Yhteiskehittämisellä ideoitiin sote-alan etäpalveluja

Yhteiskehittäminen (co-creation) on ihmisten välistä tavoitteellista yhteistyötä. Kehittämisen kohteena voivat olla asiat tai palvelut. Asiakkaita ei enää pidetä palvelun tai tuotteen loppukäyttäjinä, vaan niiden aktiivisina kehittäjinä.

Myös sosiaali- ja terveysalan kehittämishankkeissa on yhä useammin mukana kokemusasiantuntijoita ja palvelujenkäyttäjiä. Asiakkaiden, henkilöstön ja muiden sidosryhmien mukaan ottamisella tavoitellaan parempia palveluja ja kilpailuetua. Yhteiskehittämisen edellytyksiä ovat tasavertainen osallistuminen, yhteisen tavoitteen määrittäminen, konkreettinen tekeminen, oikeanlaisten työskentelymenetelmien valinta ja hyväksyvä ilmapiiri. (Aaltonen ym. 2016; Järvensivu 2010, 17 – 21.)

Ideointipaja yhteiskehittämisen työmuotona

Xamkin Savonlinnan kampuksella toteutettiin syyskuussa 2017 ideointipaja, jossa sote-alan toimijoita ja Xamkin henkilökuntaa ideoi yhdessä sote-alan etäpalveluja asiakkaan, työntekijän ja organisaation näkökulmista. Ideointipaja järjestettiin osana ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden opinnäytetyötä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa sote-alan etäpalvelujen täydennyskoulutusta varten tarvittavia sisältöteemoja. Ideointipajaan kutsuttiin opinnäytetyöhön liittyneeseen Webropol-kyselyyn vastanneita ja aiheen jatkoideoinnista kiinnostuneita.

Kahdeksan osallistujaa työskenteli ideointipajassa pienryhmissä siten, että toinen ryhmä ideoi sote-alan etäpalveluja asiakkaan näkökulmasta ja toinen sote-alan työntekijän näkökulmasta. Lopuksi molemmat ryhmät yhdessä ideoivat etäpalveluja organisaation näkökulmasta. Ideointipajan kaikkia osallistujia aktivoivana ja osallistavana menetelmänä käytettiin ideointipuuta.

Ideointipuu havainnollistaa työpajan tuotoksen

Ideointipuun tavoitteena on löytää uusia ideoita, ajatuksia ja näkökulmia kehitettävästä aiheesta samalla niitä visualisoiden. Osallistujat kirjoittivat aiheeseen liittyviä asioita post it -lapuille ja laittoivat niitä puun oksille soveltuviin kohtiin. Visualisointi auttaa hahmottamaan asiaa ideoinnin aikana eri näkökulmista. Se on helppo ja nopea työtapa, joka herättää keskustelua ja tuottaa aiheesta kokonaiskuvan. (Haukijärvi ym. 2014, 18 – 22.). Ideointipuu osallistavana kehittämismenetelmänä tuotti runsaasti ehdotuksia, ajatuksia ja toiveita etäpalvelujen käytöstä (kuva 1). Menetelmä kannusti vilkkaaseen keskusteluun, neljän hengen ryhmät toimivat ja kaikki osallistujat saivat ajatuksiaan esille.

Yhteenveto kolmesta ideointipuusta.

 

Kokemus ideointipajasta oli osallistujille positiivinen, aihe koettiin tärkeäksi ja ajankohtaiseksi. Yhdessä työskentely toi esiin eri näkökulmia, kokosi ajatuksia, ja oli virkistävää. Osallistujat saivat ideoita, joita voivat viedä eteenpäin omassa työpaikassaan ja hyödyntää työssään.

Monialainen yhteiskehittäminen eri organisaatioiden edustajien kesken oli monille uusi kokemus, joihin tilaisuuksia tarjoutuu liian harvoin. Ajatus yhteisestä kehittämisestä kilpailevan yrityksen kanssa voi tuntua vieraalta. Ammattikorkeakoulu neutraalina palveluntarjoajana voisikin tarjota puolueettoman tilan yhteiskehittämiselle. Tämä kokemus ideointipajasta vahvisti ajatusta yhteiskehittämisen hyödyllisyydestä.

 

LÄHTEET

Aaltonen, S., Hytti, U., Lepistö, T. & Mäkitalo-Keinänen, T. 2016. Yhteiskehittäminen: kaikki siitä puhuu, mutta mitä se on ja miten siinä onnistua? WWW-julkaisu. Saatavissa: https://www.utu.fi/fi/yksikot/tse/ajankohtaista/uutiset/Sivut/Yhteiskehitt%C3%A4minen_kaikki-siit%C3%A4-puhuu,-mutta-mit%C3%A4-se-on-ja-miten-siin%C3%A4-onnistua.aspx

Forssell-Makkonen, T., Lemmetyinen, P. & Nyrhinen, L. 2017. Etäpalveluja sotessa. Täydennyskoulutuksen sisällön teemat. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Monialainen toimintakyvyn edistäminen koulutusohjelma. Fysioterapeutti (YAMK). Opinnäytetyö. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://www.theseus.fi/handle/10024/135655

Haukijärvi, N., Kangas, A., Knuuttila, H., Leino-Richerd, E. & Teirasvuo, N. 2014. Tavoitteena aktiivinen ja työelämälähtöinen oppiminen. Käytännön opetusmenetelmiä opiskelija- ja työelämälähtöisen opetukseen ja koulutukseen. Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaalia 91. Tampere: Juvenes Print -Suomen Yliopistopaino Oy. PDF-dokumentti. Saatavissa: http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522165107.pdf

Järvensivu, T., Nykänen, K. & Rajala, R. 2010. Verkostojohtamisen opas: Ver-kostotyöskentely sosiaali- ja terveysalalla. Muutosvoimaa vanhustyön osaa-miseen -hankkeen julkaisu. Versio 1.0. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu. PDF-dokumentti. Saatavissa: http://www.seugolaid.fi/wp-content/uploads/2017/03/Verkostojohtamisen-opas-versio-1-0-30-12-2010.pdf

Pin It on Pinterest