Kokouksessa tuli esiin paljon tietoa, joka tulisi olla jokaisen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen hallussa. Vaikka ympärileikkauksia ei tehtäisikään Suomessa, on mahdollista, että tyttöjä lähetetään sukulaisten luo muualle ympärileikattaviksi. Lapset, nuoret tai perheet ja perheenjäsenet eivät useinkaan kerro muille, mitä on tapahtumassa tai miksi nuorta ollaan lähettämässä ulkomaille ”sukulaisten luo kyläilemään”.
Työkokouksessa tuli esiin myös ympärileikattujen naisten viesti siitä, ettei kukaan työntekijä ole koskaan kysynyt heiltä ympärileikkaukseen liittyvistä asioista, vaikka he olivat käyttäneet sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kuitenkin viranomaisia myös Suomessa sitoo Istanbulin sopimus, joka astui voimaan elokuussa 2015.
Istanbulin sopimus velvoittaa
Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta eli Istanbulin sopimus kattaa kaikki naisiin kohdistuvan väkivallan muodot. Sopimus edellyttää osapuolilta sen velvoitteiden toimeenpanon yhteensovittamista. Toimenpiteiden toimeenpano käynnistyy pääosin vuonna 2018. (Istanbulin sopimuksen toimeenpanosuunnitelma 2018-2021).
Istanbulin sopimus rakentuu neljälle periaatteelle:
- väkivallan ennaltaehkäisylle
- uhrien suojelulle
- tekijöiden saattamiseen vastuuseen
- toimenpiteiden yhteensovittamiseen.
Istanbulin sopimuksen 38. artikla koskee naisten sukuelinten silpomista. Sopimuksen allekirjoittaneiden maiden tulisi säätää sukuelinten silpominen rangaistavaksi, kuten myös naisen alistaminen tai järjestäminen alistumaan ja tytön kehottaminen, pakottaminen tai järjestäminen alistumaan silpomiseen.
Tällä hetkellä Suomessa ei ole nimenomaista rangaistussäännöstä, vaan kyse on törkeästä pahoinpitelystä tai yllytyksestä ja avunannosta törkeään pahoinpitelyyn.
Tällä hetkellä Suomessa ei ole nimenomaista rangaistussäännöstä, vaan kyse on törkeästä pahoinpitelystä tai yllytyksestä ja avunannosta törkeään pahoinpitelyyn. Tällainen teko ja yllytys tai avunanto ovat rangaistavia, vaikka toimenpiden toteutettaisiin ulkomailla. (Terho 2017) Lastensuojelulain mukaan on tehtävä lastensuojeluilmoitus silpomisuhasta.
Mitä naisten ja tyttöjen ympärileikkaus on?
Tyttöjen sukupuolielinten silpominen, jota kutsutaan myös ympärileikkaukseksi, tarkoittaa kaikkia toimenpiteitä, joissa ulkoiset synnytyselimet poistetaan osittain tai kokonaan muista kuin lääketieteellisistä syistä. Kansainvälisesti toimenpiteestä käytetään lyhennettä FGM (Female genital mutilation). Silpomisesta seuraa tytölle vakavia terveyshaittoja kuten tulehduksia ja kipuja. Synnyttäminen voi olla hengenvaarallista niin äidille kuin lapsellekin.
Suomessa tapahtuvista ympärileikkauksista on huhuja, mutta ei varmaa tietoa.
Tyttöjen sukuelimiä silvotaan eniten Länsi-Afrikasta Somaliaan asti ulottuvalla alueella sekä osissa Lähi-itää, kuten Jemenissä. Käytäntöä esiintyy kuitenkin myös Kaakkois-Aasiassa sekä maahanmuuttajaväestön keskuudessa Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Australiassa. Yleensä operaatio suoritetaan 4 ja 14 ikävuoden välillä, mutta joskus myös aivan pienille lapsille, naimisiin aikoville naisille ja toisinaan raskaana oleville tai juuri synnyttäneille naisille. Suomessa tapahtuvista ympärileikkauksista on huhuja, mutta ei varmaa tietoa, koska virallisesti esimerkiksi Suomen Somaliliitossa vastustetaan tyttöjen ympärileikkauksia (Mubarak ym. 2015, 116–127.)
Naisten ympärileikkaus perustuu kulttuurisiin velvoitteisiin. Kyseessä on sosiaalinen normi. Leikkaamattomia tyttöjä saatetaan syrjiä. Heidän voi olla mahdotonta päästä naimisiin, jonka vuoksi lasten vanhemmat ajattelevat toimenpiteen olevan välttämätön. (Unicef 2018.) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2012 teettämän kyselyn mukaan 70 prosenttia Suomessa asuvista somalitaustaisista naisista on ympärileikattu. Selvitys ei kerro, onko silpominen tapahtunut lähtömaassa vai Suomessa. Ympärileikkausten vastainen neuvontatyö on siis edelleen ajankohtaista. (Koponen & Mölsä 2012, 142 – 144.)
Mitä työntekijänä voit tehdä?
