Intialaiset opiskelijat Shreeya Upadhyay ja Aditi Thakur vierailivat Xamkiin Kouvolan kampuksella 17.9. – 7.10.2017. Shreeya ja Aditi ovat viimeisen vuoden bachelor-opiskelijoita University of Delhin Shyam Lal Collegesta (SLC). He viettivät Kouvolassa kolme viikkoa.
SLC sijaistee Itä-Delhissä Yamuna-joen äärellä, keskellä kiihkeästi sykkivää noin 20 miljoonan asukkaan kaupunkia. Xamk ja Kouvola tarjoavat vastakohdan University of Delhin opiskelijamassoille (lähes 300 000 opiskelijaa, n. 70 collegea) ja aasialaisen suurkaupungin sykkeelle.
Kulttuurien kontrasti innosti kysymään Shreeyan ja Aditin vierailukokemuksista tuoreeltaan, ennen heidän paluutaan Delhiin. Millaista oli siirtyä Xamkin Kouvolan kampukselle? Miten valikoiduitte lähtijöiksi? Mitä odotitte vaihdolta? Miltä tuntui saapua Kouvolaan? Millaiselta suomalainen opiskelukulttuuri näyttää? Mitä ottaisit mukaan omaan opinahjoosi? Mitä kummallista tapahtui?
Tässä artikkelissa kuvataan opiskelijoiden kokemuksia. Kuvaus perustuu opiskelijoiden kirjallisiin vastauksiin ns. exit-haastattelun kysymyksiin ja niiden pohjalta suoritettuun 45 min haastatteluun. Teksti on kirjoitettu narratiivisella otteella me-muodossa opiskelijoiden näkökulmasta. Kirjoittajana on vierailun isäntä.
Valintaprosessi, odotukset ja valmistautuminen
Halusimme löytää itsestämme uutta ja haastaa parempiin suorituksiin. Kansainvälinen vaihto oli unelma, joka toteutuessaan voisi auttaa työllistymisessä. Kuulemme usein, kuinka epävarma on tulevaisuutemme. Tämä koskee etenkin meitä englannin kirjallisuuden opiskelijoita. Toisaalta huomasimme lähtöä suunnitellessamme, että kommunikaatiotaidot korostuvat hyvin monessa yhteydessä. Vaihtomahdollisuus toi selkeyttä utuiseen tulevaisuuteemme.
Ennen Suomeen pääsyä oli monenlaisia esteitä. Meidän täytyi tehdä tentti, joka käsitteli aivan eri asioita kuin mitä olimme opiskelleet. Valmistauduimme tenttiin huolella. Tentin lisäksi oli ryhmäkeskustelu. Lopuksi oli vielä henkilökohtainen haastattelu.
Mietimme, miltä ilma mahtaa tuntua, millaisia ihmiset ovat, millaiset ovat luokkaympäristöt, opiskelijat ja opettajat.
Ennen lähtöä olimme innoissamme ja jännittyneitä. Ensimäistä kertaa matkustimme vieraaseen maahan. Meille molemmille tämä oli suuren luokan muutos. Mietimme, miltä ilma mahtaa tuntua, millaisia ihmiset ovat, millaiset ovat luokkaympäristöt, opiskelijat ja opettajat. Tiesimme projektiin liittyvät tehtävämme. Tutkimme Suomen ja Intian välistä kauppaa ja erityisesti vastuullisen liiketoiminnan kysymyksiä. Meidän tehtävänä oli haastatella ihmisiä ja kirjoittaa raportti. Odotimme kokevamme ja oppivamme paljon.
Tutustuimme projektiin enne lähtöä ja teimme muutamia haastatteluja Intiassa toimivissa suomalaisissa yrityksissä. Haastattelut auttoivat meitä ymmärtämään, mistä projektissa oli kyse. Valmistautumisessa saimme tukea opettajaltamme ja rehtoriltamme. Se poisti epävarmuutta.
Ensireaktiot Suomessa
Suomi ei olekaan niin kylmä paikka kuin odotimme! Totta kai 10 asteen lämpötila on eri kuin Delhin 32 astetta, josta lähdimme. Pitkä matka sujui mainiosti, kiitos hyvien järjestelyjen. Kouvolassa oli hiljaista. Asuuko tässä kerrostalossa muita meidän lisäksemme? Ihmiset eivät vietä aikaa ulkona eivätkä ole kovin sosiaalisia. He eivät tunkeudu toisten asioihin. Hiljaisuus auttoi keskittymään. Ja kuinka ihanaa onkaan, kun kukaan ei katsoa sinua koko ajan. Intiassa olemme jatkuvasti luupin alla, kotona, kaupungilla ja koulussa.
