Xamkin kuntoutus- ja terveysalan koulutusyksikössä toteutetun moniammattisen kotikuntoutuksen erikoistumiskoulutuksen tavoitteena oli sekä syventää että laajentaa sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisten osaamista moniammatillisessa kuntoutujan arjessa tapahtuvassa kotikuntoutuksessa. Tässä artikkelissa kuvataan yhtä koulutuksessa käytettyä arviointimenetelmää, alku- ja loppukyselyä sekä siitä saatuja tuloksia.
Sama Webropol-kysely toistettiin osallistujille (1 kuntoutuksen ohjaaja, 1 sosionomi, 2 toimintaterapeuttia, 3 sairaanhoitajaa ja 9 fysioterapeuttia) kahdesti ja kysymyksillä pyrittiin saamaan esille koulutuksen aikana saavutettu osaaminen opiskelijoiden arvioimana. Kysymykset pohjautuivat viiden ammattikorkeakoulun yhteisessä opetussuunnitelmassa kuvattuun syventävän ja laajentavan osaamisen T-malliin.
Moniammatillisessa kotikuntoutuksessa asiakas kotiympäristössään on keskiössä ja ammattilaiset työskentelevät yhdessä asiakkaan tavoitteiden mukaisesti.
Opetussuunnitelmassa moniammatillisen kotikuntoutuksen yleinen kuvaus kuvastaa T-mallin mukaista syventävää ja laajentuvaa osaamista (Kallunki & Seppänen 2016, 27). Mallissa T-kirjaimen pystyviivalla tarkoitetaan syvää substanssi- ja asiantuntijuusosaamista ja T:n poikkiviivalla kykyä ymmärtää muita osaamisalueita ja hallita niin kutsuttuja metataitoja (ks. taulukko 1). Ne yhdistettynä substanssiosaamiseen tuovat osaamisessa parhaan tuloksen. Tällaisia ovat esimerkiksi vuorovaikutustaidot ja ymmärrys toimintaympäristöstä ja asiakkaista.
Moniammatillisessa kotikuntoutuksessa asiakas kotiympäristössään on keskiössä ja ammattilaiset työskentelevät yhdessä asiakkaan tavoitteiden mukaisesti. T-mallin oppijalla on syvä asiantuntijuus omalla alallaan, mutta hän myös ymmärtää ja tuntee toisten asiantuntijuutta tavalla, joka mahdollistaa uusien ratkaisujen kehittämisen asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin.
Taulukossa 1 on kuvattuna ammattikorkeakoulujen verkostossa laatima sovellus Kallunki & Seppäsen (2016) T-mallista moniammatillisen kotikuntoutuksen erikoitumisopintoihin soveltuvaksi. Kysymykset alku- ja loppukyselyyn johdettiin suoraan tästä T-mallista.
Taulukko 1. Erikoisosaamisen yleinen kuvaus (Ammattikorkeakoulujen verkosto 2017, 4).
Alku- ja loppukyselyn tulokset
Alku- ja loppukyselyssä (Webropol) opiskelijat arvioivat osaamistaan sekä syventävässä erityisosaamisessa että laajentavassa moni-ammatillisessa osaamisessa (ks. taulukko 1). Kyselyn vastaukset on luokiteltu asteikolle 1-5 siten, että Ei ollenkaan = 1, Vähäistä = 2, Jonkin verran = 3, Paljon = 4 ja Erittäin paljon = 5. Tuloksista on laskettu keskiarvot. Kysymykset olivat samat kummassakin kyselyssä.
Alkukyselyn kaikkien kysymysten yhteinen keskiarvo oli 2,8 (n=10) ja loppukyselyn 3,9 (n=13). Koulutuksen aikana osaaminen parani opiskelijoitten arvioimana keskimäärin 1,1 yksikköä. Syventävä osaaminen karttui eniten kotikuntoutuksen malleissa ja mallien kehittämisessä ja arvioinnissa. Laajentava osaaminen karttui eniten verkostoissa toimimisessa ja luovien, eri alojen yli menevien ratkaisujen tekemisessä.
Syventävä erityisosaamisen kehittyminen kotikuntoutuksessa erikoistumiskoulutuksen aikana
Syventävää erityisosaamista erikoistumiskoulutuksessa mittasi kuusi kysymystä. Niiden keskiarvo alkukyselyssä oli 2,9 (n=13) ja loppukyselyssä 4,0 (n=10). Parannusta koulutuksen aikana tuli 1,1 yksikköä. Taulukkoon 2 on koottu näiden kuuden kysymyksen alku- ja loppukyselyn keskiarvot ja muutos yksikköinä, joka oli kaikissa plusmerkkinen.
Taulukko 2. Syventävää erityisosaamista mittavat kysymykset ja niiden keskiarvot (x̄) alku- (n=13) ja loppukyselyssä (n=10) erikoistumiskoulutuksen opiskelijoilla.
