Työelämän kanssa tehtävä yhteistyö on kiinteä, ja alati kehittyvä, osa sairaanhoitajakoulutusta. Koulutuksen järjestäjänä Xamk on pyrkinyt tarjoamaan työharjoitteluun ja työyhteisöjen kanssa yhteisiin projekteihin osallistuville opiskelijoilleen mahdollisimman hyvät valmiudet toimia yhteistyössä eri työpaikkojen kanssa.
Huolestuttavasti sairaanhoitajakoulutuksen opiskelijoille suunnattujen palautekyselyiden tuloksista piirtyy tästä yhteistyöstä jossain määrin erilainen kuva. Opiskelijoiden vastausten perusteella näyttää siltä, etteivät he kokeneet saaneensa riittävästi mahdollisuuksia osallistua opintoihin, joissa työskennellään työelämän kanssa. Kaikista ponnisteluista huolimatta työelämäyhteyden koetaan jäävän heikoksi.
Harjoittelua runsaasti
Sairaanhoitajakoulutuksessa ohjattua harjoittelua työelämässä on 75 opintopistettä eli liki 36 % opinnoista. Sairaanhoitajakoulutusta säätelee kansallisen lainsäädännön ohella EU:n ammattipätevyysdirektiivi (2005/36/EY), jossa on säädetty koulutuksen vähimmäisvaatimuksista. Ammattipätevyysdirektiivissä asetetaan vaatimukset kliiniselle opetukselle.
Em. vaatimuksen mukaan ”kliininen opetus tulee toteuttaa siten, että sairaanhoitajaksi opiskeleva oppii hoitoryhmän jäsenenä ja suorassa yhteydessä terveeseen tai sairaaseen oikeaan henkilöön tai yhteisöön suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan asianmukaisia yleissairaanhoidon tehtäviä hankkimiensa tietojen, taitojen ja pätevyyden perusteella”.
Velvoitteen täyttämiseksi Xamkin sairaanhoitajaopiskelijat harjoittelevat ja työskentelevät opintojensa aikana vähintään 10 erilaisessa hoitoympäristössä ja hoitoryhmän jäsenenä.
He hankkivat kokemuksia työelämän kanssa yhdessä toimimisesta.
Heille myös nimetään työelämän puolelta harjoittelun ajaksi lähiohjaaja, jonka tehtävänä on tukea opiskelijaa harjoittelun tavoitteiden saavuttamisessa ja tutustuttaa heidät työelämään ja kunkin työyhteisön toimintaan.
Työelämänyhteistyö vaatii taustatyötä
Opettajien tekemä taustatyö ja yhteissuunnittelu harjoitteluyksiköiden kanssa on edellytys sille, että opiskelijan harjoittelu kussakin harjoittelupaikassa voi ylipäänsä mahdollistua. Etukäteen tehtävällä valmistelulla varmistetaan myös, ettei edessä oleva työelämäjakso jää opiskelijalle hahmottumattomaksi.
Esimerkiksi harjoittelujaksojen sopiminen ja niiden jaksottaminen siten, että ne sopivat sekä oppilaitokselle, harjoitteluorganisaatioille että opiskelijoille on tuloksellisen yhteistyön lähtökohta. Opettajat ja koulutusvastaavat huolehtivat myös mm. eri osapuolten perehdyttämisestä opetussuunnitelmamuutoksiin ja muutoksiin arviointiperusteissa.
Harjoitteluympäristöjä kehitetään jatkuvasti mm. opiskelijaohjaajakoulutuksilla ja tiiviillä yhteydenpidolla opetusylihoitajiin tai opiskelijoiden ohjauksesta vastaaviin henkilöihin. Xamkin sairaanhoitajakoulutuksessa toimivat harjoittelukoordinaattorit, joiden yhtenä tehtävän on luoda hyvä vuorovaikutussuhde terveysalan opiskelijan, työelämäkumppanien opiskelijaohjaajien ja terveysalan opettajan välille sekä koordinoida opiskelijoiden harjoittelua ja harjoittelupaikkojen järjestämistä.
Xamkin toiminta-alueella olevien kolmen sairaanhoitopiirin kanssa tehty tiivis yhteistyö on luonut perustan hyvälle työelämäharjoittelulle ja -ohjaukselle.
Yhteistyöllä varmistetaan, että koulutuksessa tarjottu osaaminen vastaa työelämän osaamistarpeita.
Opiskelijapalautetta kerätään systemaattisesti CLES-palautteella, jonka tulokset tulevat myös Xamkin käyttöön.
Harjoittelussa ilmeneviin ongelmiin pyritään puuttumaan nopeasti ja selvittämään niitä yhdessä koko harjoittelua ohjaavan tiimin kanssa. Tässä selvitystyössä ovat mukana opiskelija itse, harjoittelua ohjaava opettaja, opetusylihoitaja tai vastaava henkilö sekä harjoittelun ohjaaja ja opettaja.
Työelämätaitoja simulaatioissa
Sairaanhoitajakoulutuksen pedagogiikka on muuttunut viimeisenä vuosikymmenenä paljon. Koulutus sisältää yhä enemmän simulaatio-oppimista, jossa harjoitellaan opiskelun aikana toimimista työelämän todellisuutta jäljittelevissä tilanteissa.
