Suomessa on yhteensä 40 000 kehitysvammaista henkilöä, joista työikäisiä on noin 30 000. Työ- ja päivätoiminnan piirissä on yhteensä 15 000 henkilöä, joista päivätoiminnassa on 6 000 ja työtoiminnassa 6 500 henkilöä. Avotyötoiminnassa on noin 2 300 ja palkkatyössä noin 600 henkilöä.
Yle uutisoi helmikuussa 2020 Suomessa olevan tuhansia koulutettuja ja motivoituneita työntekijöitä, joita ei kuitenkaan palkata työhön. Kehitysvammaisten sekä erityistä tukea tarvitsevien nuorten koulutustilanne kansallisella tasolla on hyvä, mutta kuilu työn saantiin on suuri.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun on mukana osatotuttajana Bridging-hankkeessa, jonka keskeinen tavoite on tukea valtakunnallisia vammaispoliittisia tavoitteita. Hankkeen toimenpiteillä pyritään vaikuttamaan myös välillisesti kehitysvammaisten työllistymiseen avoimille työmarkkinoille ja palkkatyöhön.
Mahdollisuudet kehitysvammaisten palkkatyöhön ovat olemassa, tarvitsemmeko vain toimintakulttuurin ja ajattelutavan muutosta?
Kehitysvammaiset henkilöt työllistyvät palkkatyöhön yleensä työhönvalmentajan tuella, joka tukee työnantajaa työntekijän löytämisessä, palkkaamisessa sekä perehdyttämisessä. Lisäksi työnantaja voi hakea TE-toimistosta palkka – ja työolosuhteiden järjestelytukea.
Vammaisfoorumin toteuttamassa kyselyssä (2019) käy ilmi, että, vammaiset ihmiset syrjäytyvät avoimilta työmarkkinoilta jo työnhakuvaiheessa tapahtuvan syrjinnän vuoksi. Kyselyyn vastasi yhteensä 1525 vammaista henkilöä, joista kehitysvammaisia henkilöitä oli 199 (13 %). Kyselyn 16–64-vuotiaista noin 17 % vastasi olevansa palkkatyössä. Kehitysvammaisista työssäkäyviä henkilöitä oli 8 %. Kaikista vastaajista yhteensä 57 % oli kokenut syrjintää työnhaussa. Kyselyn tulosten mukaan vammaisten työllistyminen ei ole kiinni koulutuksesta vaan enemmänkin vallitsevista asenteista.
YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista säätää vammaisten yhdenvertaisesta oikeudesta työhön. Euroopan neuvoston vammaispoliittinen toimintaohjelma linjaa, että työllistyminen on kaikkien työikäisten kansalaisten yhteiskunnallisen osallisuuden ja taloudellisen riippumattomuuden edellytys.
YK:n vammaissopimuksen artiklan 27. mukaan vammaisilla henkilöillä on sama oikeus tehdä työtä kuin muilla, maksettava työstä sama palkka kuin muille, taattava samanlaiset työehdot kuin muille, työolot on oltava samanlaiset kuin muilla, sama oikeus saada työhönsä jatkokoulutusta kuin muilla, mahdollisuus työkokeiluihin, vammaisia henkilöitä ei saa pakottaa tekemään työtä ilman palkkaa, oikeus olla jäsenenä ammattiyhdistyksessä, työolosuhteisiin tulee tehdä kohtuulliset muutokset, eikä vammaisia henkilöitä saa syrjiä työelämässä.
Kehitysvammaliitto tukee kehitysvammaisten työllistymistä, tarjoaa tietoa ja tukea työllistymisen kysymyksiin. Kehitysvammaliitto on myös mukana useissa kansallisissa hankkeissa ja kampanjoissa, joissa kehitysvammaisten työllistymistä avoimille työmarkkinoille on pyritty vahvistamaan. Kehitysvammaliitto on esittänyt ratkaisut työllistymisen ongelmiin seuraavasti; riittävästi tietoa ja tukea työnantajille, lisää työhönvalmentajia, työnteosta tulisi tehdä kannattavaa, avotyötoiminnan tulisi tähdätä palkkatyöhön, tuetun oppisopimuskoulutuksen järjestäminen sekä palveluiden hankintojen yhdeksi kriteeriksi tulisi asettaa osatyökykyisten työllistäminen.
