Osallistuin kongressiin, koska opetan Kuntoutus- ja terveysalan yksikössä seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja tämän aihealueen ja asiantuntijuuden seuraaminen myös kansainvälisellä tasolla on tärkeää. WAS on vuonna 1978 perustettu kansainvälinen seksologian yhteistyöjärjestö, jonka tehtävänä on elinikäisen seksuaaliterveyden tukeminen ja seksuaalioikeuksien edistäminen sekä seksuaaliterveyteen liittyvän eriarvoisuuden vähentäminen maailmanlaajuisesti. Seuraava kongressi on Mexico Cityssä 2019.
Kongressiin osallistujien ja heidän kulttuuritaustojensa monimuotoisuuden vuoksi seksuaaliterveyden haasteet ja painopistealueet esityksissä vaihtelivat. Myös poliittiset ja uskonnolliset tekijät vaikuttavat merkittävästi eri väestöryhmien seksuaaliterveyteen ja tämä tuli vahvasti esille monissa yhteyksissä. Ensisijaisesti pyrin poimimaan ne sessiot, joissa käsiteltiin seksuaalikasvatusta tai terveydenhuollon ammattilaisten antamaa seksuaaliohjausta ja -neuvontaa. Olen koonnut tähän artikkeliin joitakin mielestäni kiinnostavia poimintoja kongressiesityksistä edellä mainittuihin aihealueisiin liittyen. Tiivistelmät esityksistä on julkaistu myös The Journal of Sexual Medicine-lehden toukokuun numerossa ja ovat saatavilla verkossa.
Oikeus seksuaalikasvatukseen
Seksuaalikasvatus on yksi tärkeistä osa-alueista seksuaaliterveyden edistämisessä. Sillä tarkoitetaan seksuaalisuuden tiedollisten, tunteisiin liittyvien, sosiaalisten, vuorovaikutukseen liittyvien ja fyysisten näkökohtien oppimista. Seksuaalikasvatus alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu läpi nuoruuden ja aikuisuuden. Sen merkitys ilmaistiin hyvin David Evansin (Englanti) luennon nimessä ”No health without sexual health: No education without sexual health education”.
Esityksessä painotettiin monialaisen seksuaalikasvatuksen tärkeyttä terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa niin, että se tuottaa seksuaalisuuteen myönteisesti suhtautuvia, innostuneita ammattilaisia sekä tietojen, asenteiden, taitojen kuin toimintatapojenkin osalta. Kokonaisvaltainen, näyttöön perustuva seksuaalikasvatus on kansainvälisellä tasolla tunnustettu ihmisoikeus, minkä sisältöä ja toteutusta ohjeistetaan suosituksin. WHO:n julkaisu ”Seksuaalikasvatuksen standardit Euroopassa (Standards for Sexuality Education in Europe)” antaa ikätasoiset suositukset ja sisällöt seksuaalikasvatuksen toteuttamiselle. Tämän asiakirjan tarkoitus on edistää sellaista seksuaalikasvatusta, jossa lapsille ja nuorille annetaan puolueetonta, tieteellisesti paikkansapitävää tietoa seksuaalisuudesta.
Oikeus seksuaalisuutta koskevaan tietoon on perustavaa laatua oleva seksuaalioikeus. Seksuaalioikeudet on mainittu useissa kansainvälisissä toimintaohjelmissa ja sopimuksissa.
Nuorten seksuaalikasvatusta koskevissa yhteyksissä viitattiin useasti Kansainvälisen Perhesuunnittelujärjestön (IPPF) syyskuussa 2016 julkaisemaan ohjeistukseen ”Fulfil! A guidance document for implementation of young people’s sexual rights”. Sen tavoitteena on valaista sekä nuoria itseään oikeuksistaan, että eri toimijoita ja tahoja, kuten terveydenhuollon ammattilaisia, opettajia, kasvattajia ja poliitikkoja, seksuaalioikeuksien huomioimisesta käytännön tasolla.
Kansainvälisesti hyväksytyistä ohjeistuksista ja sopimuksista huolimatta seksuaalikasvatuksen toteutus vaihtelee paljon myös Euroopan alueella. Puolalainen Katarzyna Grunt-Mejer kertoi maansa kapea-alaisesta, konservatiivisesta seksuaalikasvatuksesta, jossa seksuaalisuutta käsitellään myönteisellä tavalla ainoastaan avioliiton ja lisääntymistarkoituksen yhteydessä. Seksuaalisuus esitetään usein riskinäkökulmasta, häpeällä ja syyllisyydellä leimaten. Ehkäisyyn ja raskaudenkeskeytykseen liittyvää tietoa ei jaeta. Kuitenkin seksuaalikasvatuksen avulla voidaan suojella lapsia ja nuoria seksualisoinnin haitallisilta vaikutuksilta. Terveen itsetunnon omaava, seksuaalioikeutensa tunteva ja omia rajojaan kunnioittava lapsi ja nuori omaa paremmat valmiudet itsensä suojaamiseen ja arvostamiseen.
