Hallitus on hyväksynyt lain, jossa sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoihin sisältyvän harjoittelun kustannuksista vastaa valtio. Tämänhetkinen käytäntö onkin ollut epätasa-arvoinen, sillä muilla koulutusasteilla palkkioista on jo luovuttu tai palkkiot on maksanut valtio.
Harjoittelu kuuluu sote-alan tutkintoihin
Ammattikorkeakouluasetuksessa säädetään, että ammattikorkeakoulututkintoihin johtaviin koulutuksiin sisältyy ammattitaitoa edistävää harjoittelua. Sote-alan ammattikorkeakoulututkinnot sisältävät pakollista harjoittelua. Sairaanhoitajakoulutuksessa harjoittelu muodostaa noin kolmasosan tutkinnosta, ja harjoittelun laajuus perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin ammattipätevyyden tunnustamisesta.
Tutkintoon kuuluvien harjoitteluiden tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti ammatin kannalta keskeisiin työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä. Harjoittelun on oltava suunniteltua ja ohjattua.
Terveysalan harjoitteluun on laadittu valtakunnalliset laatusuositukset, joiden tavoitteena on mm. varmistaa laadukas opiskelijaohjaus, yhtenäistää harjoittelua, rakentaa sujuva yhteistyö harjoitteluorganisaation ja koulutuksen järjestäjän kesken sekä varmistaa osaamisen kehittyminen harjoittelussa (Terveysalan harjoittelujen laatusuositukset ammattikorkeakouluille, 2020, s. 5).
Harjoittelun ohjauspalkkiot ovat olleet merkittävä kustannus ammattikorkeakouluille, joilla on laaja sote-alan koulutustarjonta. STM:n vuonna 2018 tekemän selvityksen mukaan sote-opiskelijoiden pakollisista harjoitteluista perittyjen korvausten yhteissumma oli vuosittain noin 8 miljoonaa euroa. Vuoden 2020 tietojen mukaan korvausten yhteismäärä on ollut noin 14,2 miljoonaa euroa, kun mukaan on laskettu myös varhaiskasvatuksen toimintayksiköille maksetut korvaukset (STM 2022).
Harjoittelun ohjaukseen kehitetään uusia toimintamalleja
Harjoittelun ohjauspalkkioiden poistuessa ammattikorkeakouluille mahdollistuu harjoittelun toimintamallien uudistaminen. Palkkiokäytännön uudistus kytkee harjoitteluorganisaatiot ja ammattikorkeakoulut entistä tiiviimpään kehittämiskumppanuuteen. Uusissa harjoittelusopimuksissa sovitaan esimerkiksi, että harjoittelun ohjauskoulutusta toteutetaan yhdessä sopien. Myös jouduttaessa päättämään harjoittelu ennenaikaisesti päätös tehdään yhteisesti harjoitteluorganisaation ja ammattikorkeakoulun kesken.
Ammattikorkeakoulujen käyttöön tarkoitettuja harjoittelukäytäntöjä on valtakunnallisesti kehitetty mm. HARKKA-hankkeessa. Kyseisessä hankkeessa on luotu mm. harjoittelun ohjaajan työkalu ja on kehitetty moniammatillista harjoittelua ja simulaatioita sekä digitaalisia harjoitteluympäristöjä (Tervaskanto-Mäentausta & Rintala, 2021).
VOO- eli Vastuuta Ottamalla Opit -malli on osoittautunut monissa ammattikorkeakouluissa toimivaksi moduuliharjoitteluksi. Tässä harjoittelu suoritetaan opiskelijamoduulissa ja tiimissä, joka ottaa ja saa itsenäistä vastuuta ohjatusti.
Myös Xamkin sote-alan koulutukset ovat uudistaneet ja kehittäneet harjoittelukäytäntöjä yhdessä työelämän kanssa.
Terveysalan moduuliharjoitteluun voi tutustua tarkemmin esimerkiksi Next-lehden artikkeleista Terveysalan opiskelijat moniammatillisessa moduuliharjoittelussa Savonlinnassa ja Terveysalan moniammatillisen moduuliharjoittelun kehittyminen Savonlinnassa (Dillström & Muhonen 2018; Dillström, Heikkilä & Krat-Oksala 2022).
Mauno Saksio ja Seija Nissinen (2022) kuvaavat Next-lehdessä moduuliajatteluun pohjautuvaa työelämälähtöistä oppimista sosionomiopiskelijoiden harjoittelussa artikkelissaan “OMG – mitä tästä tulee – loppupeleissä huomasin, että opin ja pärjäsin”.
Harjoittelun ohjauksen yhteistyömallit ovat kiinnostuksen kohteena laajemminkin, ja uusia malleja on tulossa kokeiluun. Esimerkiksi kansainvälisten opiskelijoiden ohjaukseen ollaan kehittämässä uutta toimintatapaa samoin kuin myös ryhmäohjausmalliin.
Kotkassa on perustettu työelämän ja Xamkin yhteistyönä työryhmä suunnittelemaan ohjausmalleja kansainvälisten opiskelijoiden ohjauksen kehittämiseksi. Tässä painotetaan niin ikään suomen kielen oppimista harjoittelussa.
Xamkin hyvinvoinnin koulutusalalla hyödynnetään monissa koulutuksissa Workseed-ohjelmistoa. Ohjelmistolla voidaan hallita harjoittelussa tapahtuvaa oppimista, seurata ja raportoida oppimisen etenemistä sekä suorittaa osaamisen arviointi. Ohjelmisto on tarkoitettu kaikkien prosessin osallistuvien eli opiskelijan, opettajan ja harjoitteluohjaajan käyttöön. Ohjelmisto sisältää arviointikirjan, joka käsittää ennakkotehtäviä, henkilökohtaisia osaamistavoitteita ja arvioinnin.
Harjoittelupaikkavarausjärjestelmä Jobiilin rooli kasvaa
Sote-alalla on käytössä Jobiili -harjoittelupaikkavarausjärjestelmä. Jobiilin merkitys tulee kasvamaan korvausten jakamisen perusteena. Jobiili-alustalla on laajasti rekisteröitynä terveysalan harjoittelupaikat, mutta esimerkiksi kuntoutus- ja sosiaalialan harjoittelupaikoista huomattavasti pienempi osa. Tämä hankaloittaa alustan tietojen käyttöä ja siten korvausten hakemista. (Arene, 2022).
Tämä merkitsee ammattikorkeakouluille sitä, että niiden tulee kehittää Jobiilin käyttöä tiedottamalla siitä ja sen merkityksestä. Lisäksi tulee kannustaa eri sote-alan toimijoita rekisteröitymään Jobiiliin, jotta korvausten hakeminen olisi heille jatkossa mahdollista. Haasteena on, että alustan ylläpidosta vastaavat tätä nykyä ammattikorkeakoulut, joilla ei ole osallisuutta korvausten maksamisessa tai korvausten saajina (Arene, 2022).
Sopimus harjoittelun ohjauksesta harjoitteluorganisaation ja ammattikorkeakoulun välillä vaaditaan edelleen. Arene on valmistellut yhteistä sopimuspohjaa, joka onkin tärkeä, sillä oikeus korvaukseen perustuu ammattikorkeakoulun ja harjoittelupaikkaa tarjoavan osapuolen sopimukseen (Arene, 2022).
Vuoden 2023 alusta lähtien Xamkissa tietoa harjoittelusopimuksesta kirjataan CRM, kumppanuuksien ja asiakkuuksien hallintaohjelmaan. Varsinaiset sopimukset tallennetaan Dynasty 10 -asianhallintaohjelmaan.