Projektisimulaation alkuvalmistelut
Projektisimulaation aiheeksi valikoitui ensihoitotyön psyykkiseen kuormitukseen valmentautuminen. Xamkissa on toteutettu ensihoitotyön psyykkiseen kuormitukseen kytkeytyviä TKI-hankkeita sekä tuotettu aiheesta tutkimustietoa. Aihevalintaan vaikuttivat myös ajankohtaiset uutisoinnit sekä ensihoitoalan ammattilaisten välittämät tarpeet.
Aiheen mielekkyyttä ja kiinnostavuutta opiskelijoiden keskuudessa testattiin keväällä toteutetulla ensihoidon tutkivan kehittämisen opintojaksolla. Kyseisellä opintojaksolla osa samasta opiskelijaryhmästä perehtyi kirjallisuuskatsauksen keinoin ensihoitajan työn psyykkistä kuormitusta tukevan osaamisen kerryttämiseen koulutuksen aikana. Opiskelijoille ei vielä siinä vaiheessa paljastettu syksyn opintojakson toteutussuunnitelmaa, mutta aiheen saama palaute kannusti lukitsemaan projektisimulaation aiheen. Kevään opintoihin kuului myös simulaatio-ohjaajakoulutus.
Projektinhallinnan opintojakson orientaatiossa opiskelijoiden kanssa käytiin läpi projektien ominaispiirteitä sekä erilaisia projektilajeja. Opintojaksotehtäväksi suunnitellun projektisimulaation lajiksi valikoitui toimitusprojekti, jossa Xamk oli tilaajan roolissa, ja opintojakson yliopettaja (allekirjoittanut) tilaajan edustajan roolissa.
Toimitusprojektin tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa ensihoitotyön psyykkiseen kuormitukseen valmentavien simulaatioharjoitusten materiaalit ja ohjeistukset. Simulaatioharjoitusten kohderyhmäksi nimettiin ensihoitoalan opiskelijat ja jo työelämään siirtyneet ensihoitajat.
Opiskelijoita ohjeistettiin toteuttamaan simulaatioharjoitusten materiaalit esimerkkivideoineen Open Learn -alustalle avoimesti saataville, jolloin simulaatioharjoitusten materiaaleja voivat hyödyntää sekä oppilaitokset, että ensihoito-organisaatiotkin. Toimitusprojektin tavoitteena oli mahdollistaa ensihoitotyön psyykkiseen kuormitukseen valmentava laadukas simulaatioharjoittelu ja vähentää päällekkäissuunnittelun tarvetta. Ja toki siinä sivussa opettaa ensihoidon YAMK-opiskelijoille projektinhallintataitoja.
Toimitusprojektin esittelyn jälkeen opiskelijoiden oli aika jakaantua kuuteen tiimiin. Jokaiselle tiimille oli määritelty ennakkoon päätehtävät (projektikielellä työpaketit), ja lisäksi tehtäväkuvauksiin oli sisällytetty projektityölle tyypillisiä yllätyksiä sallivaa väljyyttä (Kuva 1). Tiimit olivat: Kahden opiskelijan muodostama projektipäällikkötiimi, psyykkisen kuormituksen substanssitiimi, simulaatiopedagogiikkatiimi, videotiimi, oppimisympäristön tekninen toteutus -tiimi sekä viestintätiimi.
Toimitusprojektille perustettiin projektipäällikkötiimin hallinnoima Teams, jossa jokaisella tiimillä oli oma kanava ja mahdollisuus kommunikoida toisten tiimien kanssa siten, että etenemistä pystyi tarkkailemaan. Opiskelijoilla oli viikko aikaa omaksua toimitusprojektista etukäteen tuotettu sisältökuvaus, jonka jälkeen jokainen tiimi esitteli tilannettaan ja etenemissuunnitelmaansa erillisessä järjestäytymiskokouksessa.
Järjestäytymiskokouksessa ilmeni, että suurin osa tiimeistä oli jo oma-aloitteisesti lähtenyt jäsentämään tulevaa tekemistään tutkimustietoon perustuen. Esimerkiksi videotiimi lähti miettimään osuuttaan opetusvideoihin liittyvän teoriatiedon kautta. Järjestäytymiskokouksesta eteenpäin projektin eteneminen luotettiin projektipäällikkötiimin vedettäväksi. Tässä vaiheessa tilaajan roolissa ollut yliopettaja vetäytyi tarkkailemaan etenemistä Teamsin ja projektipäällikkötiimin tuottamien tilannekatsausten avulla.
