Keväisen luonnon keskelle, Pyhtään The Navettaan kokoonnuttiin 23.5.2023 juhlistamaan Suomen kulttuurirahaston Kymenlaakson rahaston apurahan saaneita. Kymenlaakson rahasto tukee vuosittain kymenlaaksolaisen taiteen, kulttuurityön ja tieteen edustajia. Tänä vuonna apurahahakemuksia oli yhteensä 244 ja apurahan sai 38 henkilö tai yhteisöä.
Maakunnallisen 40 000 euron suuruisen kärkiapurahan jakoivat puoliksi Haminan Teinisirkus ja Kotkan Nuoriso-orkesteriyhdistys. Kymenlaakson rahaston vuoden 2023 palkinnon sai Sippolassa sijaitseva Kulttuuriyhdistys Antares. Palkinto on 10 000 euroa. Palkinnon perusteluina mainittiin ”tilan ja rauhan mahdollistaminen taiteelle ja kohtaamisille”.
Taiteeseen kohdistuvat apurahat painottuvat kuvataiteeseen, musiikkiin ja näyttämötaiteisiin. Tieteeseen kohdistuvat apurahat annettiin pääasiassa lääketieteen, käyttäytymistieteen ja luonnontieteen tutkimushankkeisiin. Taiteen tekemiseen kohdistuvia apurahoja jaetaan 64 % edestä koko jaettavasta apurahojen määrästä, kun vastaavasti tieteen osuus on 36 % (Kymenlaakson rahastolta… 2023).
Juhlapuhe ajan hermolla
Juhlapuheen piti venäläisen kirjallisuuden ja kulttuurin professori Tomi Huttunen Helsingin yliopistosta. Huttunen on kotoisin Kuusankoskelta ja käynyt lukionsa Kotkassa. Hänellä on vahva kymenlaaksolainen tausta, joka kuuluu hänen puheessaan ja huumorissaan.
Huttunen käsitteli puheessaan rajaseudun merkitystä, sen yhdistävyyttä ja erottavaa luonnetta. Hän nosti esiin myös niitä historian hämäriin jääneitä suomalaisia vaikuttajia, jotka lähtivät Venäjälle tekemään Suomea ja suomalaisuutta tunnetuksi jo 1800-luvun alkuvuosikymmeninä sekä kääntämään esimerkiksi Kalevalaa venäjän kielelle. Yhteistyö venäläisten kulttuurivaikuttajien kanssa on ollut jo tuolloin selvää ja vaikuttavaa, joskin myös suomalaisuutta ja suomalaista kulttuuri-identiteettiä on pyritty vähättelemään ja kieltämään tuolloisten pietarilaisten kulttuurivaikuttajien parissa. Tätä aihepiiriä Huttunen työryhmineen tutkii Venäläinen kirjallisuus ja Suomi -hankkeessa, jonka osarahoittajana toimii Suomen kulttuurirahasto.
Huttunen rinnasti puheessaan nykypäivän maailmanpoliittisen tilanteen piirteitä 1800-luvun alkupuolen sekä 1900-luvun taitteen sortovuosien tilanteeseen. Myös Ukrainan itsenäisyys- ja kansallisuustaistelu nousi hänen puheessaan esiin. Viihdyttävässä mutta vakavan pohjavireen sisältävässä puheessa korostui suomalaisten itsenäisyystaistelu ja suomalainen identiteetti esimerkkinä ukrainalaisten taistelulle suvereenin kotimaan ja oman kansallisen identiteetin puolesta.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu on tärkeä kulttuurialan kouluttaja maakunnassa
Kymenlaakson korkeakouluyhdistys ry sai 33 000 euron apurahan energiavarastoinnin professuuriin. Yhdistyksen puheenjohtaja Minna Malja mainitsi apurahansaajien juhla- ja kiitospuheessaan myös Xamkin tärkeänä kulttuurialan kouluttajana maakunnassa. Useat apurahojen saajat vuosien varrelta ovat saaneet kulttuurialan koulutuksensa Xamkissa tai sen edeltäjäoppilaitoksessa, Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa. Malja korosti puheessaan, että kulttuurityö ja sen hedelmistä nauttiminen on sellaista luksusta, josta jokainen ihminen halutessaan pääsee nauttimaan ja ammentamaan voimavaroja elämäänsä. Malja korosti puheessaan myös humanismia; kulttuuri ja taide kuuluvat oleellisena osana ihmisyyteen.
Lapsuudessa saatu kulttuurikipinä ja monipuolinen sekä riittävä kädentaito-, taide- ja musiikkikasvatus mahdollistavat suomalaisen kulttuurin kukoistuksen myös tulevaisuudessa.
Maljan puheen sanoman tärkeys mietitytti kotimatkalla: lapsuudessa saatu kulttuurikipinä ja monipuolinen sekä riittävä kädentaito-, taide- ja musiikkikasvatus mahdollistavat suomalaisen kulttuurin kukoistuksen myös tulevaisuudessa. Tällä hetkellä tämän äärimmäisen tärkeän asian yllä on valitettavasti suuria ja huolestuttavia pilviä.
Jo pitkään on peruskouluasteilla vähennetty järjestelmällisesti kädentaito-, taide ja musiikkitunteja, mikä on yhtenä vaikuttavana asiana ikäluokkien pienenemisen ohella alkanut näkyä muotoilualoille ja restaurointia opiskelemaan hakeutuvien määrissä myös Xamkin kulttuurin koulutuksissa. Toivon mukaan kyseessä on tilapäinen aaltoliike alaspäin, ja kulttuurialankoulutus saadaan taas uuteen nousuun. Valtiovallan tulisi tukea tätä kaikin keinoin, eikä ainakaan toimia suomalaista kulttuurin ja taiteen koulutusta ja toimintaa vastaan. Muutoin käy niin, että elämme köyhässä kulttuuri-ilmapiirissä, jossa toimijoina ovat muut kuin suomalaiset osaajat.