Sosiaalitieteissä uskotaan vahvasti kollektiivisesti toimivan ryhmän voimaan päätöksenteossa. Parhaat ideat syntyvät ryhmän ongelmaratkaisun tuloksena. Ryhmä eli ”parvi” on keskinäisen vuorovaikutuksen ansiosta vahvempi päätöksenteossa kuin yksikään ryhmänjäsen yksin.
Parviälyn määritelmän ytimessä on ajatus, että parven yksittäiset jäsenet seuraavat muutamaa hyvin suoraviivaista, ennalta määrättyä sääntöä ilman tietoisuutta laajemmasta kokonaisuudesta.
Ajattele lintu- tai kalaparvea, joka väistää uhan sujuvasti ja ketterästi. Parven toiminta näyttää harmoniselta ja jopa älykkäältä, joskin kyseessä on vain suunnan muuttaminen oikeaan suuntaan oikea-aikaisesti.
Parvessa on voimaa
Parviäly on yhteisöllistä toimintaa, jossa yksittäisten henkilöiden vuorovaikutus synnyttää uutta. Uuden luominen voi olla ongelmanratkaisua, täysin uuden innovointia tai nykyisen toiminnan kehittämistä.
Yhteinen toiminta pohjautuu suoraviivaiselle toimintamallille, jossa joustavuus, vuorovaikutus ja itseohjautuvuus vievät ryhmän toimintaa eteenpäin. Parvi toimii matalan kynnyksen periaatteella, jolloin jokainen ryhmänjäsen saa äänensä kuuluville.
Parvella täytyy olla yhteinen alustava aihio kohteesta, jonka ympärille parven toiminta määrittyy. Parven toiminta on perinteistä ryhmä- tai projektityötä vapaamuotoisempaa, sillä sitä ei määrittele hallinnollisesti määritellyt ryhmät.
Myöskin jokaisen ryhmänjäsenen panostuksen taso parven työhön on täysin hänen oma päätöksensä.
Toki erityisesti ihmisistä koostuvalla parvella täytyy olla motivaatio tai halu tehdä yhteistyötä.
Princetonin yliopiston tutkijat Albert B. Kao ja Ian D. Couzin julkaisivat vuonna 2014 artikkelin, jossa he käsittelivät parven optimaalista kokoa. Kaon ja Couzinin mukaan mitä pienempi ryhmä, sitä parempia päätöksiä saatiin aikaan. Optimaalinen parvikoko on heidän mukaansa 5-20 hengen ryhmä.
Parviälyä tarvitaan liiketoiminnassa
Muuttuvissa verkostoissa toimiminen, alati muuttuvan toimintaympäristön kääntäminen hyödyksi sekä monipuoliset vuorovaikutustaidot ovat työelämässä jo nykyisin kovaa valuuttaa. Yhteisen tavoitteen eteen toimiminen aidosti yhdessä vahvistaa yrityksen henkilöstöryhmän yhteenkuuluvuutta.
Työelämätaitoja on tärkeää harjoitella jo opiskeluaikana, joten opintojaksojen toteutustavoissa olisi huomioitava tarvittavat työelämätaidot hyvissä ajoin. Mistä opiskelijat muutoin voisivat oppinsa ottaa?
Parviäly toimintamallina uusien palvelujen kehittämisessä
Testasimme parviälyyn pohjautuvaa toimintamallia User-driven service development -opintojaksolla uusien palvelujen innovoinnissa ulkopuoliseen toimeksiantoon pohjautuen yhdessä lehtori Marjaana Roposen kanssa.
Ainoastaan raportoinnin osalta opiskelijat olivat valinneet itse joko yksilö- tai pariraportoinnin, mutta itse uuden kehittäminen ja vuorovaikutus ryhmän kesken tapahtui koko ryhmän toimesta.
Toki opintojakson opiskelijoiden motiivi ryhtyä toimeen oli selkeä – saada opintojaksosuoritus. Se, mihin arvosanaan kukakin tähtäsi, varmasti heijastui yksilön toiminnassa parvessa sekä raportoinnissa.
Koko 12 hengen opintoryhmä työsti workshopeissa ja omalla opiskeluajalla yhteistä kehittämishaastetta parvena jakaen tietoa avoimesti. Pari kertaa opintojakson aikana järjestettiin Q&A-sessiot, joissa toimeksiantaja vastasi yhteisesti parven esittämiin kysymyksiin.
Workshopeissa opettaja toimi lähinnä parven valmentajana. Uusien palvelujen kehittämisen teoria oli käsitelty aikaisemmin, jolloin workshopeissa parvi pystyi keskittymään suoraan yhteisen toimeksiannon työstämiseen.
Aktiivisen ja avoimen vuorovaikutuksen ansiosta opiskelijoille oli mahdollisuus saada uusia ahaa-elämyksiä ja nähdä asioita ”laatikon ulkopuolelta”.
Tehtävän raportointiosio oli opintoteknisistä syistä erotettu parviälyn toiminnasta. Opiskelijat toimittivat raporttinsa ja esityksensä toimeksiantajan ja opettajan arvioitavaksi joko pareittain tai yksilöinä. Tässäkin valinta oli täysin opiskelijoiden oma.
Parviälyn käytöstä kehittämistyössä pitivät sekä opiskelijat että opettajat
Opiskelijoilta tullut palaute opintojakson toteutuksesta oli suurenmoinen! He kokivat sisällön ja toteutuksen vastaavan erinomaisesti työmarkkinoilla vallitseviin osaamisvaatimuksiin. Oman alansa työelämän osaamisvaatimuksia he olivat kartoittaneet samaan aikaan toisella opintojaksolla haastattelemalla alalla jo toimivia asiantuntijoita.
Opettajille parviälyn avulla kehittäminen oli antoisaa ja opettavaa.
Oli huikeaa seurata itseohjautuvan ryhmän yhteistoimintaa käytännössä.
Opettajien rooli ryhmän valmentamisessa oli erilaista kuin opintojaksoilla normaalisti. Parviälyssä opettajan rooli oikea-aikaisessa ohjaamisessa korostuu, ja hetkessä läsnä oleminen on olennaista. Myöskin parven toiminnassa ja ryhmädynamiikassa täytyy olla hyvin mukana.
Kokeilu oli erittäin opettava kokemus pedagogisesti opettajille. Ehdottomasti kannattaa toteuttaa tulevienkin opintojaksojen kehittämistä parviälyllä! Opettajien asettamat tavoitteet opintojakson toteutuksen osalta sujuvasta tiimityöskentelystä, avoimesta vuorovaikutuksesta ja ryhmänjäsenten tuesta toinen toiselleen täyttyivät kirkkaasti.