Eteneminen todellisuutta jäljitellen
Itse projektisimulaatiossa todellisuutta jäljiteltiin toteuttamalla toimitusprojekti projektinhallinnan teorian raameissa. Näin ollen simulaation elementteinä olivat kokonaisuuden ainutkertaisuus, rajattu aika ja toteutusresurssit, selkeät tavoitteet, päällekkäiset edistämistarpeet, toteutuksessa piilevät riskit sekä projektipäällikkö koordinointivastuussa. Esimerkiksi tiimien alkuperäisissä tehtäväkuvauksissa oli vihjattu myös alustavalla tasolla tulevia yhteistyöketjuja eri tiimien välillä. Nämä ketjutukset olivat osa päällekkäisiä edistämistarpeiden elementtiä: tiimi tarvitsee edetäkseen joltain toiselta tiimiltä heidän työpakettinsa tietyt osuudet.
Projektinhallinnan todellisuutta oli tarkoitus jäljitellä myös sillä, että opintojaksosta vastaava yliopettaja pitäytyisi mahdollisimman paljon omassa tilaajan edustajan roolissaan ja antaisi opiskelijoiden edistää projektia mahdollisimman itsenäisesti. Ryhmän ja opintojakson muissa tapaamisissa ja aktiviteeteissa kontaktia tuli kaikkiin opiskelijoihin ja projektisimulaationkin aikana normaali kysymismahdollisuus oli olemassa. Toive kuitenkin oli, että projekti säilyisi todellisuutta jäljittelevänä, eli projektia suorittavan opiskelijaryhmän oman tekemisen tuotoksena, ei opettajavetoisena suorituksena (Kuva 2). Opintojaksotavoitteiden täyttymisen varmistaminen onnistui opiskelijoiden oppimisprosessia tiiviisti seuraamalla ja projektipäällikkötiimin kautta ohjeistamalla. Tiimien suoraa ohjeistamista tarvittiin lopulta todella vähän, sillä projektipäällikkötiimi pysyi tehtäviensä tasalla koko projektin ajan.
Tilaajaan rooliin kuului myös käytännön mahdollistamisia, kuten tilavarauksia, kuvausvaatteiden järjestämistä, kuvauskaluston varaamista sekä verkkoalustojen ja -tallennuspaikkojen tilausta. Näihin tarpeisiin havahtuminen ja pyynnöt tulivat kuitenkin pääsääntöisesti opiskelijoilta, yleensä oikeaoppisesti projektipäällikkötiimin kautta välitettynä. Projektipäällikkötiimi ottikin vetovastuunsa haltuun jo alusta lähtien, ja he vetivät tiiminvetäjille tilannekatsauskokouksia läpi syksyn, sekä informoivat aktiivisesti tilaajaa projektin edistymisestä. Eri tiimit pitivät myös sisäisiä tiimipalavereja, esimerkiksi videotiimi palaveerasi lähes viikoittain ja toimitti Teamsiin myös hyvät muistiinpanot keskusteluistaan (Kuva 3.)
Arvioinnin suunnittelu osana pedagogiikkaa
Tiimikohtaisissa tehtäväkuvauksissa oli yhtenä elementtinä työskentelyn jatkuva arviointi projektinhallinnan ja laadun näkökulmasta. Tämä aloitettiin jo järjestäytymiskokouksessa oman tiimin toimintaan liittyvien riskien tunnistamisella ja riskien hallinnan pohtimisella. Taustalla oli ajatus, että jatkuva arviointi tukisi oppimista, koska se osaltaan varmistaisi projektin tavoitteiden täyttymistä ja etenkin ongelmakohtien ajoissa tunnistamista ja siten varhaista reagointimahdollisuutta. Jatkuva arviointi auttaisi siis parantamaan tiimin suorituskykyä ja oppimaan tehokkaampia tapoja toimia tulevia projekteja varten.
Opintojaksoarvioitiin sisältyi myös tiimien tekemä oma arviointi, sekä jokaisen opiskelijan tekemä itsearviointi omasta toiminnastaan ja tiiminsä toiminnasta. Lisäksi opintojakson yliopettaja teki jatkuvaa arviointia projektin etenemistä ja opiskelijoiden aktiivisuutta seuratessaan. Nämä useat arviointitavat toivat varsinaiseen opintojaksoarviointiin ja yksilöllisten arvosanojen antamiseen varmuutta, koska kokonaiskuva hahmottui useasta lähteestä. Yksilölliseen arvosanaan vaikutti myös opintojakson päätteeksi verkossa aikataulutetusti toteutetun tentin tulos.