Tämän lisäksi kehitysvammaliiton Palkkaamo edistää kansallisesti kehitysvammaisten nuorten työllistymistä palkkatyöhön sekä työhönvalmennuksen juurruttamista kuntien vammaispalveluihin. Myös kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnan KVANK:in työ – ja päivätoiminnan valiokunnan laatu-kriteerityöryhmä on laatinut osallisuutta ja työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteerit, joiden tarkoituksena on tukea palvelun tuottajia kehittämään omaa toimintaansa suunnitelmallisesti laatukriteerien osoittamaan suuntaan. Laatukriteerien yksi keskeinen tavoite on mahdollistaa tuki ammatillisiin opintoihin tai työhön pääsemiseen.
Kansanvälistä ja kansallista tutkimusta
Työterveyslaitoksen, Kehitysvammaliiton ja THL:n kansainvälisestä tutkimuksesta käy ilmi, että työharjoittelu ja tuettu työ lisäävät kehitysvammaisten henkilöiden työllistymistä avoimille työmarkkinoille ja vastaavasti työkeskukset eivät edistä kehitysvammaisten siirtymistä palkkatyöhön. Tuetulla työllä tarkoittaan työtä, jossa työvalmentaja auttaa työnhakijaa työpaikan etsimisessä ja työnantajaa työolosuhteiden mukauttamisessa.
Tutkimuksen mukaan kehitysvammaisten osallistuminen työelämään on tärkeä yhteiskunnallinen tavoite eri maissa. Työelämään osallistuminen tukee kehitysvammaisten toimintakykyä, lisää elämänlaatua ja osallisuutta sekä vahvistaa omaa merkityksen tunnetta. Tutkimustulosten mukaan kehitysvammaisten työllistymistä avoimille työmarkkinoille edistivät kehitysvammaisten oma aktiivisuus ja perheen tuki, työvalmennus, työnantajan ja työyhteisön tuki ja työn arvostaminen sekä työympäristön kehittäminen.
Ja vastaavasti työllistymistä estäviä tekijöitä olivat koulussa koettu syrjintä sekä työharjoittelun ja työkokemuksen puuttuminen.
Kehitysvammaisten työllistyminen edellyttää työtapojen ja aseteiden muutosta niin palvelujärjestelmässä kuin työpaikoilla. Euroopan neuvoston vammaispoliittisen toimintaohjelman tavoitteena on omalta osaltaan tukea vammaisten henkilöiden siirtymää suojatyöpaikoista avoimille työmarkkinoille. Esimerkiksi Belgiassa vammaisten työllisyysaste on tällä hetkellä noin 60%.
Vammaisten työllistymistä tukevan toiminnan ja työtoiminnan uudistamista on selvittänyt sosiaali – ja terveysministeriölle tehdyssä selvityksessä työ – ja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja.
”Tavoitteena on säilyttää työsuhteinen työ osana sosiaalipalveluja ja säätää työtoiminnasta aiempaa enemmän lailla. Päätavoitteena on vahvistaa sosiaalihuollon palvelupolkua, jossa kaikki eivät kuitenkaan välttämättä etene ylöspäin portaalta toiselle. Mahdollista on myös portaikossa taaksepäin palaaminen. Tämän polun rinnalla kulkisi TE-hallinnon ’polku’. Asiakkaan olisi mahdollista siirtyä myös polulta toiselle kokonaan tai osittain.”
”Toteuttamisvaihtoehtona olisi palvelupolku, jossa viimeisellä sijalla olisi työllistyminen avoimille työmarkkinoille ja usein sitä edeltäen TE-palvelut. Työllistyminen saattaa usean vammaisen kohdalla olla kuitenkin osa-aikaista, joten on tarpeen mahdollistaa avointen työmarkkinoiden työn ja sosiaalipalvelun yhdistäminen. Näin on erityisesti kehitysvammaisten kohdalla.”
