Tilaisuuden avasi Kohoan toimitusjohtaja Jenni Liikkanen, joka kuvasi tapahtumapaikkaa, Kohoa Synergiakeskusta, yhteistyön alustaksi. Paikaksi, jossa on mahdollista innovoida ja kehittää uutta. Kohoa kuvastaa myös sisua ja vahvaa tekemisen tahtoa, ollen näin elävä esimerkki yhteistyön voimasta. Tarkastelen tässä koonnissa päivän tarjontaa yhteisen tekemisen näkökulmasta, sillä juuri sitä haluamme edistää.
Ymmärryksen lisääminen laajoista arvoverkoista ja yhteistyön merkityksestä
Tapahtuman ensimmäisen asiantuntijapuheenvuoron tarjosi OP Yrityspankin toimitusjohtaja Katja Keitaanniemi. Hän linjasi faktoja teemasta ”Millainen on hyvä liikeidea?”. Viesti oli kohdennettu erityisesti pk-yrityksille. Katja halusi muistuttaa sen lisäksi laajoista arvoketjuista ja siitä, kuinka pk-yritykset näyttelevät isoa roolia suuryritysten menestyksen mahdollistajina. Meidän tulisikin huomioida tämä myös Kymenlaaksossa.
Yritysten, niin pienten kuin suurten, olisi hyvä ymmärtää, että heillä on tärkeä rooli myös yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisijoina.
Nyt jos koskaan tarvitsemme innovatiivisuutta, innostusta ja kunnianhimoa – yrittäjyyttä ja yrittäjämäistä asennetta.
Keitaanniemi painotti puheenvuorossaan useaan otteeseen skenaariotyön merkitystä. Viime vuosien kriisit ja haastavat ajat pakottavat pysymään muutoksessa mukana. Juuri skenaariotyö – ja Katjan sanoin ”sormi pulssilla”, tukee vaadittua muutoskyvykkyyttä.
Muutos vaatii rohkeutta – rohkeus tarvitsee luottamusta
Muutoskyvykkyyteen liittyy vahvasti luottamus ja taito johtaa. Suomen Yrittäjät ry:n Mikael Pentikäinen avasi puheenvuorossaan, mitä johtaminen on ja mistä se koostuu. Johtamiseen on merkittävällä tavalla sidoksissa luottamus ja sen rakentaminen, kun määränpäänä ovat yhteiset tavoitteet.
Luottamusta kuvailevista Pentikäisen esimerkeistä nostaisin ehdottomasti sen, että luottamus ei synny siitä mitä joku sanoo, vaan siitä mitä hän tekee. Se on osaltaan tunne, joka on vahvasti kontekstisidonnaista. Vahva luottamus toimii moottorina motivaatiolle ja tekee oikeastaan kaikesta tekemisestä helpompaa, ruokkimalla rohkeutta.
Luottamusta ja rohkeutta tarvitaan silloin, kun pitää mennä sumussa, eli edetä tilanteessa, jossa moni yritys tai yrittäjä on tälläkin hetkellä. Pentikäinen selkeytti tätä ”sumussa kulkua” lainaamalla Martin Luther Kingiä: ”tarvitaan luottamusta astua porrasaskelmalle, vaikka ei tiedä mihin portaat vievät”.
Yrittäjät toivovat aktiivisia toimia ja kannustusta
Miten Katja Keitaanniemen ja Mikael Pentikäisen puheenvuoroissa esiin nostamat teemat näkyvät nykyhetken Kouvolassa? Kimmo Niemi, Kouvola Innovationin toimitusjohtaja, toi ajankohtaisia tutkimustuloksia siitä, mitä yrittäjät toivovat ja odottavat Kouvolalta. Tiedonkeruun oli toteuttanut tutkija Seppo Luoto LUT-yliopistosta. Tutkimustuloksissa nousi esiin muun muassa ”kymenlaaksolainen puhe”, joka ei ole sävyltään kovinkaan kannustavaa tai onnistumista tukevaa.
Puheenvuoron jälkeen ilmoille jäi leijumaan kysymyksiä siitä, miten saisimme vähennettyä epäluottamusta ja mitä sekä miten on mahdollista tehdä yhdessä alueellisina toimijoina. Keskinäinen tappelu ei auta. ”Verkostojen luomiseksi meidän tulee ottaa aktiivisempaa roolia”, Kinnon Kimmo Niemi totesi lopuksi.