Toteutustavan kehittämisideat ja opintojaksopalaute
Käytännössä jatkuvan arvioinnin idea oli ehkä hyvä, mutta opiskelijoiden oman arvioinnin toteutuminen olisi tarvinnut enemmän ohjeistusta ja seurantaa. Nyt opiskelijoiden tekemä arviointi toteutui oikeastaan vain opintojakson loppuvaiheessa, kun he valmistautuivat projektinkulun tiimiesityksiin. Varsinaiset tiimiesitykset toimivat hyvänä purkuna, eivät ainoastaan projektin edistymisen osalta, vaan myös oppimisprosessin ja ryhmädynamiikan kannalta. Suulliset loppuesitykset ovat siis suositeltavia.
Jatkuvan arvioinnin toteutumista olisi todennäköisesti edistänyt, jos projektiarvioinnin teoriaan perehtyminen olisi varmistettu jo opintojakson alussa esimerkiksi verkkotentillä. Opintojakson päättävää tiimiesitystä valmisteltaessa moni teoriatieto oli jo myöhässä, eli jatkuvan arvioinnin hyödyt jäivät osittain saavuttamatta.
Vaikka jatkuva projektiarviointi hieman ontuikin, työskentelyn alkuvaiheessa tiimityöhön liittyviä riskejä kattavasti tunnistaneet tiimit vaikuttivat saaneen tiimityöskentelylleen tärkeitä raamituksia sekä suunnitelmallisuutta. Nämä tiimit onnistuivat omissa tavoitteissaan erittäin hyvin. Eli projektin alussa ollut riskienarviointiosio oli todella hyödyllinen.
Tiimiarviointi ja opiskelijoiden itsearviointi tukivat opintojakson loppuarviointia toivotusti, ja teksteistä päätellen reflektointi oli opiskelijoille myös opettavaista. Näiden kirjallisten arviointien lukeminen toi myös lisätietoja tiimien toiminnasta ja erilaisista rooleista tiimien sisällä, joka tuki yksilöllisten arvosanojen antamista sekä myös pedagogisten valintojen jatkokehittämistä.
Yli kolmasosa opiskelijoista jätti nimettömän opintojaksopalautteen Tuudon kautta (kuva 4). Kiitosta tuli haasteellisuudesta, vastuunannosta, käytännönläheisyydestä, aidon projektityön välittymisestä ja hyvästä ryhmästä sekä aiheesta. Tuudoon kirjatuissa kehittämiskohteissa oli myös ilahduttavan paljon konkretiaa. Näiden palautteiden perusteella orientaatiotapaamisessa tulisi antaa vielä tarkemmat ohjeet projektin toteuttamiselle sekä aikataulutuksille. Tentin ajoitusta toivottiin aikaisemmaksi, eli ei opintojakson lopuksi. Lisäksi osa opiskelijoista toivoi projektin olevan opettajavetoinen. Opettajavetoisuus muuttaisi opintojakson pedagogiikan täysin, mutta olisi varmasti tutumpi ja siten kenties vähemmän vaativa suoritustapa.
”…ainakin minulle toimitusprojektin kuvaus ja tiimien tehtävänkuvaukset olivat selkeitä. (Toinen opiskelija) taisi yhteenvetopäivässä sanoa, että kurssin teoriaan olisi ollut hyvä tutustua kunnolla heti projektin alussa. Tämä on totta, tosin materiaalin ymmärsi ja hahmotti huomattavasti paljon paremmin projektin päätyttyä. Ja ehkä aikataulutuksen voisi tehtävänkuvauksissa nostaa esille, se voisi siten parantaa tiimien tilannekuvaa ja edistää projektin etenemistä paremmin.”
Projektisimulaation lopputuotos
Vaikka tekemisessä simuloitiin projektimaista työskentelyä, lopputuotos on ihan konkreettinen. Opintojakson tavoitteet hyvin täyttävä opiskelijoiden tekemä lopputuotos pitää sisällään simulaatioharjoitusten materiaalit esimerkkivideoineen sekä aiheen syventäviä, tutkittuun tietoon perustuvia tietoiskuja. Verkkoalusta ”Psyykkisesti kuormittavat tilanteet ensihoidossa – valmentavia simulaatioharjoituksia” on löydettävissä Open Learnista.
Aiheesta ja projektista voi lukea lisää myös projektin viestintätiimin kanssa tehdyistä artikkeleista: Ensihoidon erikoislehti Systolen artikkeli ja Xamk Next-lehden artikkeli.