessin aikana opin kertymiseksi.  

Oman kokemukseni mukaan YAMK-taustaiset opiskelijat, jotka suoriutuvat kaikesta tohtoriopintojen valmisteluun vaadittavasta työstä, todella ansaitsevat paikkansa jatko-opintoihin.

On hienoa, että Suomessa tämä polku alkaa yleistymään ja erilaiset taustat tuovat mielestäni tutkimuspiireihin paljon rikkautta.

YAMK-taustaisilta löytyvä käytännön työn osaaminen tuo runsaasti syvyyttä esimerkiksi tutkimusaiheen perustelemiseen ja tulosten pohtimiseen. Tutkimusosaamisen kehittymisen seuraaminen on erittäin palkitsevaa havainnoitavaa myös ohjaajalle, ja olenkin suositellut monissa akateemisissa yhteyksissä olemaan avoin tälle polulle.

Pin It on Pinterest