Sopiva tauotus tehostaa työn tekemistä ja edesauttaa työstä palautumista. Toteutimme kokeilun, jonka tarkoituksena oli kannustaa tehtaan työntekijöitä ja toimihenkilöitä tauottamaan työtään pitämällä työpisteellään lyhyitä taukoja eli mikrotaukoja.
Taukojen palauttava vaikutus
Taukojen pitäminen voi äkkiseltään kuulostaa siltä, että työntekijä laiskottelee eikä tee tosissaan työtä palkkansa eteen. Tämä vanha käsitys johtaa harhaan.
Väsyneenä työskentely tuottaa heikomman tuloksen kuin virkeänä tehty työ. Pidemmällä aikajänteellä jatkuvasti korkealla tasolla pysyvä kuormitus voi johtaa voimien loppumiseen. Lisäksi virheiden määrä kasvaa.
Pysytään pinnalla -hankkeessa mukana olleissa pk-teollisuuden yrityksissä tauottamisen kohderyhmäksi valittiin erityisesti tuotannon puolella jo pidemmän työuran tehneet. Heidän työuransa alkuvaiheissa ei ole ollut tapana pitää muita kuin lakisääteisiä taukoja. Vallalla on ollut mielikuva siitä, että tehokas työntekijä työskentelee tauotta. Näin heille ei ole muodostunut tapaa rytmittää työtään pienillä tauoilla.
Taukojen vaikutus esiin mittauksella
Mikrotaukokokeilu toteutettiin kahdessa Ahlstrom-Munksjön kuitutuotteita valmistavassa teollisuuslaitoksessa. Teimme aluksi osalle henkilöstöä Firstbeat-hyvinvointianalyysin.
Pienellä ihoon kiinnitettävällä mittarilla saadaan tietoa kehon stressireaktioista ja palautumisesta sekä fyysisestä aktiivisuudesta. Koska mittaus suoritetaan ympärivuorokautisesti, sillä saadaan tietoa sekä työ-, että vapaa-ajalta. Näin nähdään kokonaistilanne mittausjaksolta.
Joillakin mittaukseen osallistuneilla tuli hyvin esille työpäivän taukojen palauttava vaikutus. Samaten saattoi huomata, että joku ei pitänyt taukoja lainkaan.
Tauot tai niiden puute heijastui helposti vielä vapaa-aikaan ja yöuneen.
Mittaukseen liittyen toteutimme kaksi valmennusta, joissa pohdimme yhdessä työstä palautumiseen ja stressin hallintaan vaikuttavia tekijöitä. Esille otettiin myös työn tauotus ja erityisesti mikrotauot. Kahvi- ja lounastaukojen tärkeys oli hyvin tiedossa, mutta mikrotauot olivat vieraampi asia.
Viikon taukoliike
Teimme mikrotauoista kuusi lyhyttä videota ja diasarjaa, joista jokaisella on ”viikon taukoliike”. Näitä voi pyörittää vaihdellen vaikkapa taukotilan info-TV:ssä. Lisäksi kuvasarjoista tehtiin muistilaput omalle työpisteelle vietäväksi.
Kullakin videolla ohjeistetaan ainoastaan yksi liike, tarkoitushan on pitää vain ihan lyhyt tauko. Yksi liike on helppo muistaa ja lyhytkestoiseen taukoon on helpompi sitoutua.
Taukoliikkeet valittiin niin, että niitä voi soveltaa omalla työpisteellä.
Vaikka tarkoitus oli tarjota tauko-ohjeita ensisijaisesti tuotannon fyysisesti kuormittavan työn tekijöille, ne soveltuvat yhtä hyvin pääosin istumatyötä tekeville toimihenkilöille.
Halusimme saavuttaa reilusti aikuisen kohderyhmän. Kovin nuori ja pirtsakka, timmissä kunnossa oleva jumppaaja ei välttämättä toimi kannustavana esimerkkinä raavaalle miehelle tai riuskalle naiselle. Niinpä malliksi valittiin kohderyhmää vastaava mies.
Kuvaukset tehtiin Saimaan rannalla aurinkoisena päivänä. Näin mukaan saatiin vielä luontoelementti, joka on suomalaisille tärkeä hyvinvoinnin lähde. Jopa luontokuvien katselulla ja luonnon äänien kuuntelulla on positiivisia vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin. Virtuaaliluonto lievittää stressiä ja palauttaa kuormituksesta.
Kokeilulla saavutettiin tuloksia
Tavoitteena oli herätellä kohdeyritysten henkilöstöä havaitsemaan pienten taukojen hyödyt ja kannustaa toteuttamaan niitä. Olisi ollut mielenkiintoista toteuttaa Firstbeat -hyvinvointianalyysi uudelleen kokeilujen jälkeen. Tällä kertaa kuitenkin arvioimme analyysin ja siihen liittyneiden valmennusten sekä mikrotaukojen esillä pitämisen vaikutuksia kysymällä mukana olleiden omaa arviota.
Kysyimme, onko työpäivän tauottamisessa, palautumisessa tai liikunta- ja taukoliikuntatottumuksissa tapahtunut muutosta. Tiedustelimme myös arviota työhyvinvoinnin muutoksista.
Jotkut vastasivat rehellisesti, etteivät ole tehneet eivätkä havainneet mitään muutoksia. Joku mainitsi, että esille otetut asiat olivat jo ennestään hyvin hallussa, eikä tarvetta muutosten tekemiseen siksi ollut.
Useammat arvioivat tehneensä ainakin jonkin verran muutoksia liikunta- tai taukoliikuntatottumuksiin.
Työpäivän tauottamisessa arvioitiin tapahtuneen vielä enemmän muutosta.
Yli puolet vastanneista kertoi lisänneensä taukoja työpäivään. Eniten muutosta vastaajat arvioivat tapahtuneen palautumisessa ja lähes kaikilla työhyvinvointi oli kohentunut.
Uutta tietoa oli siis saatu, ja se oli osittain siirtynyt käytäntöön. Työn tauottamiseen kannattaa kiinnittää huomiota. Kun työstä palautuu hyvin, energiaa riittää myös vapaa-ajalle.