Osaaminen kotikuntoutuksen teoreettisista perusteista-osiossa parannusta tuli 1,1 yksikköä koulutuksen aikana (2,9 -> 4). Opiskelijat arvioivat valmiuksiaan toimia kotikuntoutuksen kehittäjänä osana moniammatillista toimintakulttuuria jo alkukyselyssä hyväksi (keskiarvo 3,4). Loppukyselyssä keskiarvo nousi 4,3:een, joten parannusta tuli 0,9 yksikköä. Arvioidessaan osaamistaan moniammatillisen kotikuntoutuksen malleista opiskelijat saivat alkukyselyssä keskiarvon 2,4, Loppukyselyssä keskiarvo nousi 4:ään, tulos parani peräti 1,6 yksikköä. Mallien kehittäminen ja arviointi parani myös keskimäärin 1,6 yksikköä (2,3->3,9). (Taulukko 2.)
Kaikissa syventävän osaamisen vastauksissa tuli koulutuksen aikana opiskelijoiden arvioimana parannusta. Vähiten opiskelijoiden keskiarvo nousi valmiuksissa tuottaa yhteistoiminnallista tietoa (alkukysely 2,7 -> loppukysely 3,4) ja valmiuksissa toimia kotikuntoutuksen kehittäjänä (alkukysely 3,4 -> loppukysely 4,2). Parannusta tuli ensimmäisessä 0,7 ja jälkimmäisessä 0,8 yksikköä. (Taulukko 2.)
Laajentava osaaminen moniammattisella osa-alueella erikoistumiskoulutuksen aikana
Laajentavaa osaamista moniammatillisella osa-alueella mittasi myös kuusi kysymystä ja niiden tuloksia on vertailtu alku- ja loppukyselyn välillä samalla tavalla kuin syventävää osaamista. Keskiarvo parani 1,1 yksikköä. Taulukossa 3 esitetään laajentavan osaamisen kysymysten keskiarvot ja tapahtunut muutos alku- (n=13) ja loppukyselyssä (n=10).
Taulukko 3. Laajentavaa osaamista moniammatillisella alueella mittavat kysymykset ja niiden keskiarvot (x̄) alku- (n=13) ja loppukyselyssä (n=10) erikoistumiskoulutuksen opiskelijoilla.
SOTE-toimintaympäristön muutosten ennakointi ja kehittäminen tulevaisuuden näkökulmasta, parannusta osaamisessa alkukyselystä loppukyselyyn oli 1,1 yksikköä (2,4 -> 3,5). Kohentumista verkostomaisen asiantuntijuuden hyödyntämiseen tuli myös 1,1 yksikköä (2,7 -> 3,8) opiskelijoiden arvioimana. Verkostoissa toimimisessa oli tapahtunut huomattava kohennus. Koulutuksen aikana keskiarvo osaamisessa nousi 1,3 yksikköä (2,6 -> 3,9). Luovien, yli eri alojen menevien ratkaisujen tekemisessä parannusta tapahtui vieläkin enemmän, peräti 1,5 yksikköä (2,5 -> 4). (Taulukko 3.)
Myös laajentavan osaamisen kaikilla osa-alueilla tapahtui parannusta koulutuksen aikana. Vähiten (0,5 yksikköä) koheni opiskelijoiden arviointi kyvyistään soveltaa monitieteistä tietoperustaa (alkukysely 3,0 -> loppukysely 3,5) sekä opiskelijoiden arviointi osaamisestaan kotikuntoutuksen tietoperustasta (1,0 yksikköä, alkukysely 3,1 -> loppukysely 4,1). (Taulukko 3.)
Yhteenveto
Uusi pilottikoulutuksena toteutettu erikoistumiskoulutus näyttää lisänneen sekä opiskelijoiden syvää ammatillista erityisosaamista kotikuntoutuksesta (kohennusta 1,1 yksikköä), että laajentavaa osaamista moniammatillisuudesta (kohennusta (1,1, yksikköä). Osallistujia opiskelijaryhmässä oli 16, joista alkukyselyyn vastasi 13 ja loppukyselyyn 10. Tulokset kertovat tilanteen juuri tämän opiskelijaryhmän kohdalla, mutta antavat aineksia uuden erikoistumiskoulutuksen suunnitteluun. Koko verkostossa viiden ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kohdalla tulos oli samansuuntainen.
Lähteet
Ammattikorkeakoulujen verkosto. 2017. Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK), Metropolia Ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu (OAMK), Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (XAMK). Moniammatillisen kotikuntoutuksen erikoistumiskoulutus. Valtakunnallinen opetussuunnitelma 30 op, 2017-2018. 13.4.2017
Kallunki J, Seppänen H. 2016. Korkeakoulujen erikoistumiskoulutukset. Käsikirja koulutusten kehittäjille. Saatavissa: www.unifi.fi. ja www.arene.fi