Osallistuimme 1.-3.7. Palmassa järjestettyyn EDULEARN19 International Conference on Education and New Learning Technologies konferenssiin. Kyseessä on yksi suurimmista vuosittain järjestettävistä kansainvälisistä konferensseista, jossa on noin 800 osallistujaa 80 eri maasta. Osallistujina on opettajia, tutkijoita ja muita koulutusalan ammattilaisia. Konferenssissa pidimme alustukset Xamkin opetussuunnitelmatyöstä ja työelämäpedagogiikasta.
Kyky saavuttaa uutta tietoa tulee olemaan arvokkaampaa kuin tieto itse
Konferenssin keynote puhujina olivat William Rankin (USA) ja Richard Gerver (UK). Rankin työskentelee oppimis- ja tutkimuskeskuksen johtajana. Hän vetää kansainvälistä tiimiä, joka tutkii ja kehittää sosiaalisesti rakentuvia oppimishaasteita, yhdistäen koodausta, fyysistä tietotekniikka ja haasteisiin pohjautuvaa pedagogiikkaa. Gerver taas on palkittu puhuja ja kirjailija, joka on aloittanut uransa opettajana ja rehtorina. Hän käsittelee kirjoissaan ja esityksissään koulutuksen murrosta ja tulevaisuuden työelämätaitoja.
Kuva 2 William Rankin avaa puheessaan pedagogisia elementtejä. Kuva: EDULEARN19
Molemmat painottivat puheissaan yhteiskunnan muutoksen tuomaa haastetta koulutukselle. Puhujien mukaan nykysukupolvi ei enää hyväksy nykyistä koulutussysteemiä, joka on kouluttanut ihmisiä toimimaan massoina. Nyky-yhteiskunta rakentuu aiempaa yksilöllisemmille valinnoille ja tehtäville. Koska kaikki toistava työ on automatisoitavissa, koulutuksen tulee vahvistaa ns. soft skillsejä kuten luovuutta, jolla tarkoitetaan lähinnä kykyä kehittää yhteisöllisesti uutta.
Esityksissä viitattiin Word Economic Forumin (2018) raporttiin, jossa analyyttinen ajattelu ja innovatiivisuus on mainittu tärkeimpänä työelämätaitona sekä vuosina 2018 että 2022. Raportin mukaan vuonna 2022 toiseksi tärkeimpänä taitona on aktiivinen oppiminen ja kolmantena luovuus.
Suomalainen pedagoginen osaaminen on maailman kärkiluokkaa
Seminaarin aikana osallistuimme kymmeniin eri maiden sessioihin, joiden aiheet liittyivät oppimisteknologiaan, opetussuunnitelmien kehittämiseen, työelämäpedagogiikkaan ja ohjaukseen. Tiivistetysti voidaan todeta, että suomalainen pedagoginen osaaminen on maailman kärkiluokkaa, ja Xamkin kehittämisen suunta on oikea. Monissa teemoissa kuten työelämäpedagogiikassa näytämme olevan monia muita maita edellä. Oppimisteknologiassa MOOCit ovat selkeästi pinnalla. Edelläkävijämaat hyödyntävät oppimisessa jo erilaisia pitkälle vietyjä pelillisiä ympäristöjä ja virtuaalimaailmoja.
Monissa esityksissä tuli esille, että työelämätaitojen kehittämiseksi tarvitaan erilaisia menetelmiä sekä lähiopetukseen perustuvia että verkko-opetusta. Verkko-opetus on kognitiivisesti erilaista kuin kontaktissa tapahtuva oppiminen. Verkko-oppimisen tukemiseen esiteltiin sessioissa erilaisia yhteisöllistä työskentelyä tukevia menetelmiä.
Opetussuunnitelmien kehittämisessä moduulirakenne on selkeästi oikea valinta ja tässä työssä olemme myös pitkällä. Kehitettävää meillä on vielä opetussuunnitelmatyöprosessien mallintamisessa.
Opiskelijan suoriutumista tuetaan monin eri tavoin
Opiskelijoiden keskeyttämisiä pyritään ehkäisemään monin keinoin, kuten opiskelijoiden sosiaalista verkostoitumista tukevilla mobiilisovelluksilla, aloittavien opiskelijoiden odotuksia realistisemmaksi tekevillä verkkosivustoilla tai verkkokursseihin liitetyillä mindfullness-tehtävillä, jotka näyttivät tukevan opiskelijan suoriutumista.
Hyvä käytännön vinkki liittyi verkko-opetuksen personoinnin mahdollisuuksiin. Verkossa olisi mahdollista arvioida ja tunnistaa kunkin oppijan osaamisprofiili suhteessa opintojakson sisältöihin ja räätälöidä opintojakso kullekin oppijalle sopivaksi.
Kaiken kaikkiaan seminaari tarjosi näköaloja maailmanlaajuiseen pedagogiseen kehittämiseen, sekä auttoi meitä asemoimaan itsemme paremmin tässä kehityksessä. Lopputulemana voidaankin todeta, että pedagogisen kehittämisen suuntamme on oikea ja paljon olemme saaneet yhdessä aikaan.