Seksuaalikasvatusta erilaisissa toimintaympäristöissä
Vanhemmat ja muut läheiset aikuiset ovat tärkeässä roolissa lasten ja nuorten seksuaalikasvattajina. Seksuaalikasvatuksen ja seksuaalisuudesta keskustelun perusta on kodin ilmapiirissä, ihmissuhteissa sekä aikuisten tiedoissa ja asenteissa lasten ja nuorten seksuaalista kehitystä kohtaan. Perheen kulttuuritausta vaikuttaa olosuhteisiin olennaisesti. Tästä puhui Tayebe Ziaei (Iran) kertoessaan maassaan toteutetusta projektista. Tarve projektille oli noussut siitä, että Iranissa suhtaudutaan kielteisesti seksuaalisuudesta puhumiseen ja nuoret jäävät sen vuoksi vaille tarvitsemaansa tietoa. Projektissa äideille oli järjestetty ryhmäohjausta heidän kommunikointitaitojensa kehittämiseksi niin, että seksuaalisuudesta puhuminen omien murrosikäisten tyttöjensä kanssa olisi helpompaa ja luontevampaa.
Toimivalla seksuaalikasvatuksella vähennetään tutkitusti seksuaalista riskikäyttäytymistä. Tämän lisäksi ja vähintään yhtä merkittävänä seurauksena, minkä Mona Kaidbey (USA) toi esille, seksuaalikasvatuksella voidaan vahvistaa sukupuolten tasa-arvoa kannattavia asenteita. Nuoret, jotka ovat omaksuneet näkemyksen sukupuolten tasa-arvoisuudesta, muodostavat todennäköisimmin molempien arvoa kunnioittavia lähisuhteita ja ovat paremmin suojassa muun muassa lähisuhdeväkivallalta. Tällainen ennaltaehkäisevä näkökulma on tärkeää myös Suomessa, missä lähisuhdeväkivaltaa ja erityisesti naisiin kohdistuvaa väkivaltaa esiintyy kansainvälisesti vertailtuna paljon.
Seksuaalista hyvinvointia kaikille
Seksuaalisuus on koko elämän mittainen matka ja myönteistä, kunnioittavaa suhtautumista seksuaalisuuteen tarvitaan kaiken ikäisten asiakkaiden kanssa toimittaessa. Kevan Wylie (Englanti) muistutti suurista demografisista muutoksista ja väestön vanhenemisesta. Vuoteen 2050 mennessä ennustetaan yli 60 vuotiaiden osuuden kaksinkertaistuvan maailman väestöstä. Ikääntymisen tuomat terveyshaasteet sekä mahdolliset vaikutukset seksuaaliterveyteen ja parisuhteisiin ovat asioita, jotka vaativat tulevaisuudessa yhä enemmän huomiota ja panostusta terveydenhuollossa. Huomattava osa ikääntyneistä, jotka haluavat olla seksuaalisesti aktiivisia, pitävät seksuaalisesti tyydyttävää parisuhdetta tärkeänä kokonaishyvinvointinsa ja elämänlaatunsa kannalta. Wylie nostikin esille ikään ja elämäntilanteeseen soveltuvan seksuaaliohjauksen tärkeyden ikääntyneiden seksuaalisen hyvinvoinnin edistämisessä.
Myös Michaela Simonik ja Ian Needham (Sveitsi) painottivat hoitohenkilökunnan olevan avainasemassa toisaalta edistämään mutta myös rajoittamaan ikääntyneiden seksuaalista hyvinvointia. Heidän mukaansa ikään perustuva syrjintä ja stereotypiat ovat edelleen yleisiä ja seksuaalisuuden ei katsota kuuluvan ikääntyneille. Hoivakodeissa vanhusten seksuaalisten tarpeiden toteutumiseen saattavat vaikuttaa muun muassa yksityisyyden puute tai henkilökunnan asenteelliset tai tiedolliset vajeet. Kongressissa esitellyssä tutkimuksessa todettiin hoitotyöntekijän iällä ja koulutuksella olevan merkittävä vaikutus hänen tietotasoonsa ikääntyneiden seksuaalisuudesta. Lisäksi todettiin työkokemuksella ja koulutuksella olevan merkittävä vaikutus työntekijän asenteisiin. Johtopäätöksenä painotettiinkin koulutuksen välttämättömyyttä, jotta hoitotyöntekijät osaavat kohdata ikääntyneiden seksuaalisuutta ja huomioida heidän seksuaaliset tarpeet ammatillisesti.
Lopuksi
Globaalin terveyden ja tasa-arvon näkökulmasta väestön seksuaaliterveys on tärkeää. Yksilön näkökulmasta seksuaaliterveys on keskeinen osa hyvinvointia, ihmisarvoa ja rakkaussuhteen onnellisuutta. Seksuaalisuus ja seksuaalioikeudet tarvitsevat jatkuvaa suojelua ja valveutuneisuutta esimerkiksi sen suhteen, miten kulttuuriset, poliittiset ja uskonnolliset tekijät voivat vaikuttaa väestön seksuaaliterveyteen. Seksuaaliterveyttä edistetään tietoa ja ymmärrystä lisäämällä sekä sitoutumalla yhteisiin tavoitteisiin ja sopimuksiin.
Seksuaalisuuden huomioimiseen, puheeksi ottamiseen ja suositusten toteuttamiseen käytännössä tarvitaan jatkuvaa tietojen, taitojen ja asenteiden ylläpitämistä ja kehittämistä. Koulutus on tässä avainasemassa. Suomessa on tällä saralla paljon hyviä käytänteitä, joita voidaan jakaa myös muualle maailmaan.