Konferenssi sisälsi perinteisiä suullisia- ja posteriesityksiä, COHEHREN toiminnan esittelyä ja runsaasti verkostoitumista. COHEHREN toiminnan yksi tavoitteista onkin Euroopan korkeakoulujen verkostojen vahvistaminen koulutuksen, tutkimuksen ja strategisen johtamisen näkökulmista.
Innovatiivisia oppimisprojekteja
Suullisissa esityksissä koulutuksen osalta esiteltiin mm. monipuolista datan käyttöä oppimisen edistäjänä ja adaptoituvan oppimisen mahdollistajana sekä erilaisia koulutuksen yhteistyömuotoja monimuotoisten oppimisympäristöjen mahdollistamiseksi. Koulutuksen näkökulmasta suulliset esitykset osoittivat, että opiskelijoiden haastaminen epämukavuusalueelleen, esimerkiksi monikansallisissa oppimisympäristöissä, tai erilaisten algoritmien kehittämisessä, vahvistaa opiskelijoiden monimuotoista oppimista ja yhteisöjen osallisuutta. Tämä edellyttää myös opettajilta avarakatseista ymmärrystä, omalle epämukavuusalueelle siirtymistä ja epätietoisuuden sietämistä. Useissa esityksissä korostettiinkin nyky-yhteiskunnan epävarmuutta, joka haastaa sekä tämän hetken että tulevaisuuden ammattilaisia sen sietämiseen.
Yhteistyön mahdollistaja
Toisen päivän toritapahtumassa esiteltiin mm. COHEHREN eri toimintoja. COHEHREn kolme toimintahaaraa ovat:
- akatemia, joka mahdollistaa koulutuksen yhteistyön
- tutkimus, jonka tavoitteena on mahdollistaa kansainvälinen tutkimustoiminta
- strateginen johtaminen, joka keskittyy strategisten kumppanuuksien johtamiseen.
Toritapahtumassa oli myös mahdollista päästä pikatreffeille ja solmia uusia sekä vahvistaa vanhoja verkostoja eri korkeakoulujen ja alojen välillä.
Kolmannen päivän työpajoissa aloitettiin konkreettisesti rakentamaan yhteistyötä. Tutkimushaaran työpajassa esiteltiin kolme tutkimushanketta, joiden osalta pureuduttiin haastaviin kysymyksiin, joita varmasti jokainen kansainvälisestä tutkimushankkeesta haaveileva pohtii kuten miten pääsen alkuun, mistä löydän partnerit ja mistä saamme rahoituksen? Näiden lisäksi jokainen hanke esitteli oman toimintansa ja sen haasteita. Lopuksi työpajan osallistujat pääsivät halutessaan ilmoittautumaan tutkimushaaran ylläpitämälle yhteistyöalustalle, jonka tarkoituksena on mahdollistaa eri organisaatioiden tutkijoiden tai tutkimuksesta kiinnostuneiden verkostoituminen.
Carlos-moment
Konferenssin koskettavin esitys oli kokemusasiantuntija Jaap Bressenin pitämä keynote-esitys, jossa hän kertoi elämästään, erilaisuudesta ja ihmisten kohtaamisesta yksilöinä. Jaap Bressen halvaantui, omien sanojensa mukaan, klassisesti hyppäämällä pää edellä meren aallokossa ja lyömällä päänsä meren pohjaan lomamatkalla. Teho-osastolla Bressen kohtasi sairaanhoitaja Carlosin, joka asetti kätensä paniikissa olleen potilaansa olkapäälle. Tämä pieni sanaton viesti, ihmisenä toiselle oleminen juuri siinä tilanteessa, oli jäänyt Bressenin mieleen. Kun hän kiitti myöhemmin Carlosia tästä hänelle merkittävästä eleestä, Carlos kommentoi, sairaanhoitajalle tyypilliseen tapaan: tein vain työni, eihän se ollut mitään. Bressenille tilanne oli kuitenkin ollut se, joka auttoi häntä jaksamaan taistella.
Toiselle arkinen ja pieni ele voi olla toiselle valtavan iso ja merkittävä.
Tarinan opetus on, että toiselle arkinen ja pieni ele voi olla toiselle valtavan iso ja merkittävä. Bressen antoi tällaiselle tilanteelle nimen ”Carlos-moment”. Sitä ei saa väheksyä, vaikka se olisi itselle kuinka arkinen tahansa. Suuret teot eivät aina näytä tai tunnu siltä.
Konferenssi täytti kaikki sille annetut tavoitteet. Ennen kaikkea, se osoitti, että Covidin jälkeinen aika on alkanut. On aika kääriä hihat, virkistää vanhat verkostot ja solmia uusia. On aika katsoa maailman monimuotoisuutta, yhteisöjen hyvinvointia ja osallisuutta Covidin jälkeisessä ajassa, ja tehtävä tuosta ajasta, tulevaisuudesta, historiaansa parempi. Kansainvälisellä yhteistyöllä siihen kyllä pystytään.