Xamkin Kouvolan kampus vaikutti rauhalliselta, ei ihmisruuhkia kuten omalla kampusalueemme. Moodle ja elektroninen kirjasto toimivat hyvin ja olivat hyvin informatiivisia. Kirjastossa oli muutenkin aivan loistavia kirjoja! Monipuolinen kaupallisen alan kirjallisuus pisti silmään. Kampuksen rakennuksista ja tiloista pidettiin hyvää huolta. Meitä ihmetytti se, että jopa opiskelijoilla oli vastuu tilojen hyvästä hoidosta.
Havaintoja Xamkin opiskelukulttuurista
Meidät toivotettiin tervetulleiksi kursseille ja tunneille. Saimme osallistua tuntiaktiviteetteihin ja tehdä esityksiä. International Business -koulutuksen opiskelijaryhmät olivat yllättävän monikulttuurisia. Iloitsimme erityisesti siitä, että meitä kohdeltiin samoin kuin kaikkia muita. Meitä ei asetettu parrasvaloon eikä sivuutettu. Tunsimme olomme kotoisaksi ja pystyimme ilmaisemaan mielipiteemme avoimesti. Saimme myös esitellä Intiaa ja omaa kouluamme.
Xamkista ottaisimme mukaan myös opiskelijoiden vastuun omasta oppimisestaan ja toiminnasta luokassa.
Kenties parasta olivat monikulttuuriset opiskeluryhmät. Ne houkuttelevat tutustumaan toisen kulttuuriin paremmin ja tuntemaan ylpeyttä omasta kulttuurista. Kontrasti on suuri koska omassa koulussamme on vain intialaisia. Xamkista ottaisimme mukaan myös opiskelijoiden vastuun omasta oppimisestaan ja toiminnasta luokassa. Täällä voi keskittyä omaan tekemiseen ilman jatkuvaa opettajan huomiota, kehotuksia ja syötteitä.
Lopuksi
Mitä arvostamme erityisesti? Keskeisimpiä ovat opiskelijan ja opettajan vuorovaikutteinen ja tasaveroinen suhde sekä yhteistoiminnallisen oppimisen menetelmät. Lisäksi luokat olivat teknologiaystävällisiä. Oma koulumme voisi oppia näistä paljon. Kursseilta saimme näkökulmia liiketoimintaan ja liike-elämän viestintään. Tämä täydentää hyvin kirjallisuuden ja kommunikaation opintojamme. Haastattelujen kautta opimme paljon Suomen koulutusjärjestelmästä ja pienyritysten käynnistämisestä.
Jotakin kummallistakin tapahtui. Viikonloppumatkalla Turkuun puhelimemme hajosi. Siinä oli ainoa sim-korttimme. Jäimme pois väärällä asemalla Turussa. Vastaanottajamme olivat toisella asemalla. Pyysimme ohikulkijoilta puhelinta lainaksi lyhyttä puhelua varten. Useamman kieltäydyttyä aloimme jo hätääntyä. Mikä meissä on vikana? Luulimme, että Suomi on ystävällisten ja avuliaiden ihmisten maa. Onneksi saimme lopulta puhelimen lainaksi yhdeltä naiselta ja yhteyden isäntiimme. Kaikki kääntyi parhain päin, ja myös Turku ja välietappi Helsinki näyttivät parhaat puolensa.
Olemme hyvin kiitollisia koulumme ja valtioidemme tarjoamasta mahdollisuudesta kansainväliseen vaihtoon.
Shreeyan ja Aditin vierailu toi hyvin esiin ammattikorkeakoulun ja erityisesti International Business –koulutuksen perusvahvuudet ja Xamkin opiskeluympäristön toimivuuden. Vierailu auttoi ymmärtämään paremmin intialaisia nuoria. Koulutusmyönteiset intialaiset nuoret ovat suuri hyödyntämätön hakijapotentiaali Xamkin vieraskielisille koulutuksille. Opiskelijavaihtoprojektejakin kannattaa hakea aktiivisesti ja tutusta sitä kautta Intian mahdollisuuksiin. Heidän englanninkielen taitonsa on yleensä erittäin hyvä, ja siksi heidän kanssaan on tehokasta tehdä myös hankepohjaista yhteistyötä.
Xamkin kannattaa pitää enemmän ääntä suomalaisesta hiljaisuudesta ja edistyksellisyydestä, opiskelijoiden osallistamisesta ja tasavertaisesta suhtautumisesta.