Mediakanavat, some, verkkosivut, naistenlehdet täyttyvät hyggeilystä ja siitä, miten saat itsesi pidettyä kunnossa ja onnellisena yli loppusyksyn ja talven pimeyden (Kämäräinen & Ylönen, 2022). Monet populaarijulkaisuartikkelit antavat ymmärtää, että positiivinen ajattelu auttaa sinua jaksamaan paremmin (esim. Pakonen, 2013).
Onko se todella näin? Mihin positiivisella ajattelulla voi vaikuttaa? Me kysyimme asiaan mielipiteitä Padletilla. Xamkilaiset vastasivat näin:
- “Omaan ja toisten jaksamiseen … ilmapiiriin, toivoon ja rohkeuteen.”
- “Optimistin elämä on helpompaa ja mukavampaa kaikille.”
- “Miksi olla negatiivinen jos voi olla positiivinen.”
- “Joskus liika positiivisuus voi osoittautua sinisilmäisyytenä. Ehkä kannattaisi olla kriittisesti optimistinen.”
Miksi joku toinen sitten tuntuu hyötyvän positiivisesta ajattelusta ja toinen ei? Auttaako positiivisuus ja kiitollisuus todella jaksamaan?
Selvitimme asiaa hieman tarkemmin tieteellisen tutkimustiedon avulla. Optimismi on yhteydessä pidempään elinajanennusteeseen (esim. Koga et al. 2022). Lisäksi kiitollisuudella on havaittu positiivinen yhteys hyvinvointiin (esim. Portocarrero et al. 2020). Ajatustapaa muuttamalla voi siis vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa. Kiitollisuus ja hyviin asioihin keskittyminen opettavat aivojamme. Kärsivällisen harjoittelun tuloksena prosessi voi jopa automatisoitua. Kiitollisuuspäiväkirjaa käytetäänkin myös hoidollisena menetelmänä (mm. Aktan-Collan et al. 2020) ja sillä voidaan lievittää esim. masentuneisuuden tai ahdistuneisuuden oireita.
Tärkeintä on positiivisten tunteiden läsnäolo, ei negatiivisten poissaolo kokonaan.
On hyvä huomata, että vaikka positiivisten tunteiden läsnäolo näyttäisi pidentävän elinikää, se ei tarkoita, että negatiivisiksi koettuja tunnetiloja ei saisi olla lainkaan. Tärkeintä on positiivisten tunteiden läsnäolo, ei negatiivisten poissaolo kokonaan. (Steptoe & Wardle 2011). Positiivisuus on päälle liimattua, jos et usko siihen. Jos keskittyy hyväksymään kaiken sen sijaan, että yrittäisi muuttaa vallitsevia huonoja olosuhteita, voi ruokkia teennäistä kuplaa.
Tärkeintä on tunnistaa, mikä omassa elämässä on hyvin. Mihin voin vaikuttaa? Mihin en voi vaikuttaa? Kuten Padlet-vastauksissamme todetaan, realistinen positiivisuus ja kriittinen optimismi ovat tavoittelemisen arvoisia. Positiivisuus nähdään myös eräänlaisena aivoruokana, joka auttaa muuttamaan suhtautumista kokonaisuudessaan positiivisemmaksi. Positiivisuuteen suhtaudutaan myös kriittisesti tai varovaisesti. Se saattaa antaa mielikuvan jo aiemminkin mainitusta sinisilmäisyydestä ja vaarana on, että positiivinen asenne jopa tulkitaan väärin.
Yhteenvetona toteamme, että ankeasta ajasta ei siis voi selvitä pelkällä optimistisemmalla asenteella, jos elämässä on konkreettisia muutosta kaipaavia asioita. Mutta voi, jos asiat ovat perusperiaatteessa kunnossa ja tapanasi on vain suhtautua asioihin lähtökohtaisesti pessimistisesti. Lisäksi on hyvä ottaa huomioon optimististen toiveidensa realistisuus: talvesta ei Suomessa valoisaa saa. Siihen ei voi vaikuttaa. Se on vain hyväksyttävä.