Menestyksen kivijalkana avoimuus ja sidosryhmien tuki
Tulosten esittelyn jälkeen omia kokemuksia kouvolalaisina start-up yrittäjinä pääsivät jakamaan Sanna Koskela (Nuanic) ja Juho Repo (Laawu). Pääkaupunkiseudulta Kouvolaan muuttanutta Koskelaa ei esitellyt yhteenvedot yllättäneet. Omasta kokemuksestaan kummuten, hän kommentoi täkäläisen (yritys)kulttuurin olevan hitaasti lämpenevä. Tästä huolimatta tukea löytyy.
Laawun yrittäjä Juho Repo kertoi näkemyksensä eroavan Sannan kommentista, sillä hänellä on ollut alusta asti ympärillään useita eri sidosryhmiä ja kumppaneita. Ilman heitä hän ei edes olisi lähtenyt yrittämään.
Repo totesi, että hän on juron suomalaisuutensa vuoksi oppinut asioita kantapään kautta ja kattavasta yhteistyöyrittäjäverkostosta huolimatta edennyt asenteella ”kokeillaan ja tehdään itse”.
Kokemuksistaan viisastuneena hän kannustaa kuitenkin muita läpinäkyvyyteen, avoimuuteen ja keskusteluyhteyden luomiseen.
Koskela jatkaa painottaen sparraamisen tärkeyttä – se on yksinyrittäjyydessä elinehto ja kertoo sen olevan oikeastaan kaikki kaikessa hänelle. Siinä hän on tähän mennessä saanut tukea yrittäjätaustaisen perheen ja kanssayrittäjien lisäksi muun muassa myös Kinnolta, ELY-keskukselta, Business Finlandilta ja Raino Kukkosen säätiöltä.
Muita eteenpäin kannustaakseen Koskela jakoi oman oppinsa: ”Aina, kun tarvitset apua, avaa suu ja kysy. Apua ja neuvoja on saatavilla, kunhan on rohkeutta kysyä.”
Työn roolin muutos ja tekoäly innovaatioiden tukiälynä
Miten vaikea meidän onkaan päästää irti siitä, että tehokas työskentely on ainoastaan sitä, että istutaan paikallamme?
Tätä päivitteli tapahtumassa aivotutkija Minna Huotilainen. Hän alleviivasi, kuinka ihmisen mieli tarvitsee vapautta. ”Asiantuntijan pitäisi päästä innovoimaan ja ideoimaan”, Huotilainen sanoo.
Ratkaisuksi tähän hän mainitsi työn uudelleen järjestelyn, joka mahdollistaisi asiantuntijoille miettimisen, mitä oikeastaan on tekemässä. Hän herätteli yleisöään haastaen jatkuvan muutoksen ymmärtämiseen kysyen ”haluatko olla muuttuja vai sietäjä?”.
Sen hän vinkkasi vielä perään, että muuttujan rooli on kevyempi, kuin muutoksen sietäjän. Ja ne, jotka muokkaavat työtään, voivat parhaiten työssään. Kuormittuneisuus vähentää aikaansaamista – toimii sitten työntekijänä tai yrittäjänä.
Yhteinen tekeminen, keskeinen luottamus ja sen myötä syntyvä rohkea kokeilullinen kulttuuri
Tekoäly ja luovuus kulkivat mukana läpi Henkka Hyppösen puheenvuoron. Keskiössä olivat innovaatiot ja niiden luominen tekoälyä hyödyntäen.
Osat ja palikat ovat jo käsissämme. Nyt olisi keksittävä palikat yhdistävät tekijät.
Hyppönen ravisteli kuulijoita ymmärtämään, että luovassa systeemissä on jo tapahtunut muutos. Luomisen kustannukset ovat tällä hetkellä tekoälyn vuoksi äärimmäisen matalalla. Kaiken lisäksi laaja-alaisten ratkaisujen etsiminen on tarpeellista.
Siksi kysymys kuuluukin, että mitä aiomme tehdä tällä supervoimalla: miten voidaan rakentaa muutosta, tehdä paremmin ja toimia ihmisarvoisemmin? Kuka kuvittelee kiinnostavimman tulevaisuuden, ja mistä sille löytyvät asiakkaat? Mikä on mahdotonta?
Siinä Henkan heittämiä kysymyksiä, joihin voimme palata matkallamme Kymenlaakson tulevaisuutta työstäessämme – yhteistyössä.
Business Kouvolan asiantuntijoiden puheissa esiinnousseita seikkoja ja merkityksiä on alueellisesti tunnistettu keväällä 2023 järjestetyssä monialaisessa Tulevaisuusverstaassa, jonka tuloksista voit lukea lisää täältä (Xamk inspiroi 69 (theseus.fi).
