Ensihoidon ylempää ammattikorkeakoulututkintoa on toteutettu Kotkassa vuodesta 2015 lähtien. Ensihoitajien AMK- ja YAMK-koulutus on siten varsin nuorta koko Suomessa, mutta kehitys on ollut vauhdikasta koko alalla.
Koulutuksien täytyy jatkuvasti reagoida työelämän tarpeisiin, myös tulevia tarpeita ennustaen. Ensihoidon kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksessa on nyt ajankohtaista kehittää esimerkiksi yhä kokonaisvaltaisempaa näkemystä ja osaamista ensihoidon ammattilaisten johtamisesta.
Ensihoidon lähijohtamisosaamisen kehittämisen kohteita
Ensihoidon johtaminen on kirjavaa koko Suomessa. Alalla on erilaisia johtamisjärjestelmiä, koulutusvaatimuksia ja esimiesrooleihin kasvamisen urapolkuja. Ajankohtaisten ja tulevien tarpeiden tunnistamisessa ja kouluttamisessa on tärkeää huomioida osaamisen sovellettavuus erilaisiin toimintaympäristöihin.
Työelämään kytkeytyvät tutkimukset tuovat erinomaisia ja ajankohtaisia näkökulmia koulutuksen kehittämisen tueksi. Ensihoidon kehittämisen ja johtamisen YAMK-opintojaan päättävä Matias Lankinen tutki opinnäytetyössään Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella työskentelevien päätoimisten ensihoitajien kokemuksia lähijohtamistyön toteutumisesta sekä tulevaisuuden kehittämistoiveita lähijohtamistyölle.
Opinnäytetyön ensisijaisena tavoitteena oli tuottaa ensihoitajien lähijohtamistyön tukemiseksi ja edistämiseksi tarvittavaa tietoa tilaajaorganisaatiossa. Lisäksi opinnäytetyön käytännönläheiset tulokset antavat erinomaisia viitteitä myös koulutuksen kehittämiselle.
Lankisen vuonna 2021 valmistuneessa opinnäytetyössä kartoitettiin ensihoitajien ajatuksia lähijohtajatyön kehittämistarpeista.
Tulosten mukaan ensihoitajat toivoivat lähijohtajalta ymmärrystä ensihoitotyöstä ja ensihoitajien asioista.
Lähijohtajan odotettiin omaavan ensihoidon ammatillista osaamista ja hänen toivottiin olevan riittävän kouluttautunut. Samalla hänen haluttiin osallistuvan päivittäiseen ensihoitotyöhön ja seuraavan ensihoitajien työntekoa.
Lähijohtajan toivottiin tukevan ensihoitajia ja huolehtivan heidän työhyvinvoinnistaan ja -jaksamisestaan esimerkiksi mahdollistamalla erilaisia työnkuvia. Lähijohtajan kanssa käytävän vuorovaikutuksen tahdottiin lisääntyvän ja hänen kanssaan haluttiin olla enemmän tekemisissä.
Lähijohtajalta toivottiin myös palautetta sekä mahdollisuutta keskustella työhön liittyvistä asioista. Yleisesti toivottiin lähijohtajatyön uudelleen organisointia tunnistettujen kehittämistarpeiden mukaisesti sekä lähijohtajatyön tasa-arvoista toteutumista.
Läsnä olevaa johtamista opiskelemassa
Lankisen opinnäytetyöstä saatujen tulosten perusteella ensihoitajilla on tarve omalle lähijohtajalle, joka ymmärtää ja huomioi ensihoitajien yksilöllisiä tarpeita ja on ensihoitotyössä läsnä tukemassa ja huolehtimassa alaisistaan.
Ammatillinen läsnäolo on huomioitu myös kirjallisuudessa henkilöstöjohtamisen tärkeäksi elementiksi (Kantanen 2017). Tarve henkii henkilöstöstä välittävän lähijohtajatyön peruselementtejä, ja sen voidaankin olettaa olevan hyvin muitakin ensihoidon toimintaympäristöjä koskettava. YAMK-koulutus on monessa paikassa yksi väylä lähijohtamistyöhön, ja roolissa tarvittavia taitoja on tärkeää kasvattaa koulutuksen aikana.
Ensihoidon kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen aikana pohditaan monia henkilöstöjohtamisen teemoja ja ensihoitoalan ilmiöitä, joihin hyvällä henkilöstöjohtamisella voidaan vaikuttaa. Kokonaisuudessaan opiskelijoilla on runsaasti vapauksia suunnata omia opintojaan ja perehtyä heitä kiinnostaviin teemoihin, ja syventää halutessaan esimerkiksi juuri henkilöstöjohtamisen taitoja.
