Vastuullisuutta kartoitettiin haastattelemalla 17 yritystä, jotka ovat mukana Vetovoimaa ja kestävää tuottavuutta Etelä-Savon yrityksiin (VEKE) -hankkeessa. Haastattelujen pohjalta hankkeessa suunniteltiin yrityskohtaisia kehittämistoimenpiteitä. Yritykset näkivät vastuullisen toiminnan ja vastuullisuudesta viestimisen tarjoavan paljon hyötyjä, joskin sen kehittäminen koettiin parhaiten toteutuvaksi käytännön pienien asioiden korjaamisella.
Monipuolinen yritysedustus
Vetovoimaa ja kestävää tuottavuutta Etelä-Savon yrityksiin -hankkeessa mukana olevat yritykset ovat hyvin eri kokoisia mikro- ja pk-yrityksistä suuryrityksiin. Yritykset ovat maantieteellisesti sijoittuneet eri puolella Etelä-Savoa – esimerkiksi Mikkelissä, Pieksämäellä, Savonlinnassa ja Mäntyharjulla. Eri toimialat ovat niin ikään hyvin edustettuina, sillä yritysten toimialoja ovat muun muassa paperi-, puu-, kone- ja lääketeollisuus, siivous- ja kiinteistöala, alkutuotanto, finanssiala sekä tukkuliiketoiminta.
Hankkeen kohderyhmänä on eteläsavolaisten yritysten lisäksi julkiset organisaatiot. Hanke on Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen rahoittama Euroopan Unionin Sosiaalirahastosta. Hankkeen tavoitteena on tarjota uudenlaista tukea ja valmennusta muun muassa johtamiseen, jotta yritysten vetovoimaa ja kestävää tuottavuutta saataisiin kasvatettua. Vastuullisuus on yksi osa sekä vetovoiman kehittämistä että kestävän tuottavuuden kasvua. Johtajuuden kehittämisen lisäksi, valmennusten aiheiksi nousivat oman työn johtaminen, asiakaskokemus- ja myyntivalmennus, palvelumuotoilu, työnantajamielikuvan sekä palkitsemisjärjestelmän kehittäminen.
Yritysten vetovoiman kasvattaminen tarkoittaa esimerkiksi yrityksen brändin kirkastamista, paremman työnantajamielikuvan rakentamista ja kehittämistä, sekä markkinointiviestinnän kehittämistä. Kestävän tuottavuuden parantaminen on hyvin yrityskohtainen asia, joten yrityksiä rohkaistaan tarkastelemaan arjen johtamistyötä ja työkäytäntöjä, sekä kehittämään niitä toimivammiksi ja tuloksellisemmiksi. Motivaatiota ja osaamisen hyödyntämistä parannetaan ottamalla eri henkilöstöryhmät mukaan tekemään kokonaisvaltaista kehittämistyötä yhdessä johdon kanssa.
Vastuullisuuden ajurit
Vastuullinen toiminta koettiin tärkeänä asiana yrityksissä, ja oikea-aikaisuus ja ajoitus tehdä konkreettisia vastuullisia arkipäivän toimenpiteitä tunnistettiin yrityksissä. Vastuulliset teot sekä niistä viestiminen läpinäkyvästi eri kohderyhmille tunnistettiin tärkeäksi, joskin käytännön toimenpiteet olivat jääneet operatiivisten arkipäivän asioiden jalkoihin.
Vastuullisuuden ajureiksi nousivat yritysten keskuudessa oikea-aikaisuuden lisäksi oman liiketoiminnan kehittäminen vastuullisuuden näkökulmasta niin, että vastuulliset ja kestävät liiketoiminnan kehittämisen ratkaisut edesauttavat yrityksen toimintaa esimerkiksi turhien kustannusten leikkaamisena, prosessien suoraviivaistamisena ja asiakkaille tarjottavan lisäarvon kasvattamisena.
Yrityksen toimialasta riippuen vastuullisuuden eri osa-alueet nousivat esille hieman eri mittakaavassa. Sosiaalinen vastuu henkilöstön jaksamisen, terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin kehittämiseksi koettiin tärkeimpänä kaikissa yrityksissä. Sosiaalisen vastuun näkökulmasta myös tuotevastuu ja kuluttajansuoja olivat tärkeitä osa-alueita, ja näiden osalta yritykset toimivat vähintään määräysten edellyttämällä tavalla.
