Sijoita tanssiin, saat useita hyötyjä

Taiteella on monia hyviä vaikutuksia

Hyvinvointivaikutusten lisäksi taiteella on kyky opettaa ja ohjata eteenpäin elämässä. Taide herättää keskustelua ja ajatuksia, sen avulla voi reflektoida omaa tekemistään ja suhtautumistaan muihin, se auttaa ymmärtämään haastavia ja askarruttavia asioita. Se luo yhteisen kielen, se on väline konfliktien käsittelyyn ja ongelmanratkaisuun. Se kehittää yhteisöllisyyttä, tuottaa hyvää oloa ja energiaa, se auttaa keskittymään ja tasapainottaa.

Edellä mainittuihin hyötyihin päästään monen eri taiteen lajien, muun muassa tanssin avulla. Liikkeellä on ihmeellinen kyky voimaannuttaa, tutustuttaa omaan kehoon, kasvattaa pinnaa sekä kehittää erilaisia taitoja. Tanssi lokeroidaan helposti joko liikuntaharrastukseksi tai toiseen ääripäähän, korkean kynnyksen teoksiksi, vaikka se soveltuisi monenlaiseen toimintaan ja kokemiseen eri ikä- ja kohderyhmille.

Tanssijan ja tanssipedagogin työt eri ympäristöissä

Kouvolassa tanssin parissa työskentelevät Anu Itkonen ja Roosa Raanoja kokevat tanssissa olevan monia tasoja. Tanssin avulla voi lisätä kehotuntemustaan ja kehittää ryhmätyötaitoja. ”Olisi ihan mahtavaa, jos tanssi kuuluisi kouluissa lukujärjestyksiin”, toteaa Kouvolassa, Lahdessa ja Keravalla tanssinopettajana ja taidekasvattajana toimiva Itkonen. Tanssin kasvatuksellinen näkökulma kiinnostaa Itkosta enemmän kuin sen esittävä puoli. Hän onkin opettanut lapsille muun muassa matematiikkaa tanssillisten harjoitusten avulla. Ikäihmisille Itkonen on tarjonnut tuokioita, joiden avulla muistellaan ja harjoitetaan rytmiä.

Olisi ihan mahtavaa, jos tanssi kuuluisi kouluissa lukujärjestyksiin!

Tanssilla olisi paikkansa kouluissa opetuksen tukena myös Taiteen edistämiskeskus Taiken erityisasiantuntija Johanna Vuolaston mielestä. Vuolasto toivoo myös, että poikia saataisiin entistä enemmän lajin pariin.

Kuva 1: Anu Itkonen ja Roosa Raanoja opettivat tanssileirillä kesäkuussa.

Tanssin soveltaminen sosiaali- ja terveysalalle kiinnostaa myös Roosa Raanojaa. Hän on valmistunut tanssijaksi pari vuotta sitten ja unelmoi opettamisesta, mutta myös omien tanssiteosten tekemisestä. ”Visuaalisuus ja asioiden kertominen liikkeellisesti kiinnostaa”, sanoo Raanoja. Roosan oma kasvuprosessi tanssin parissa on tuottanut ahaa-elämyksiä, joita hän toivoisi voivansa saada aikaan myös toisissa ihmisissä. Siksi erityisesti haastavammat ympäristöt ja kohderyhmät hoitoalalla kiinnostavat.

Kuva 2: Tanssin kautta voi kertoa tarinoita.

Kumpikin unelmoi voivansa tehdä töitä pelkästään tanssin parissa. Oman yrityksen perustaminen on käynyt mielessä, mutta yrityksen mukanaan tuoma muun työn osuus mietityttää, sillä se vie aikaa luovalle työlle ominaiselta, sen vaatimalta prosessilta. Tanssikin tarvitsisi äänitorvia ja tuottajia sen sijaan, että tanssijat itse hoitaisivat tuotannon ja markkinoinnin.

Visuaalisuus ja asioiden kertominen liikkeellisesti kiinnostaa!

