”Etäpalveluilla tarkoitetaan terveydenhuollossa sitä, että potilaan tutkiminen, diagnostiikka, tarkkailu, seuranta, hoitaminen, hoitoon liittyvät päätökset tai suositukset perustuvat esimerkiksi videon välityksellä verkossa tai älypuhelimella välitettyihin tietoihin ja dokumentteihin.” (Potilaille annettavat terveydenhuollon etäpalvelut, 2016.)
Etäkuntoutuksella ymmärretään erilaista etäteknologiaa hyödyntävien sovellusten käyttämistä kuntoutumista edistävällä tavalla. Etäteknologialla viitataan esimerkiksi puhelimen, matkapuhelimen, tietokoneet, tablettitietokoneen tai televisiosovelluksen käyttämiseen. Etäkuntoutus myös edellyttää, että se on prosessimaista eli sillä on alku ja loppu, se on tavoitteellista ja toteutuu ammattilaisen ohjauksessa ja seurannassa. (Salminen ym. 2016, 11.)
Kartoitus tehtiin sähköpostikyselynä
Millainen on sote-alan yksiköissä etäpalvelujen tilanne? Itä-Savon alueella toteutettiin sähköpostikysely, jolla selvitettiin, miten sosiaali- ja terveysalan yksiköissä käytetään etäpalveluja, millaisia kokemuksia niiden käytöstä on ja millaista etäpalveluihin liittyvää täydennyskoulutusta kaivataan. Kysely tehtiin osana ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyötä Xamkin Kuntoutus- ja terveysalan koulutusyksikön toimeksiannosta.
Kysely tuotti 16 vastausta Xamkin sote-alan (sairaanhoito, fysioterapia, jalkaterapia) harjoittelupaikoista Itä-Savosta ja seitsemän vastausta muualta Suomesta. Vastaajista hieman yli puolet toimi julkisella sektorilla, vajaa puolet yksityisellä sektorilla ja muutama vastaaja kolmannella sektorilla. Etäpalveluja käytettiin suuressa osassa vastaajien työpaikoista ja muutamassa työpaikassa etäpalvelujen käytön aloitus oli suunnitelmissa.
Etäpalvelujen käyttö ja käyttäjät
Kyselyn tulosten perusteella etäpalvelujen toteuttamisessa käytetyimmät välineet olivat tietokone, älypuhelin, puhelin, tablettitietokone ja televisio. Etäpalveluja käyttävät kyselyn mukaan eniten sairaanhoitajat, fysioterapeutit ja lääkärit. Muita etäpalvelua käyttäviä olivat psykologit, terveydenhoitajat, jalkaterapeutit ja sosiaalityöntekijät/sosionomit.
Etäpalvelut liittyivät eniten kuntoutukseen, ohjaamiseen ja hoitoon liittyvään päätöksentekoon. Etäpalveluja käytettiin myös tarkkailuun tai seurantaan, hoitamiseen, tutkimiseen ja diagnostiikkaan. Koulutukseen, etävalmennukseen, ryhmätuokioihin ja verkostoneuvotteluihin käytettiin etäpalveluja jonkin verran.
Mikä etäpalveluissa toimii, missä on haasteita?
Etäpalveluissa toimivia asioita ovat hoidon suunnittelu, seuranta, tiedonkulku hoitotiimissä sekä terapian tai hoidon toteuttamisen helpottuminen. Toimivaksi koettiin myös asiakkaiden myönteinen asenne etäpalveluja kohtaan sekä koulutuksiin osallistuminen omalla paikkakunnalla.
Haasteelliseksi koettiin asiakkaiden teknologiavastaisuus tai tietotekniikan käytön osaamattomuus, henkilökunnan tiedon ja osaamisen puute, tekniset ongelmat äänen ja kuvan laadussa sekä yhteyksien käynnistämisessä ja tietoturvaan liittyvät asiat. Vastauksista välittyi, että epäselvyyttä on siinä, mitä tietoa on luvallista lähettää ja mistä oikeat palvelut löytyvät.
Yhteydet toimivat Skypellä ja Moodlessa häiriöistä huolimatta
Käytetyimmät sovellukset kyselyn mukaan ovat reaaliaikainen kuvayhteys (esim. Skype), kuvat (esim. digitaaliset kuvat) ja verkossa toimivat oppimisympäristöt (esim. Moodle). Myös videoita, verkkomateriaaleja ja pikaviestipalveluja käytetään. Toimivimmat sovellukset ovat oppimisympäristö (Moodle), pikaviestit (WhatsApp), valokuvaus puhelimella ja tabletilla sekä Skype-yhteydet.
Haasteelliseksi koettiin käyttöä jarruttava mobiilipalvelujen ohjelmistojen hintataso, tekniset ongelmat, häiriöt yhteyksissä ja videosovellusten käytön saaminen vastaamaan live-tilannetta. Potilasturvallisuus ja tietosuoja sekä riittämätön aika eri sovellusten tutustumiseen ja opetteluun koettiin myös haasteena.
Täydennyskoulutusta valmistellaan
Etäpalvelujen toteuttaminen edellyttää uudenlaista osaamista. Etäpalvelun tuottajan tulee hallita palveluun liittyvät perusasiat, jotta asiakkaan ohjeistus uusiin toimintatapoihin mahdollistuu. Kysely tuotti myös tietoa etäpalvelujen käyttämiseen liittyvästä täydennyskoulutustarpeesta. Reilusti yli puolet koki tarvitsevansa asiaan liittyvää koulutusta. Tarpeet liittyvät tietoturvaan ja teknologiaan, etäpalvelujen soveltuvuuteen sekä tietoon asiakkaiden kokemuksista etäpalvelujen käyttäjinä.
Opinnäytetyö tuotti tärkeää tietoa etäpalvelujen käytön nykytilasta. Sen avulla voidaan edistää sosiaali- ja terveysalan etäpalveluihin liittyvää osaamista ja käyttöönottoa Itä-Savon alueella. Xamkin kuntoutus- ja terveysalan koulutusyksikkö hyödyntää tuloksia koulutustarjonnan suunnittelussa.
Lähteet:
Forsell-Makkonen, T., Lemmetyinen, P. & Nyrhinen, L. 2017. Etäpalveluja sotessa. Täydennyskoulutuksen sisällön teemat. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Monialainen toimintakyvyn edistäminen koulutusohjelma. Fysioterapeutti (YAMK). Opinnäytetyö. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://www.theseus.fi/handle/10024/135655
Salminen, A-L, Heikkala, S. & Stenberg, J-H. (toim.) 2016. Etäkuntoutus. PDF -dokumentti. Helsinki. Kela. Saatavissa: http://www.kela.fi/documents/10180/0/Et%C3%A4kuntoutus/4a50ddb8-560c-47b4-94ed-09561f6981df.
Potilaille annettavat terveydenhuollon etäpalvelut. 2016. Valvira. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto. WWW-julkaisu. Saatavissa: http://www.valvira.fi/terveydenhuolto/yksityisen_terveydenhuollon_luvat/potilaille-annettavat-terveydenhuollon-etapalvelut [viitattu 4.1.2017].