”Vaikka malli perustuu eteenpäin tavoittelevaan polkuun, on osalle vammaisista kysymys pysymisestä tietyn palvelun piirissä (ei tavoitteena siirtymät). Pysyvyys voi liittyä työkyvyn vajeeseen ja/tai asiakaan omaan tahtoon/tarpeeseen. Lisäksi on huomattava, että myös sosiaalipalvelupolun kautta voi työllistyä – erityisesti osittain – avointen työmarkkinoiden työpaikoille.”
Oman elämän näkyväksi tekeminen- Tukena Kykyviisari
Kansallisen lainsäädännön perusteella vammaisella henkilöllä on oikeus tarvitsemiinsa päivä– ja työtoiminnan palveluihin sosiaalihuollon erityislainsäädännön turvin. Lainsäädännön ja toimintakyvyn ulottuvuuksiin liittyvän tiedon soveltaminen sekä vammaisen henkilön oman äänen kuuleminen ovat pohja vammaissosiaalityön ja jaetun asiantuntijuuden toteutumiselle, jossa yksilölliset palvelupolut ovat mahdollisia. Oman elämän näkyväksi tekeminen voi olla mahdollista myös itsearviointivälineiden tuella.
PRO SOS – hankkeen blogi kirjoituksessaan; Miksi käyttää Kykyviisaria sosiaalityössä K. Unkila kirjoittaa:
” Sosiaalityössä tieto on luonteeltaan laadullista, tilanteissa ja vuorovaikutuksessa rakentuvaa ja osin vaikeasti mitattavaa ja vertailtavaa.”
Lisäksi Unkila pohtii:
”Perinteinen keskustelu ja kohtaaminen tulevat aina olemaan sosiaalityön keskiössä, mutta olisiko siellä tilaa täydentävälle mittaustiedolle? Pitää olla, sillä olemme siirtyneet maailmaan, missä tiedon tulisi olla mitattavassa ja helposti esitettävässä muodossa. Niukkenevia sosiaali- ja terveydenhuollon resursseja jaetaan vaikutusten ja vaikuttavuuden perusteella. Myös sosiaalityön on syytä perustella paikkaansa ja sen tuloksia tulee arvioida.”
”Tiedon tuottamisessa tarkoituksenmukaisten arviointivälineiden valinta on tärkeää, sillä sosiaalityössä ”hyvä tulos” on henkilökohtainen ja näkyy usein mikrotasoisina hyvinvointivaikutuksina, tai siinä että tilanne pysyy ennallaan.”
Bridging-hanke osallistuu Työterveyslaitoksen työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän Kykyviisarin kehittämis- ja kokeiluosuuteen yhteistyötahona; asiantuntija-alueena kehitysvammaisten kansalaisuuden ja osallisuuden vahvistuminen.
Toimenpiteinä yleinen asenneilmapiiri ja tiedostaminen, missä yksilön oman elämän ymmärrystä ja toisaalta työntekijöiden voimavarasuuntaista työskentelyä pyritään edistämään Kykyviisarin avulla.
Bridging-hankkeen tavoitteena on Kykyviisari -kyselylomakkeen ja palautteiden saavutettavuuden parantaminen, kohderyhmänä kehitysvammaiset. Kykyviisarin saavutettavuuden kehittämistyön tavoitteena on myös tukea kehitysvammaisten henkilöiden siirtymistä avoimille työmarkkinoille sekä palkkatyöhön tai muutoin saamaan tarvitsemansa yksilölliset palvelut.
Yleisesti Kykyviisari on suunnattu työ – ja toimintakyvystä kiinnostuneille henkilöille, palvelujärjestelmän asiantuntijoille ja työntekijöille sekä johdolle, päätöksenteon tueksi. Lisäksi Kykyviisari voi toimia puheeksioton välineenä, yksilöohjauksen ja palvelutarpeen arvioinnin tukena.
Kykyviisarin saavutettavuuden laajentamiseen sekä kansalaisuuden vahvistamiseen liittyviä toimenpiteitä toteutetaan Bridging-hankkeessa vuoden 2020 loppuun asti.