Sekä Itkonen että Raanoja ovat kouluttautuneet alalle ja haluavat korostaa koulutuksen tuomaa lisäarvoa esimerkiksi harrastajaesiintyjiin verrattuna. Ammattilaisten sijaan esiintyjiksi tilataan usein harrastajia, joille ei ”tarvitse” maksaa. Koulutus antaa syvempää ymmärrystä esimerkiksi siitä, mitä kaikkea työvälineenä olevalla omalla keholla voi turvallisesti ja laadukkaasti tehdä.

Tanssin muotoja Kymenlaaksossa

Kaakon tanssi ry:n toimesta on järjestetty Kotkassa Dancefest –tanssifestivaalia vuodesta 2013 alkaen. Tällä hetkellä Dancefest pitää taukoa. Kouvolassa tanssikulttuuri on erityisesti harrastamisen näkökulmasta rikasta ja suosittu laji sekä liikuntamuotona että voimaannuttavana ja sosiaalisena kokemuksena.

Kuva 3: Liikkeen avulla oppii tuntemaan omaa kehoaan ja voimaantumaan.

Haminan kaupungilla toimi syksyllä 2018 kuntataiteilijana tanssitaiteilija Anna Koskela, joka järjesti tehtävässään kaikille avoimia, matalan kynnyksen tapahtumia ja opetuksia. Tilaisuuksiin osallistuneet kuntalaiset antoivat myönteistä palautetta ja toivoivat toiminnalle jatkoa. Eräälle elämässään suuntaa hakevalle nuorelle syttyikin tanssikipinä Koskelan järjestämän toiminnan myötä. Koskelan mukaan kuntataiteilijamalli on ajatuksena hyvä. Hän toivoo, että kunnat kehittäisivät konseptia eteenpäin yhteistyössä kunnan työntekijöiden ja taiteilijoiden kanssa. Kunnissa tapahtuvalle taidetoiminnalle olisi Koskelan mukaan hyvä määritellä selkeät tavoitteet ja työnjako, palautteen keräämisen tavat sekä miten seurantaa tehdään.

Taidetoiminnasta tiedottaminen on myös tärkeää, jotta mahdollisimman moni pääsisi osallistumaan. Taiteilijalle olisi suuri apu, jos kunta auttaisi markkinoinnissa ja tiedottamisessa. ”Pitäisin taidetyöläisten kannalta erityisen tärkeänä, että kuntataiteilija olisi työsuhteessa kuntaan (ellei kunta aidosti halua residenssitaiteilijaa), koska näin taiteilija kerryttää eläkettä ja työssäoloehtoa”, Koskela toteaa.

Olisiko Kouvolassa tilaa tanssifestivaalille?

Vaikka tanssia on koettu ja koetaan Kymenlaaksossa eri muodoissa, näyttäisi tilausta silti olevan taiteellisille teoksille. ”Tällä hetkellä ammattilaisten toteuttamaa tanssitaidetta näkee Kymenlaaksossa harmillisen vähän”, toteaa Taiken Vuolasto. Sekä Itkonen että Raanoja molemmat ovat tuoneet Kouvolassa omat koreografiansa näyttämöille ja yleisön määrä sekä profiili ovat yllättäneet.

Miksei Kouvolassa voisi ollakin oma tanssifestivaali, jossa olisi ohjelmaa laidasta laitaan aina matalan kynnyksen tanssityöpajoista taiteellisiin ohjelmanumeroihin? Itkonen ja Raanoja pohtivat ja vinkkaavat sopivaksi tapahtumapaikaksi Kuusankosken Taideruukkia. Heidän mielestään tapahtuma olisi hyvä tilaisuus kehittää alueen tanssikoulujen, tanssitaiteilijoiden ja muiden alan toimijoiden välistä yhteistyötä ja saada siten tanssille laajempaa näkyvyyttä. Tapahtuman avulla tanssin eri muotoja, hyötyjä ja vaikutuksia voitaisiin tuoda helposti esiin ja ihmiset voisivat löytää itselleen sopivan tavan tanssista nauttimiseen.

LÄHTEET: