Olemme Booster -hankkeessa selvittäneet kevään 2022 aikana opiskelijoiden ja henkilökunnan ajatuksia Xamkin opiskelijoille tarkoitetuista yrittäjyyspalveluista. Tarkempi analysointi on vielä kesken, mutta kaksi huomiota ilmeni haastatteluissa muiden yli.
Sekä opiskelijoiden että henkilökunnan haastatteluista selvisi, että yrittäjyyspalveluista on hyvä kuva, mutta niitä tarvitsi tuoda nykyistä selkeämmin näkyviin. Palveluiden selvittämisestä ja niihin liittymisestä pitäisi tehdä mahdollisimman helppoa, jotta kiireinen opiskelija kerkeisi ottamaan parhaiten selvyyden siitä, mikä palvelu häntä auttaisi eniten. Näihin tarpeisiin pyrimme hankkeemme kautta etsimään keinoja loppuvuoden 2022 aikana erilaisten kokeilujen myötä.
Ensimmäinen isompi kokeilumme on yrittäjyyskerho, joka lähti käyntiin 16.6. Kerhon tavoitteena on tuoda yhteen opiskelijoita, jotka haluavat kehittyä yrittäjänä opiskeluidensa aikana.
Ensimmäisessä kokoontumisessa pyysimme opiskelijoita visiomaan, mikä olisi heidän unelmatilansa yrittäjyyden suhteen opiskelujen loppupuolilla. Kun unelmatila oli avattu, pyysimme opiskelijoita avaamaan vielä tarkemmin, mitä heidän pitää oppia, jotta tuo tila saavutetaan. Tästä saimme tarkemman kuvan siitä, missä opiskelijat tarvitsevat apua ja voimme etsiä heille juuri sellaista tukea, jota he tarvitsevat.
Samalla pyrimme saamaan kerhon aikana tärkeää tietoa siitä, miten opiskelijoiden yrittäjyyspalveluita voitaisiin kehittää. Meidän tavoitteenamme on tutkia yrittäjyydestä kiinnostuneen opiskelijan asiakaspolkua ja varmistaa, että jokainen polun vaihe olisi mahdollisimman selkeä.
Mitä tulisi ottaa huomioon asiakaspolkua kehittäessä?
Yksi iPhonen pääkehittäjistä, Tony Fadell (2022) julkaisi kuukausi sitten kirjan, jossa hän asettaa asiakaspolun tutkimisen keskiöön uutta palvelua tai tuotetta luodessa. Fadellin mukaan palvelua kehittäessä on keskeistä selvittää ja visualisoida palvelun asiakkaan matka mahdollisimman tarkasti.
Meidän hankkeemme näkökulmasta tämä tarkoittaisi, että meidän täytyy tutkia esim. mitä opiskelija huomaa, ajattelee tai klikkaa, kun lukee palvelusta internetin kautta. Kaikella tällä on merkitystä yrityspalveluiden kannalta.
Fadell nostaa asiakaspolun merkityksen niin tärkeäksi, että ei niinkään kehota yrittäjiä panostamaan siihen, mikä tuotteesta tekee erikoisen, vaan kertomaan mitä erilaista asiakaspolussa on. Asiakkaat kuitenkin näkevät ja kokevat kaiken. He kulkevat asiakaspolun askel askeleelta ja voivat helposti astua ohi, jos joku askel on epäselvä. Samalla lailla meidän tulisi kehittää opiskelijoiden yrittäjyyspalveluista niin selkeitä, että jokainen askel veisi opiskelijaa kohti tavoittelemaansa yrittäjän unelmaa.
Fadell avasi kirjassaan asiakaspolkua, jota hän käytti organisaatiossaan. Pyrin soveltamaan Fadellin kuvaamaa asiakaspolkua meidän opiskelijan yrittäjyyspalveluiden kehittämisen polkuun.