Ympäristönsuojelu- ja kierrätysasioihin liittyvä vastuullisuus koettiin niin ikään yrityksissä tärkeänä, ja erityisesti ympäristövastuu koettiin yritysten perusliiketoimintaan liittyvänä asiana. Vesistöjen, ilman ja maaperän suojelu, ilmastonmuutoksen torjunta ja hillintä sekä luonnonvarojen tehokas käyttö koettiin tärkeinä. Toki eri toimialoilla nämä asiat näyttäytyivät eri tavoin ja eri suuruisina. Vastuulliset valmistus- ja tuotantomenetelmät ja -prosessit olivat avainasemassa ympäristövastuun edistämisessä.
Vastuullisuuden haasteet
Vastuullisista teoista viestiminen nähtiin eri kohderyhmien – erityisesti asiakkaiden – näkökulmasta tärkeänä. Kaikkien yritysten tiedossa oli asiakkaiden päätöksenteon perustuvan joiltakin osin vastuullisuuteen liittyviin näkökulmiin ja faktoihin. Se, miten paljon vastuullisuus vaikuttaa asiakkaan päätöksentekoon hankinnoissa, tai miten se vaikuttaa muiden kohderyhmien (esim. virkamiesten) näkemyksiin oli yrityksissä epäselvempää.
Arkipäivän operatiiviset toimenpiteet kuitenkin asettivat haasteita vastuullisten toimenpiteiden viestimiselle, ja vastuullisuuteen liittyvien tosiasioiden keräämiselle, vaikka tahtotila oli vahva. Ilman faktoja vastuullisen toiminnan viestiminen kohderyhmille on haastavaa. Viisi yritystä ei viestinyt vastuullisuudesta lainkaan ulkoisille kohderyhmilleen, vaikkakin sen tarve tunnistettiin. Strateginen viestintä vastuullisista valinnoista ja työstä oli jäänyt prioriteeteissa toisella tai kolmannelle sijalle. Yrityksissä ei ollut mahdollisuutta tai tietotaitoa lähteä koostamaan vastuullisuusviestinnän faktoja yhteen.
Joillakin toimialoilla, esimerkiksi LVI- ja siivous- ja kiinteistöaloilla, asiakkaiden asenteen muuttamiselle nähtiin selkeä tarve. Asiakkaiden valintoja määrittelivät pitkälti muut seikat kuin vastuullisuus. Toki perusasioiden oli oltava kunnossa lähtökohtaisesti (muun muassa materiaalien kierrätysvaatimukset, vastuullisuus kemikaalien käsittelyssä ja hävittämisessä), joskaan asiakkaiden määrittelemät vastuulliset hankintatarpeet ja -vaatimukset eivät ohjanneet vastuullisia toimenpiteitä monessakaan tuotteita ja palveluja tarjoavissa yrityksissä.
Edistyksellinen vastuullinen toiminta on tulevaisuudessa yrityksen suuri kilpailuetu.
Yksityiskohtaisten, faktoihin perustuvien laskelmien tarjoaminen asiakkaille erilaisista valintamahdollisuuksista nähtiin täysin toteutettavana toimenpiteenä laskemien laatimisen näkökulmasta, joskin aika ja arkipäivän työelämän kiireet veivät yritysten henkilöstön keskittymisen muualle. Ulkoisten asiantuntijoiden hyödyntäminen nähtiin myös mahdollisuutena, tosin heidän palvelujensa ostaminen puhtaasti ilman yrityksen oman henkilöstön sitoutumista vastuullisuusviestinnän ja sen toimenpiteiden edistämiseksi karsastettiin.
Vastuullisen toiminnan edistäminen yrityksissä vaatisi lisäresursseja ja työajan kohdentamista yritykselle merkittävän vastuullisen toiminnan kehittämiseen, ja siitä viestimiseen. Toimenpiteiden priorisoiminen on avainasemassa. Edistyksellinen vastuullinen toiminta on tulevaisuudessa yrityksen suuri kilpailuetu.