Ammattikorkeakouluopettajalla on hyvä olla mahdollisimman kattava käsitys siitä, mitä työelämässä tapahtuu, mihin suuntaan ollaan menossa ja millaisia valmiuksia opiskelijoiden olisi hyvä omata siirtyessään työelämään. Normaalissa arjessa, opetuksen pyöriessä, työelämäyhteyksiä pidetään yllä lähinnä olemalla yhteydessä yrityksiin opintojaksojen sisältöjen osalta sekä esimerkiksi opiskelijoiden harjoitteluiden yhteydessä. Lisäksi kaikenlainen oman alan seuraaminen median välityksellä pitää kiinni nykypäivän kehityksessä. Aika ajoin on kuitenkin hyvä päästä sukeltamaan opetustyön ulkopuoliseen työelämään vielä syvemmin. Tähän työelämäjakso antaa hyvän mahdollisuuden.
Mielenkiinnon kohteena rakennusten energiatehokkuus
Olin mukana tekniikan opettajien työeläjaksokokeilussa viime syksyn ajan. Heti kun työelämäjaksolleni näytettiin vihreää valoa, otin yhteyttä Granlund Oy:öön, joka on suuri rakennus- ja kiinteistöalan asiantuntijakonserni. Siellä työelämäjaksoon suhtauduttiin erittäin myönteisesti ja sain esittää toiveen siitä, mihin osa-alueeseen halusin heidän toiminnassaan tutustua syvemmin. Koska olen erityisen kiinnostunut rakennusten energiatehokkuuteen liittyvistä asioista, päädyttiin siihen, että menen työelämäjaksolle Granlund Consulting Oy:öön.
Granlund Consulting Oy tarjoaa kokonaisvaltaisia konsultointipalveluja kiinteistö- ja ympäristöjohtamiseen sekä rakentamisen toimialalle. Näiden asioiden parissa työskentelee useita ryhmiä ja minun ryhmäkseni valikoitui energia-asioiden parissa työskentelevä ryhmä. Granlund Consulting Oy:ssä toimivan energia-ryhmän tavoitteena on energiatehokkuuden ja elinkaarilaadun parantaminen rakentamisessa ja kiinteistöjen ylläpidossa.
Työelämäjakson aikana pääsin tutustumaan ja olemaan mukana projekteissa, joissa edistetään kiinteistöjen energiatehokkuutta. Pääsin näkemään tämän hetken tilanteen ja tutustumaan sekä niihin ratkaisuihin, joita käytetään tällä hetkellä, että niihin, jotka ovat tulossa käyttöön lähitulevaisuudessa.
Yhtenä suurena kokonaisuutena pääsin tutustumaan rakennusten hiilijalanjälkilaskentaan. Hiilijalanjälkilaskenta on näillä näkymin tulossa osaksi rakennusalaa muutaman vuoden sisällä. Tällä hetkellä käynnissä on Ympäristöministeriön pilottikohteiden laskenta. Laskennan yhteydessä tuli otettua haltuun tähän käyttöön soveltuva laskentaohjelma ja toki näin LVI-alan asiantuntijana tutustuttua myös rakennustekniikkaan hieman lähemmin.
Toisena suurena kokonaisuutena työelämäjaksoni koostui rakennusten energiatodistusten laadinnasta. Olin tehnyt sitä pienimuotoisesti jo ennen työelämäjaksoa mutta nyt minulla oli aikaa paneutua asiaan muutaman viikon ajan entistä perusteellisemmin. Kohteina olivat asunto-osakeyhtiöt sekä toimistorakennukset, joihin tehtiin ensin katselmus ja sen jälkeen rakennukset mallinnettiin MagiCadin Roomilla ja energialaskenta tehtiin käyttäen Riuska-laskentaohjelmaa. Molemmat ohjelmat olivat entuudestaan tuttuja mutta työelämäjakson aikana osaaminen kasvoi molempien ohjelmien osalta.
Työelämäjakson ja opetuksen yhteensovittaminen
Työelämäjakso toteutui käytännössä siten, että olin Granlundilla koko syyslukukauden ajan kahtena päivänä viikosta. Loput kolme päivää olin Xamkilla ja tuona aikana hoidin opetukset sekä muut työtehtävät. Tällainen yhdistelmä oli toisaalta todella hyvä, sillä se mahdollisti sen, että pääsin seuraamaan yrityksen toimintaa pidemmän aikaa ja siten pääsin näkemään heidän projektejaan myös laajemmin. Toisaalta aika ajoin oli haastavaa, kun aivot olivat ns. kahdessa paikassa yhtä aikaa. Yritin imeä mahdollisimman paljon uutta oppia ja ajatuksia Granlundilta mutta samaan aikaan päässä pyöri omat opetukseen liittyvät työtehtävät ja niiden hoitaminen. Työelämäjakson yhtenä tavoitteena oli, että työelämäjakson saisi integroitua opetukseen mutta ainakin omalta kohdaltani täytyy todeta, että jos olisin ottanut kokonaisuuteen opiskelijat vielä tiiviimmin mukaan, olisi oma kehittyminen jäänyt huomattavasti vähemmälle, kun osa työelämäjaksoon varatusta ajasta olisi vielä mennyt opiskelijoiden kanssa toimimiseen.
Omat verkostot kasvoivat lukuisilla talotekniikka-alan ammattilaisilla, joihin voi jatkossa ottaa yhteyttä yhteistyön merkeissä.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö työelämäjaksosta olisi ollut hyötyä opetuksen suhteen. Siitä todellakin oli. Syksyn aikana sain paljon ideoita siitä, mitä asioita talotekniikan koulutuksen opintojaksoissa olisi hyvä käsitellä tulevaisuudessa. Lisäksi oma asiantuntemus lisääntyi ja myös ohjelmisto-osaaminen kasvoi ja näitä pystyn hyödyntämään omilla opintojaksoillani sekä opinnäytetöiden ohjauksissa. Ja mikä tärkeintä, omat verkostot kasvoivat lukuisilla talotekniikka-alan ammattilaisilla, joihin voi jatkossa ottaa yhteyttä yhteistyön merkeissä.
Kokonaisuutena työelämäjakso oli piristävä ajanjakso, jota voin lämpimästi suositella muillekin, jos mahdollisuus siihen aukeaa. Vaikka se vaatii itseltä paljon, niin väitän, että kyllä se antaa monin verroin enemmän takaisin. Ja aika-ajoin jokaisen on hyvä poistua omalta mukavuusalueelta ja haastaa omaa osaamista vähän vieraammassa ympäristössä. Se kehittää ja kehitys on aina hyvästä!