Fadellin esimerkissä ensimmäinen askel on keskittyä tietoisuuteen. Lähtökohta on selvittää, miten saisimme opiskelijat tietoisiksi kaikista yrittäjyyttä tukevista palveluista. Meidän on myös selvitettävä, millä tavalla veisimme tiedot selkeästi esim. Lux-intranettiin, Xamkin verkkosivuille tai sosiaaliseen mediaan ja hyödyntäisimmekö ostettuja mainoksia tai painettua mediaa tietoisuuden levittämiseksi.
Tietoisuuden herättämisen jälkeen on tärkeä tehdä selväksi, mitä kaikkea tietoa opiskelijoille jaetaan. Jokaisella kanavalla on tärkeä näkyä selkeästi, miten kutakin palvelua voi alkaa käyttämään ja mistä yritysohjelmiin pääsee mukaan. Liittyminen on tehtävä mahdollisimman helpoksi opiskelijalle.
Kun opiskelija kokeilee palvelua, olennaista on varmistaa, että palvelu on laadukasta ja mahdollisimman käyttäjäystävällistä. Palvelun tueksi voi esimerkiksi järjestää hyödyllisiä vinkkejä siitä, miten palvelua käytetään, jotta opiskelija voi omalla ajallaan tutustua ja varmistua siitä, että ymmärtää palvelun käytön.
Käyttökokemusta voidaan parantaa yhteistyössä opiskelijoiden kanssa jatkuvasti. Hyviä ideoita voisi olla palvelun sisäisen palautekanavan lisäksi reflektoida opiskelijoiden kanssa samassa tilassa, miten palvelua voisi kehittää. Tällä varmistettaisiin sitä, että opiskelijat pysyvät motivoituneesti mukana, koska he saavat kehittää palvelua ja sitä kautta tuntea omistavuutta palveluun.
Opiskelijoiden kanssa luotava yhteisö on myös tärkeässä roolissa, koska parhaassa tapauksessa palvelun kautta yhteisöstä syntyy kollegiaalinen tukiryhmä, jossa opiskelijat kysyvät apua myös toisiltaan. Mikäli kaikki tämä onnistu, voidaan alkaa kehittää uusia palvelutuotteita, jakaa palautetta ja uutisia yrittäjyyttä tukevien palveluiden toiminnallisuudesta.
Fadellin esimerkki on toimiva ja sovellamme sitä yllä kuvatun esimerkin tavoin. Uskon kuitenkin kokemukseni kautta, että kaiken kehityksen keskiössä on opiskelijoiden jatkuva osallistaminen. Mikäli saamme osallistettua opiskelijoita, he myös motivoituvat mukaan kehitykseen. Ihmisen on miellyttävämpää olla kehittämässä jotain, jonka kehityksessä on ollut mukana jo alusta saakka.
Järjestimme keväällä Startup Boom 2022-tapahtuman neljättä kertaa. Uskallan väittää, että tämän vuoden tapahtuma oli paras tähän asti järjestetyistä. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että asetimme opiskelijat tapahtuman pääjärjestäjiksi. Neljän opiskelijan tiimi veti tapahtuman läpi sellaisella tarmolla, jota en osannut ollenkaan odottaa.
Lopputuloksena oli uudenlainen tapahtumakokonaisuus, jonka lisäksi taisimme myös saada eniten osallistujia kuin koskaan. Tänä vuonna pyrimme tuomaan opiskelijoita eri koulutusohjelmista lähemmäksi toisiaan heille tarjottujen yrittäjyyspalveluiden kautta.
Jatkossa keskitymme parantamaan opiskelijan yrityspalveluita aiempaa selkeämmäksi osallistamalla opiskelijoita mukaan kehitykseen ja varmistamalla asiakaspolun toimivuuden. Tehtävä ei ole helppo, mutta opiskelijat mukaan saadessamme kaikki on mahdollista, kuten Startup Boom 2022 meille näytti.