Esimerkiksi ensihoitoalan työhyvinvointi on nostettu muutama vuosi sitten osaksi ydinosaamisen opintoja, koska alan tutkimukset ja myös kentältä kumpuavat kokemukset alleviivaavat aiheen ajankohtaisia haasteita ja mahdollisuuksia ensihoitoympäristössä.
Työhyvinvoinnin opintojakso linkittyy vahvasti lähijohtamistyön nostattamiin havaintoihin ja kehittämistarpeisiin, varsinkin opiskelijoiden tuottaman materiaalin osalta. Läsnä olevan johtamisen ja toisaalta esimerkiksi ristiriitatilanteiden työhyvinvointivaikutuksia on pohdittu paljon, unohtamatta ratkaisuehdotuksia.
Ensihoitajien toive erilaisten työnkuvien mahdollistamisesta (Lankinen 2021) liittyy lähijohtamistyössä osaamisen johtamisen taitoihin. Ensihoitajien monipuolista osaamista tulee arvostaa ja haastaakin. Yksi osa osaamisen arvostamista on ensihoitajien osallistaminen itseään ja työtään koskevaan päätöksentekoon sekä työhön liittyvien muutoksien suunnitteluun (Ervasti 2018, Patterson ym. 2010).
Ensihoitajien erilaiset urapolut ovat erittäin tärkeä kehittämiskohde ja niiden kehittämisessä on hyödyksi tehdä laajaa yhteistyötä niin tutkimuksen, koulutuksen kuin työelämänkin kanssa.
YAMK-koulutus on valtakunnallisesti suosittu tapa hankkia lisää osaamista, ja olisi toivottavaa, että työelämä kehittyisi huomioimaan kasvavan koulutustason nykyistä kattavammin. Osaamisen taidokas johtaminen sitouttaa, ja tuottaa hyötyä koko organisaatiolle (Ervasti 2018, Patterson ym. 2010).
Osaamisen johtamisen ajattelua on tarkoitus sisällyttää yhä enenevissä määrin myös ensihoitajien YAMK-koulutukseen, myös itsensä johtamisen näkökulmasta.
Huomisen lähijohtamistyö tehdään tänään
Koulutusta järjestävien tahojen lisäksi organisaatioilla on oma roolinsa lähijohtamisominaisuuksien kehittämisessä. Lähijohtamistyön kehittäminen vaatii aikaa ja kaikkien osapuolien mukautumista. On huomioitava, ettei pitkäjänteinenkään lähijohtamistyön kehittäminen toteudu itsestään, vaan tarvitsee riittävää panostusta ja suunnitelmallisuutta. (Viitala 2009.)
Lähijohtamiselle tulisi asettaa kehittymistavoitteet, ja myös suunnitella keinot, joilla asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa ja lähijohtamistyötä voidaan toteuttaa tulevaisuudessa yhä vastuullisemmin ja kestävämmin. (Viitala 2009.)
Kehittämisprosessit eivät ole yksinkertaisia, ja vaativatkin erityistä osaamista. Ensihoidon kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen opetussuunnitelmaa ollaan uudistamassa siten, että projektinhallinnan osaaminen otetaan huomioon aiempaa vahvemmin.
Projektinhallinnan eri elementtien ymmärtäminen ja soveltamisosaamisen mahdollistavat osaltaan laadukkaan kehittämisprosessin toteuttamisen, vaikka kyseessä ei olisikaan määräaikainen, tiettyihin tavoitteisiin tähtäävä yksittäinen kehittämisprojekti.
Lähijohtamistyön kehittämisen tulisi ideaalitilanteessa olla jatkuvan parantamisen mallilla toteutettua systemaattista toimintaa. Havaittuihin tarkkarajaisiin kehittämistä kaipaaviin kohteisiin, kuten etäjohtamiskäytäntöjen tai positiivisen palautteen raportointimallin implementointiin voidaan kytkeä samanaikaisesti myös omia tavoitteellisia tutkimus- ja kehittämisprojekteja.
Myös niiden suunnittelemissa ja toteuttamisessa koulutuksen ja työelämän yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää, jotta tulokset palvelevat ja vahvistavat laajasti koko alaa, myös tulevaisuudessa.