Yleinen asiasta tiedottaminen on yksi vaikuttava työmuoto, jolla voidaan vähentää naisten ja tyttöjen ympärileikkausten määrää maailmanlaajuisesti. Tyttöjen, naisten ja perheinen yksilöllinen ohjaus ja neuvonta ovat myös vaikuttavia. Kun tytöt ja naiset tulevat kohdatuksi siten, että he eivät joudu vaikenemaan tai salaamaan asioita, kokemuksiaan ja ajatuksiaan, on sillä yleensä vaikutusta myös tulevien silpomisten määrään.
Kun tytöt ja naiset tulevat kohdatuksi siten, että he eivät joudu vaikenemaan tai salaamaan asioita, kokemuksiaan ja ajatuksiaan, on sillä yleensä vaikutusta myös tulevien silpomisten määrään.
Avainasemassa ovat koko ikäluokkaa koskevat terveystarkastukset, joissa arvioidaan tytön fyysistä ja psykososiaalista terveydentilaa suhteessa ikä- ja kehitysvaiheeseen. Lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa tehdyissä terveystarkastuksissa on mahdollista kiinnittää huomiota seksuaaliseen kehitykseen, jolloin erityistä huomiota vaativat murrosikää lähestyvät tytöt, joilla on poikkeavaa somaattista, psyykkistä tai seksuaaliterveyteen liittyviä ongelmia.
Lapsen tai nuoren kanssa rohkea huolen puheeksi otto auttaa usein alkuun, minkä jälkeen voi edetä antamalla aiheesta lisää tietoa. Toimivia keskustelun aiheita ovat esimerkiksi:
- Mitä ympärileikkaus tarkoittaa?
- Ympärileikkauksen aiheuttamat kivut ja terveydelliset haitat
- Suomessa ympärileikkaus on kielletty
Myös yhteys vanhempaan on tärkeää, vaikka siitä seuraisikin ensin loukkaantumista ja välttelyä. (Autio, Eva 2017).
Ympärileikkauksista nuoren kanssa puhuminen voi tuntua vaikealta, koska aihe on työntekijälle vieras ja koska työntekijöillä saattaa olla leikkauksesta väärää tietoa tai omia voimakkaita asenteita. Ne voivat estää asiallisen luottamuksellisen keskustelun. Ammattilaisen tulisi pystyä huomioimaan paitsi ammatilliset näkökulmat, kuten terveydellinen, oikeudellinen ja lastensuojelullinen näkökulma sekä ihmisoikeusnäkökulma mutta myös asiakkaan tai asiakasperheen näkökulma. Tämä onnistuu vain silloin, kun perheeltä kysytään ja perheenjäsenten tai nuoren annetaan itse kertoa tilanteestaan. Kun ammattilainen kertoo asiaan liittyviä tietoja, ei kertominen saa olla tuomitsevaa, eikä traumatisoivaa. (Bildjuschkin, Katriina 2017).
Lopuksi
Naisten ja tyttöjen ympärileikkauksen (FGM) puheeksi oton paikkoja ja tilanteita on runsaasti kuten perhevalmennuksessa, äitiyspoliklinikkakäyntien ja synnytyksen yhteydessä, kotikäynneillä, lastenneuvolakäynneillä, päivähoidossa, kouluissa sekä yleisesti sosiaalityön ja terveydenhuollon palveluissa.
Tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen estämisen toimintaohjelman velvoittaa myös ammattikorkeakouluja ja erityisesti sosiaali- ja terveysalan koulutuksia.
Tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen estämisen toimintaohjelman velvoittaa myös ammattikorkeakouluja ja erityisesti sosiaali- ja terveysalan koulutuksia. Ammattikorkeakoulujen sosiaali- ja terveysalan opetuksessa aihetta tulee käsitellä sekä ilmiön yleisyyden ja tunnistamisen, että puheeksi ottamisen näkökulmasta.
Lähteet:
Autio, Eva 2017. FGM kouluterveydenhuollossa. Esitelmä tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen estämisen toimintaohjelman toimeenpanon työkokouksessa 20.11.2017
Istanbulin sopimuksen toimeenpanosuunnitelma 2018-2021. Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160401 [Viitattu 7.2.2018)
Koponen, P. & Mölsä, M. 2012. Naisten ympärileikkaus. Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi. Tutkimus venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa. THL raportti 61/2012. Saatavissa: https://www.julkari.fi/handle/10024/90907 [Viitattu 9.2.2018]
Mubarak Yusuf, M., Nilsson, E. & Saxen, N. 2015. Suomen somalit. Helsinki: Into
Skogberg, Natalia 2017. Turvapaikanhakijoiden alkuterveystarkastuksen valtakunnallinen kehittämishanke 2017 -2019 (Terttu). Esitelmä tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen estämisen toimintaohjelman toimeenpanon työkokouksessa 20.11.2017
Terho, Laura 2017. Istanbulin sopimuksen toimeenpano ja sen velvoitteet FGM:n osalta. Esitelmä tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen estämisen toimintaohjelman toimeenpanon työkokouksessa 20.11.2017
Tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen estämisen toimintaohjelma 2012-2016 (FGM). 2012. STM. Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/72751 [Viitattu 19.2.2018]
Unicef 2018. Saatavissa: https://www.unicef.fi/unicef/tyomme-paakohteet/suojelu/tyttojen-ymparileikkaus/ [Viitattu 9.2.2018)