Xamkissa on määrätietoisesti kehitetty kliinisen osaamisen harjoitteluun simulaatioympäristöjä. Mikkelin kampuksen simulaatiotiloja on laajennettu ja uudistettu, Savonlinnan kampukselle on rakennettu toimintakykylaboratorio sekä kotisimulaatiotilat ja Kotkassa ovat ambulanssisimulaattori ja minisairaala.
Tulevaisuuden tavoitteena on, että työelämä on nykyistä laajemmin mukana simulaatio-opetuksessa siten, että opiskelijat ja työelämässä jo työskentelevät alan ammattilaiset harjoittelevat yhdessä erilaisissa simulaatiotilanteissa.
Yhteiset kehittämishankkeet
Sairaanhoitajan kliinisen ydinosaamisen ohjaus- ja arviointimallin kehittämistyö käynnistyi syksyllä 2019 valtakunnallisessa yleSHarviointi-hankkeessa. Xamk on tiiviisti mukana tässä hankkeessa. Tarvittavan osaamisen varmistaminen yleissairaanhoitajatutkinnon 180 opintopisteen osalta on määritelty yhteistyössä työelämän kanssa. Hankkeessa on laadittu sairaanhoitajan ydinosaamisen (180 op) valtakunnallinen koe, joka otetaan Xamkissa käyttöön vuoden 2021 alusta.
Sairaanhoitajakoulutuksen yleSHarviointi-hanke uudistaa sairaanhoitajakoulutuksen ohella myös työelämää ja käytännön hoitotyötä. Hanke sai alkunsa, myös työelämässä tunnistetusta tarpeesta, yhtenäistää sairaanhoitajakoulutuksesta valmistuvien ammatillisen osaamisen sisältöjä ja varmistaa koulutuksen tasalaatuisuus valtakunnallisesti. Opiskelijoita ohjaavien sairaanhoitajien näkökulmasta hankkeessa määritellyt sairaanhoitajan osaamisvaatimukset osaltaan yhtenäistävät sitä, millaista osaamista sairaanhoitajaopintoihin sisältyy, ja mitä osaamista heiltä voidaan odottaa harjoittelun aikana. (ks. Taam-Ukkonen & Korhonen 2020).
Harjoitteluorganisaatioiden ja ammattikorkeakoulun yhteiset kehittämishankkeet vahvistavat yhteistyösuhteita työelämän kanssa.
Mainio esimerkki yhteistyössä toteutettavista kehittämistoimista on Xamkin Savonlinnan kampuksen, Savonlinnan aikuis- ja ammattioppilaitoksen (SamiEdu) ja Itä-Savon sairaanhoitopiirin, Sosterin yhteinen moniammatillisen moduuliharjoittelun kehittäminen.
Moniammatillisessa moduuliharjoittelussa opiskelijoiden vastuulle annetaan 1–2 potilashuonetta, joissa olevien potilaiden hoidosta ja kuntoutuksesta he vastaavat. Jokaisessa työvuorossa on nimetty ohjaaja, joka vastaa työskentelystä ja antaa palautetta. Opiskelijat oppivat toisiltaan sekä myös muissa ammateissa toimivilta. (ks. tarkemmin Dillströmin ja Muhosen artikkeli Next 27.8.2018).
Moduuliharjoittelun etuja ovat päätöksenteon, kommunikaation, moniammatillisuuden, ryhmässä toimimisen ja itsenäisen työskentelyn harjaantuminen. Ne ovat työelämän tärkeitä osaamisalueita.
Työn opinnollistaminen
Suoritettuaan 140 op sairaanhoitajaopiskelijoiden on mahdollista tehdä sairaanhoitajan sijaisuutta esimerkiksi kesätyönä ja hakea osaamisen tunnistamista työsuhteen perusteella.
Opiskelijan kanssa sovitaan, millä tavoin opiskelija osoittaa saavuttaneensa harjoittelulle asetetut tavoitteet. Opiskelijalle nimetään työpaikalta ohjaaja. Osaamisen osoittaminen harjoittelun jälkeen voi tapahtua esimerkiksi oppimispäiväkirjan, osaamisportfolion tai kirjallisen tehtävän avulla.
Opiskelija, joka työskentelee lähihoitajana, voi suorittaa niin ikään osan harjoittelua työssäoloaikanaan. Opiskelija osoittaa sairaanhoitajan osaamistavoitteiden saavuttamisen esimerkiksi reflektoivan keskustelun, osaamisportfolion tai oppimispäiväkirjan avulla.
Lopuksi
Covid19-pandemia on vaikuttanut koko yhteiskunnan toimintaan monin tavoin, myös sote-alan koulutukseen. Uusien toimintatapojen ideointi koulutuksen järjestämisessä on kuluttanut runsaasti opettajien ja yhteistyökumppaneiden voimavaroja, mutta on samalla saanut aikaan myös uudenlaisia tapoja ajatella ja toimia. Osa uusista toimintatavoista jäänee käyttöön pandemian helpotuttua.
Työharjoittelun osalla tämä näkyy selkeimmin siten, että alalle opiskelevien harjoittelua ja työssäoloa on joustavoitettu. Tällä halutaan osaltaan auttaa terveydenhuoltojärjestelmää selviytymään pandemian aikana sekä mahdollistaa sujuvien harjoittelujen toteutuminen myös jatkossa.